Haikealla tavalla joku ex mieleen? Että miksi kävikään niin.. kun suhde ei päättynyt riitoihin tai muuten tulehtuneisiin väleihin.
Tuleeko koskaan
Anonyymi-ap
39583
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Ei tuu, ei exät eikä ex ihastuksetkaan. Jotenkin niin, että kaikelle on ollut syynsä miksi ei ole jatkettu yhdessä/päädytty yhteen. Yleensä vieläpä varsin järkevät syyt.
Niitä aikansa pohdiskelee ja pyörittelee, sitten ne loksahtaa uomiinsa ja jää jonnekin hamaan menneeseen.
Eikö edes Kimmo?
Joo tulee. Ei mitään kunnon syytä eroon oikeesti ihmisten välillä niin vetää mielen matalaksi.
Ei nyt oikeastaan tuossa mielessä, että olisi jotenkin haikeaa. Eksäni, lapseni isän, kanssa me erottiin hyvässä sovussa, hyvissä väleissä ja ollaan sitä pääosin edelleen. Se suhde oli todella hyvä ja se suhde oli täysin perseestä. Hän on paras mies, jonka olen koskaan tavannut, mutta se parisuhde ei toimi ja se siitä.
Eipä tuu sellasia mieleen. Entinen on sitä syystä, olipa syyt mitkä vaan. Takana on ja pysyy.
Kyllä tulee. Mutta nyt pääsen niistä hetkistä jo nopeammin yli.
Kaikenlaiset vuosipäivät tuovat erityisesti tunteet vielä pintaan.
Lopeta tuollainen ja nosta ryhtisi hyvä ihminen!
Miksi noin sanot?
Koska lyyhistelet. Elämäsi on tässä. Ei niissä menneissä. Menneitä ei enää ole.
Kun mieheni haudattiin päivälleen vuotta myöhemmin kuin äitini, niin olin tosiaankin hetken aika polvillani. Pohdin kuinka helvtin vahvana minua oikein pidetään. Mutta siitäkin on nyt noustu ja elämä jatkuu. - Todellakin, elämä on tässä. - En silti näe siinä mitään väärää, että haikeita hetkiä tulee ajoittain, kun ne eivät enää lamaannuta, kuitenkaan.
Ei haikeutta tule, mutta kerron usein jonkin hauskan jutun. On jääneet muistossa päällimmäiseksi. Kerroin sopivan yhteneväisen tilanteen muistuttaessa yhden myös nyxälleni. Hän tokaisi, ettei ole tippaakaan kiinnostunut vanhasta suhteistani. Pyysin anteeksi ja lopetin sen vitsikkyyden tykkänään. En tosin oikein häntä ymmärtänyt, miksi siitä suivaantui.
Tulee mieleen, kuitenkin vain pelkkänä muistona ilman haikailuja
Toisinaan kyllä. Eron jälkeen tuli ensin vaihe missä halusi olla yksin, aika pitkä suruaika. Pitkän suhteen jälkeen tarvitaan siltä uudelta ihmiseltä paljon. Uusi ihminen voi myös auttaa ja antaa paljon, eheyttää. Sellaisen minäkin kohtasin, erosimme molempien oman elämäntilanteen vuoksi. E n ole nähnyt häntä pitkään aikaan, itselleni tuli uusi suhde, en edes yrittänyt etsiä naista käsiini, enkä lasta jonka hän minulle synnytti.
Haikein ero on sellainen missä molemmat haluaisivat, tiedostavat samalla, ettei se ole mahdollista.
AV
Kai sä elarit kuitenkin maksat.
Taitaa lapsi olla kohta jo aikuinen, en ole maksanut, en tiennyt edes äidin oikeaa nimeä, enkä asuinpaikkaa. Näin lapsen kerran, oli jo vuoden vanha. Sitä se muutama kiihkeä järjetön yö teettää, sellainen jossa kummallakaan ei ole enää järkeä päässä. On vain se toinen, ja sen toisen keho.
AV
No suhde päättyi niin, että ukko lähti h*oraamaan Baltiaan, joten moista p*skakasaa en koskisi enää ikinä edes 15 metrin karahkallakaan. Joten ei tule haikealla eikä vaikealla tavalla mieleen. Lähinnä oksennus lentää.
Eipä oikeastaan...
Mä olen kaikille koettanut ksikki selvittää mahdollisimman selvästi. Jos yhteys ja hyvään uskominen ei riitä, niin sit se ei vaan toimi... ja vaikka ei olisi hirmuriitaa, mutta uskoa ei silti, niin sitten se on vaan voivoi...
Enkä mä haikaile perään...
En oikeastaan. Joskus olen yhä surullinen siitä, mitä teki lapselleen. Mutta ei hän tajua, joten turha suru.
Ei oikeastaan. Kuten Huitalekin sanoi, sille on syynsä, miksi suhde on tullut tiensä päähän eikä sitä parane jälkikäteen liikaa haikailla. Ainakaan kovin pitkään. Toki muutamaa ihmistä muistelen lämmöllä, mutta mieluummin elän nykyisyydestä ja katson tulevaisuuteen.
Juu, lämmöllä muistaminen on minustakin oikein hyvä. Niin teen minäkin. Mutta muutoin en tosiaan jää haikailemaan paluuta menneeseen. Sen aika oli silloin, sitten eteenpäin.
Ei mennyttä kannata tosiaan liikaa haikailla. Sitä voi muistella ja nauttia hyvistä muistoista, mutta sellainen jatkuva menneen haikailu kuluttaa ihmistä ja estää elämästä tätä päivää.
Itse juuri tänään mietin ajanjaksoa muutama vuosi sitten, kun poikani oli vielä sen ikäinen, että teimme todella paljon kaikkea yhdessä. Pelasimme esim. pokemonia yhdessä hänen ja kavereidensa ja heidän vanhempiensa kanssa ja mietin, miten ihanaa aikaa se olikaan! Haikailin hetken sitä ajanjaksoa, mutta hyvillä mielin. Sen aika on ohi, nyt nautitaan tämän hetken jutuista 😊 Viikonloppuna katseltiin leffaa yhdessä, opeteltiin klingonia (en oppinut) ja urheiltiin, kumpikin omissa lajeissaan. Aika kivoja juttuja nekin 🤗
Kieltämättä. Lapsella samanlainen nalle kun sain exältä aikoinaan. Jotenkin se oli turha ero.
Ei, mutta ei lennä kyllä lieskojakaan
Ei tule. Etoo enintään. Miten on voinut tuollaiseen eksyä? On ollut aika tollo 💩
No ei kyllä tule.
Kaikki ihmissuhteet ovat päättyneet hyvästä syystä.
xLiner
Ovatkohan rehellisiä ne, jotka väittävät etteivät kaipaa menneitä? Vähän epäilen.
Ja mikähän sinua siinä epäilyttää? Sekö että tahtoisit uskotella itsellesi toisin? Jos ne eksät kiinnostaisi niin eihän ne eksiä olisi? Olisiko aika heratä ruususen unosista?💩
Shut up, poopyface.
Ei tule mitenkään erityisesti mieleeni, ellei joku kaveri ota puheeksi ja kerro jotain uutisia, jotka liittyvät ex:iin. Itse en pidä heihin yhteyttä.
Eipä nyt sen kummemmin tule mieleen nämä hengissä olevat. Ihan normaali välit on. Joskus toki tulee hetkeksi mieleen, että jospa K olisi elossa, niin mitähän nyt tekisimme ja seukkaisimmeko vielä.
>simiti<
Ei tuollaisella tavalla että haikeasti kaipailisi, vaan sillä tavalla että olisi ehkä voinut tehdä asioita toisin, mutta jos vaan ei ole pitänyt tarpeeksi paljon toisesta niin ajan hukkaa olisi jatkaa suhdetta silloin.
Kyllä juu tavallaan tulee välillä suru ja haikeuskin, "eihän siinä niin pitänyt käydä" mieleen, mutta kun kävi kuitenkin, ei voi mitään 🤷♀️ Kun toinen muuttuu vastakohdakseen ja vaikka tietää mistä se johtuu, siinä ei ole mitään tehtävissä.
- Sheena
No ei ole montaakaan yötä siitä, kun näin unta että palasin viimeisemmän eksän kanssa yhteen. Ja joitain kuukausia sitten näin vastaavaa unta ekasta eksästä.
Miten tulkitset noita unia?
- Sheena
Ei tule. Exät on exiä ja siihen on syy eikä se syy mihinkään katoa ajan myötä.
Jos näen unia existä ovat ne tavalla tai toisella negatiivisia tai latistavia johonkin suuntan, joskaan eivät vihamielisiä.
Ei tule. Kaksi eksää on ja toisen kanssa olimme yhdessä lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Olen hyvissä väleissä lasteni isän kanssa.
Joo, hän oli taikuri. Mutta aina menossa ja liikaa kysyntää.
Tulee koska välit oli hyvät.
Oli todella surulista ja vaikeaa erota
Mut mun sairaus ja tuloerot erotti meidät...
Se on vähän niiku trauman käsittelyä
Asiat ei menny niiku odotti ja toivoi.
Tapahtu jotain ikävää ja odottamatonta ...
Ja kaikki yhteiset tulevasuudenhaaveet pyyhkiyty pois ilman et kumpikaan niin halus vaan se tapahtui .
Ja asiat pitää vain käsitellä ja kummankin elää eteenpäin omilla teillään.
Yhteen ei voinu jäädä .
Piti ja pitää luoda ihan toisen lainen ja uusi tie kun se millä hetki sitten luuli kulkevansa ja olevansa
Eli ainakin minä pohdin. Syystä
Naiselta .
Ps. mieti hetki monien laulujen sanoja
Ei ne kaipaavat ja ikävöivät tekstit ihan tyhjästä synny.
Kyllä niissäkin pohditaan ikävää ja kaipuuta todella