Omana itsenä oleminen.

Anonyymi-ap

Usein kuulee sanottavan, että ole oma itsesi. Olen oma itseni ja näin päin pois.

Minua kiinnostaa ja huvittaakin usein kaikki ne hokemat. Ihmiset kehottaa muita olemaan oma itsensä ja väittävät itse olevan omia itseään, mutta todellisuudessa ovat hyvin paljon toistensa kaltaisia. Suurin osa ihmisistä on lopulta samoissa eri broileritehtaissa tuotettuja kuin poliitikotkin. Toistavat samoja ulkoa opittuja lauseita ja ajatuksia ymmärtämättä mitä ne tarkoittavat. Melkein jokainen jäljittelee jotain. Joku keksi jonkun metodin johonkin, eikä kestä kauan kun niitä klooneja on pitkin poikin milloin missäkin asiassa. Ainoana päämääränä jokaisella on tulla nähdyksi hinnalla millä hyvänsä. Eipä siinä mitään, jotkut ansaitsee sillä aika hyvin rahaa. Ilmankos niitä kloonejakin on pilvin pimein. Mutta onko kukaan niistä oma itsensä? Tietääkö yksikään niistä itsekään mitä se omana itsenä oleminen pitää sisällään?

Yksi hyvä esimerkki on tatuoinnit. Vielä 90-luvulla tatuoinnit kuului aikalailla marginaaliporukoille. 2000-luvulla alkoi taas noita tatuoituja oman tiensä kulkijoita näkyä kaikkialla ja tänäpäivänä niitä on kai enemmän kuin tatuoimattomia. Jos rantsussa haluaa tänäpäivänä erottua muista, se on puhdas iho ilman tatuointeja. Eli sellaisia tatuoituja oman tiensä kulkijoita...

Mutta se siitä paasaamisesta. Mitä on se omana itsenä oleminen? Miten sellainen ollaan käytännössä? Uskotko olevasi omana itsenäsi 24/7 tai oletko ainakin osan ajastasi jokin muu mitä todellisuudessa olet? Kumpi rooli vie enemmän vuorokaudestasi, se mitä sinä olet tai se mitä yhteiskunta haluaa sinun olevan?

121

956

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      noh... niin vaikka jotenkin yrittäisit olla jotain muuta niin se muu on myöskin itseäsi vaikka näyttelemisesi olisikin jotain se on osa kokonaisuuttasi.

      Siis, olet aina oma itsesi vaikka mitä yrittäisitkin.

      • Anonyymi

        Jos minusta puhutaan, olen ollut monia eri ihmisiä tähän asti eletyn elämäni aikana. Se on ollut osa oppimisprosessia, itseni etsimistä. Kukaan meistä ei tiedä mitä me ollaan ennen kun löydetään oma itsemme ja sekin tapahtuu erehdysten ja virheiden kautta. Niin kuin kaikki muukin oppiminen. Mutta siitä huolimatta en ole ikinä hukannut itseäni. Se on se jokin, mikä on aina kuiskaillut siellä jossain taustalla, että olen ollut menossa väärään suuntaan.

        En minä lopulta osaa olla mitään muuta kuin minä. Siitä pidetään ja sitä myös aika ajoin vihataan. Ehkä sen takia, ettei siihen voi vaikuttaa. Siihen ei ole kenelläkään muulla kontrollia kuin minulla, jos edes minullakaan.

        Olen kysynyt monilta naisilta, kun ovat arvostelleet minua yhdessä tai toisessa asiassa, että mitä muuttaisivat minussa jos voisivat? Aika hiljaista on ollut... On toki tullut jotain ehdotuksia. Kuka poistaisi minussa ylenkatseen, mitä se sitten onkaan. Tyttäreni on sitä mieltä, että minulla on liian vahva suojamuuri, mikä olisi syytä ehkä purkaa. En tiedä. Miten minun pitäisi katsoa ihmisiä kun näen tai kuulen jotain todella typerää? Hyväksyvästi? Suojamuuritkin on vähän niin ja näin. En itse koe niitä suojamuureina. Ehkä ne on juuri sitä ylenkatsetta. Minua ei vaan enää kiinnosta niin paljon ihmisten jutut. Ja juuri sen takia, että ne eivät ole heitä itseään, vaan joidenkin muiden juttuja. Kaikilla näyttäisi olevan vastaus kaikkeen, muttei ensimmäistäkään kysymystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos minusta puhutaan, olen ollut monia eri ihmisiä tähän asti eletyn elämäni aikana. Se on ollut osa oppimisprosessia, itseni etsimistä. Kukaan meistä ei tiedä mitä me ollaan ennen kun löydetään oma itsemme ja sekin tapahtuu erehdysten ja virheiden kautta. Niin kuin kaikki muukin oppiminen. Mutta siitä huolimatta en ole ikinä hukannut itseäni. Se on se jokin, mikä on aina kuiskaillut siellä jossain taustalla, että olen ollut menossa väärään suuntaan.

        En minä lopulta osaa olla mitään muuta kuin minä. Siitä pidetään ja sitä myös aika ajoin vihataan. Ehkä sen takia, ettei siihen voi vaikuttaa. Siihen ei ole kenelläkään muulla kontrollia kuin minulla, jos edes minullakaan.

        Olen kysynyt monilta naisilta, kun ovat arvostelleet minua yhdessä tai toisessa asiassa, että mitä muuttaisivat minussa jos voisivat? Aika hiljaista on ollut... On toki tullut jotain ehdotuksia. Kuka poistaisi minussa ylenkatseen, mitä se sitten onkaan. Tyttäreni on sitä mieltä, että minulla on liian vahva suojamuuri, mikä olisi syytä ehkä purkaa. En tiedä. Miten minun pitäisi katsoa ihmisiä kun näen tai kuulen jotain todella typerää? Hyväksyvästi? Suojamuuritkin on vähän niin ja näin. En itse koe niitä suojamuureina. Ehkä ne on juuri sitä ylenkatsetta. Minua ei vaan enää kiinnosta niin paljon ihmisten jutut. Ja juuri sen takia, että ne eivät ole heitä itseään, vaan joidenkin muiden juttuja. Kaikilla näyttäisi olevan vastaus kaikkeen, muttei ensimmäistäkään kysymystä.

        Olipa muuten hyvin kirjoitettu.


    • Oleminen oma itsensä tarkoittaa mielestäni sitä, ettei vedä mitään roolia tai pidä mitään kulisseja yllä. Käyttäytyy niinkuin käyttäytyy ja on niinkuin on. On sellaisessa itselleen luontevassa tilassa.

      Aina niin ei vaan pysty olla… itselläni ainakin se jos olen kovin ahdistunut tai jännittynyt, niin olen sellainen omaan kuoreen vetäytyvä ja välttelevä, arka ja pelokas.
      Mutta sekin toisaalta olen minä, oma itseni, siinä tilanteessa.
      Normaalisti, jos minulla on hyvä olla, vuorovaikutus on melko avointa muiden kanssa ja ilo säteilee läpi.

    • Kyllä mä tänä päivänä väittäisin olevani oma itteni lähestulkoon kokoajan. Sitä on käyny elämässä niin kovan koulun lävitte ettei ole mitään tarvetta tai syytä yrittää olla kukaan muu kuin oma itteni. Ja kaiken lisäks mä pidän todella paljon siitä ihmisestä mikä tänä päivänä olen enkä halua olla minkään muunlainen kuin omaitteni.🙂.

      • Hyvin sanottu.


      • Norppa83 kirjoitti:

        Hyvin sanottu.

        Kiitos!😊.


    • Anonyymi

      Vaan kun se joku roolin vetäminen kuuluu omaan itseena.
      esi, eli siis niin kokonaisuutena.

    • Anonyymi

      Outoja ajateuksia taas. Mistä osalle ihmisistä tulee kuvitelma, että ollakseen "oma itsensä" pitäisi olla joku superihmeellinen ja supererikoinen uniikki lumihiutale, joka eroaa jotenkin kaikista muista ihmisolennoista? "Omana itsenään oleminen" tarkoittaa yksinkertaisesti vain sitä, että ei esitä olevansa toisenlainen kuin oikeasti on. Ei pidä yllä mitään teatteria ja esitystä, vaan on juuri niin tylsä ja epäuniikko monikopio, kuin sitten sattuukaan olemaan. Valtaosa näistä hyperuniikeista lumihiutaleista ei todellisuudessa ole omia aitoja itsejään. Se koko uniikkius on yksi suuri teatteriesitys ja todellisuudessa he ovat ihan samaa "tylsää" massaa kuin likipitäen kaikki muutkin ihmiset.

      • Anonyymi

        Sitähän se on. Kaikki tavoittelee omana itsenä olemista jollain erikoisuuksilla kunnes jokainen on toisensa klooneja eikä kukaan lopulta tiedä mitä on tai mitä ei ole. Samaa harmaata massaa, johon kyllästyy aika nopeasti.

        Jos minä staun diggaamaan jonain hetkenä rockabillystä, minun ei tarvitse ostaa itselle läskäreitä ja vetää tukkaa tötterölle. Jos diggailen goottiosastosta, en tarvitse mustaksi värjättyä tukkaa ja kajalia silmiin. Jos taas fiilistelen bläkkistä, en tarvitse niittejä ja maskeja. Enkä kirkkojen poltteluja.

        Ei. Ei näin, tytöt ja pojat. Se oleminen on jotain muuta kuin se miltä näyttää. Ja tärkeintä on se, mitä ei ole. Siinä erottuu jyvät akanoista... :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitähän se on. Kaikki tavoittelee omana itsenä olemista jollain erikoisuuksilla kunnes jokainen on toisensa klooneja eikä kukaan lopulta tiedä mitä on tai mitä ei ole. Samaa harmaata massaa, johon kyllästyy aika nopeasti.

        Jos minä staun diggaamaan jonain hetkenä rockabillystä, minun ei tarvitse ostaa itselle läskäreitä ja vetää tukkaa tötterölle. Jos diggailen goottiosastosta, en tarvitse mustaksi värjättyä tukkaa ja kajalia silmiin. Jos taas fiilistelen bläkkistä, en tarvitse niittejä ja maskeja. Enkä kirkkojen poltteluja.

        Ei. Ei näin, tytöt ja pojat. Se oleminen on jotain muuta kuin se miltä näyttää. Ja tärkeintä on se, mitä ei ole. Siinä erottuu jyvät akanoista... :)

        Ja jos joku sattuu tykkäämään värjätä hiuksensa mustiksi ja käyttää kajaalia, ei hänen tarvitse olla gootti. Voi olla sitä mistä itse tykkää, vaikka se muita ärsyttäisikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitähän se on. Kaikki tavoittelee omana itsenä olemista jollain erikoisuuksilla kunnes jokainen on toisensa klooneja eikä kukaan lopulta tiedä mitä on tai mitä ei ole. Samaa harmaata massaa, johon kyllästyy aika nopeasti.

        Jos minä staun diggaamaan jonain hetkenä rockabillystä, minun ei tarvitse ostaa itselle läskäreitä ja vetää tukkaa tötterölle. Jos diggailen goottiosastosta, en tarvitse mustaksi värjättyä tukkaa ja kajalia silmiin. Jos taas fiilistelen bläkkistä, en tarvitse niittejä ja maskeja. Enkä kirkkojen poltteluja.

        Ei. Ei näin, tytöt ja pojat. Se oleminen on jotain muuta kuin se miltä näyttää. Ja tärkeintä on se, mitä ei ole. Siinä erottuu jyvät akanoista... :)

        "Se oleminen on jotain muuta kuin se miltä näyttää."

        Ei noinkaan. Jos tykkää jonkinlaisesta ulkonäöstä, niin sellainen saa ihan vapaasti olla ja jos se tuntuu omalta, niin sitten se tuntuu. Se ulkonäkö vaan ei yleensä muutu puolivuosittain, jos se oikeasti tuntuu omalta. Itsekin olen kulkenut samoissa vermeissä (tai samanlaisissa) liki koko aikuisikäni. Ei se mun vikani ole, että ne sattuvat taas tulleen muodikkaiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja jos joku sattuu tykkäämään värjätä hiuksensa mustiksi ja käyttää kajaalia, ei hänen tarvitse olla gootti. Voi olla sitä mistä itse tykkää, vaikka se muita ärsyttäisikin.

        Sekin on totta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Se oleminen on jotain muuta kuin se miltä näyttää."

        Ei noinkaan. Jos tykkää jonkinlaisesta ulkonäöstä, niin sellainen saa ihan vapaasti olla ja jos se tuntuu omalta, niin sitten se tuntuu. Se ulkonäkö vaan ei yleensä muutu puolivuosittain, jos se oikeasti tuntuu omalta. Itsekin olen kulkenut samoissa vermeissä (tai samanlaisissa) liki koko aikuisikäni. Ei se mun vikani ole, että ne sattuvat taas tulleen muodikkaiksi.

        Kyllä se ulkonäkö muuttuu lopulta. Me kaikki vanhetaan... :)

        Mutta joo. Itse olen löytänyt esimerkiksi oman pukeutumistyylini jo melkein 30 vuotta sitten. Sellaisen, minkä koen omakseni. Eikä minua voisi vähempää kiinnostaa se mitä mieltä muut siitä ovat. Vaatteissa on tärkeintä se, että miten kantaa ne. Että kantaa itse vaateensa eikä vaatteet kanna kantajaansa. Siinä kohtaa tuleekin tärkeäksi se mitä ei ole... :)

        Mieti vaikka mimmejä, jotka käyttää korkkareita ehkä pari kertaa kuukaudessa. On aika hupaisa näky kun kengät vie ja mimmit vikisee... :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se ulkonäkö muuttuu lopulta. Me kaikki vanhetaan... :)

        Mutta joo. Itse olen löytänyt esimerkiksi oman pukeutumistyylini jo melkein 30 vuotta sitten. Sellaisen, minkä koen omakseni. Eikä minua voisi vähempää kiinnostaa se mitä mieltä muut siitä ovat. Vaatteissa on tärkeintä se, että miten kantaa ne. Että kantaa itse vaateensa eikä vaatteet kanna kantajaansa. Siinä kohtaa tuleekin tärkeäksi se mitä ei ole... :)

        Mieti vaikka mimmejä, jotka käyttää korkkareita ehkä pari kertaa kuukaudessa. On aika hupaisa näky kun kengät vie ja mimmit vikisee... :D

        "Kyllä se ulkonäkö muuttuu lopulta. Me kaikki vanhetaan... :)"

        Miten tuo koko asiaan liittyy? Ei tyyliään ole mikään pakko muuttaa, vain koska ulkonäkö muuttuu. Mä en ole ikinä ymmärtänyt sellaisia kommentteja, että pitäisi "pukeutua ikänsä mukaan" tai, että vaikka hiukset pitäisi leikata. Ei ole mikään helkatin pakko. Saa kulkea juuri sellaisissa kuteissa, jotka itseä miellyttävät, oli ikää sitten 5 tai 100 vuotta (tosin usein vanhemmat valkkaa 5-vuotiaan vaatteet, mutta se ei ole pointti).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se ulkonäkö muuttuu lopulta. Me kaikki vanhetaan... :)

        Mutta joo. Itse olen löytänyt esimerkiksi oman pukeutumistyylini jo melkein 30 vuotta sitten. Sellaisen, minkä koen omakseni. Eikä minua voisi vähempää kiinnostaa se mitä mieltä muut siitä ovat. Vaatteissa on tärkeintä se, että miten kantaa ne. Että kantaa itse vaateensa eikä vaatteet kanna kantajaansa. Siinä kohtaa tuleekin tärkeäksi se mitä ei ole... :)

        Mieti vaikka mimmejä, jotka käyttää korkkareita ehkä pari kertaa kuukaudessa. On aika hupaisa näky kun kengät vie ja mimmit vikisee... :D

        "Mieti vaikka mimmejä, jotka käyttää korkkareita ehkä pari kertaa kuukaudessa. On aika hupaisa näky kun kengät vie ja mimmit vikisee... :D"

        No se on heidän asiansa. Mä en pohdi toisten kenkiä. Itse käytän sitä mikä sattuu sinä päivänä itseäni miellyttämään. Noin omien nilkkojen turvallisuuden kannalta kannattaa tietenkin opetella kävelemään niillä koroilla, jos haluaa niitä käyttää. Itse olen aina joskus nauranut itselleni, kun on pitänyt mennä koroilla kävelemään hyvinkin vanhoille mukukivikaduille ym. jotka ovat hyvin epätasaiset kävellä. Kyllä se käy, kun sen homman osaa, mutta eihän siinä mitään järkeä ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mieti vaikka mimmejä, jotka käyttää korkkareita ehkä pari kertaa kuukaudessa. On aika hupaisa näky kun kengät vie ja mimmit vikisee... :D"

        No se on heidän asiansa. Mä en pohdi toisten kenkiä. Itse käytän sitä mikä sattuu sinä päivänä itseäni miellyttämään. Noin omien nilkkojen turvallisuuden kannalta kannattaa tietenkin opetella kävelemään niillä koroilla, jos haluaa niitä käyttää. Itse olen aina joskus nauranut itselleni, kun on pitänyt mennä koroilla kävelemään hyvinkin vanhoille mukukivikaduille ym. jotka ovat hyvin epätasaiset kävellä. Kyllä se käy, kun sen homman osaa, mutta eihän siinä mitään järkeä ole.

        Oppia ikä kaikki. Jos tykkää korkkareista, olisi syytä oppia kävelemään niillä... :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oppia ikä kaikki. Jos tykkää korkkareista, olisi syytä oppia kävelemään niillä... :)

        Jos ei jaksa nähdä sitä vaivaa, eikä koe sitä tarpeelliseksi, niin sekin on ihan ok. Jokainen päättää ihan itse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ei jaksa nähdä sitä vaivaa, eikä koe sitä tarpeelliseksi, niin sekin on ihan ok. Jokainen päättää ihan itse.

        Mutta silloin korkkarit vie ja mimmit vikisee. Ehkä siinä tapauksessa se omana itsenä oleminen on silkkaa typeryyttä ja masokismia. Mistä herää kysymys, että kuka oikeasti haluaa olla typerä ja masokisti?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta silloin korkkarit vie ja mimmit vikisee. Ehkä siinä tapauksessa se omana itsenä oleminen on silkkaa typeryyttä ja masokismia. Mistä herää kysymys, että kuka oikeasti haluaa olla typerä ja masokisti?

        Sekin on ihan oma valinta. Saa myös meikata, vaikkei sitä lainkaan osaisi, tai vaikka tarkoituksella vetää meikit miten sattuu pitin naamaa, jos mieli tekee. Jos on itse tyytyväinen vaikka "transsulokiin" niin antaa olla sitten niin. Ei se muille kuulu, jos itsellä on hyvä olla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta silloin korkkarit vie ja mimmit vikisee. Ehkä siinä tapauksessa se omana itsenä oleminen on silkkaa typeryyttä ja masokismia. Mistä herää kysymys, että kuka oikeasti haluaa olla typerä ja masokisti?

        Ihmiset tekevät aika paljon typeriä ja masokistisiakin juttuja, ihan vaan koska itse haluavat. Eihän vaikkapa jossain lumilautailun harjoittelussa ole mitään järjen häivääkään, kun valtaosa ihmisistä viettää sen ajan likipitäen koko ajan kaatuillen. Jos joku kuitenkin haluaa käydä kerran vuodessa kaatuilemassa, ilman että koskaan käyttää siihen harjoitteluun niin paljon aikaa, että sen kunnolla oppisi, niin se on heidän oma asiansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta silloin korkkarit vie ja mimmit vikisee. Ehkä siinä tapauksessa se omana itsenä oleminen on silkkaa typeryyttä ja masokismia. Mistä herää kysymys, että kuka oikeasti haluaa olla typerä ja masokisti?

        Ja btw jos on typerä ja masokisti, niin ei se silloin ole mikään haluamiskysymys. Voi tietenkin esittää, että ei olisi, mutta se olisi esitystä. Ihminen saa ihan vapaasti olla juuri niin älyvapaa kuin on, ilman että on mikään pakko esittää viisasta. 👍


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja btw jos on typerä ja masokisti, niin ei se silloin ole mikään haluamiskysymys. Voi tietenkin esittää, että ei olisi, mutta se olisi esitystä. Ihminen saa ihan vapaasti olla juuri niin älyvapaa kuin on, ilman että on mikään pakko esittää viisasta. 👍

        Olen täysin samaa mieltä. Minulla ei vaan ole mitään velvollisuutta esittää kiinnostunutta sellaisista. Tai noteerata niitä ylipäätään millään tavalla. Paitsi ylenkatseella, jos sellaiset sattuu tielleni osumaan. Tämä on minun vapauteni. Piti siitä muut tai ei. :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen täysin samaa mieltä. Minulla ei vaan ole mitään velvollisuutta esittää kiinnostunutta sellaisista. Tai noteerata niitä ylipäätään millään tavalla. Paitsi ylenkatseella, jos sellaiset sattuu tielleni osumaan. Tämä on minun vapauteni. Piti siitä muut tai ei. :)

        No miksi muka olisi? Ei tietenkään ole. Kenelläkään meitä ei ole mitään velvoitetta esittää kiinnostunutta yhtään kenestäkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No miksi muka olisi? Ei tietenkään ole. Kenelläkään meitä ei ole mitään velvoitetta esittää kiinnostunutta yhtään kenestäkään.

        So what's the problem? :)

        Minun pointti koko aloituksessa oli kuitenkin lopulta se, että samalla kun moni toitottaa sitä itsenä olemisen tärkeyttä, suurin osa ihmisistä ei tiedä mitä he ovat. He tuhlaavat elämänsä kaikkeen turhuuteen. Ja kun aika on loppumassa, ehkä havahtuvat siihen, että olisi voinut elää elämäänsä ehkä toisinkin... :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        So what's the problem? :)

        Minun pointti koko aloituksessa oli kuitenkin lopulta se, että samalla kun moni toitottaa sitä itsenä olemisen tärkeyttä, suurin osa ihmisistä ei tiedä mitä he ovat. He tuhlaavat elämänsä kaikkeen turhuuteen. Ja kun aika on loppumassa, ehkä havahtuvat siihen, että olisi voinut elää elämäänsä ehkä toisinkin... :)

        Missä olet nähnyt jonkin ongelman? En ole kanssasi samaa mieltä monestakaan väitteestäsi, mutta ei se ole millään tasolla ongelma. Minusta vaikuttaa, ettet sinäkään oikein tiedä mitä on "olla oma itsensä" ja tunnut kuvittelevan, että voit määritellä muiden puolesta mitä he ovat ja mitä heidän kuuluu olla. Sekään ei kuitenkaan ole mikään ongelma. Jos muiden arvosteleminen ja määritteleminen ovat sinun ominta itseäsi, niin ei sille mitään mahda. Sinähän sen ominaisuuden kanssa joudut elämään, en minä. 👍


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä olet nähnyt jonkin ongelman? En ole kanssasi samaa mieltä monestakaan väitteestäsi, mutta ei se ole millään tasolla ongelma. Minusta vaikuttaa, ettet sinäkään oikein tiedä mitä on "olla oma itsensä" ja tunnut kuvittelevan, että voit määritellä muiden puolesta mitä he ovat ja mitä heidän kuuluu olla. Sekään ei kuitenkaan ole mikään ongelma. Jos muiden arvosteleminen ja määritteleminen ovat sinun ominta itseäsi, niin ei sille mitään mahda. Sinähän sen ominaisuuden kanssa joudut elämään, en minä. 👍

        En minä tiedäkään. Mutta minä tunnen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minä tiedäkään. Mutta minä tunnen.

        Hyvä, että edes sitä. Niin kauan kun elämääsi riittää, sulla on aikaa myös oppia. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä, että edes sitä. Niin kauan kun elämääsi riittää, sulla on aikaa myös oppia. 🙂

        Ei mulla ole enää mitään muuta opittavaa kuin se, että miten saan välitettyä tunteeni silloin kun haluan välittää ne. Sanat on joskus ihan hyvä työkalu siihen, mutta sanoissa on se ongelma, että jokainen tulkitsee niitä miten haluaa tulkita. Ei välttämättä niin kuin ne on tarkoitettu ymmärrettäväksi.

        Ja lopulta tärkeintä on kuitenkin se, että sanat, teot ja se mitä olet on synkassa keskenään. Sanoilla on siinä kaikkein pienin merkitys. Mitä olet ja miten olet on tärkeintä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mulla ole enää mitään muuta opittavaa kuin se, että miten saan välitettyä tunteeni silloin kun haluan välittää ne. Sanat on joskus ihan hyvä työkalu siihen, mutta sanoissa on se ongelma, että jokainen tulkitsee niitä miten haluaa tulkita. Ei välttämättä niin kuin ne on tarkoitettu ymmärrettäväksi.

        Ja lopulta tärkeintä on kuitenkin se, että sanat, teot ja se mitä olet on synkassa keskenään. Sanoilla on siinä kaikkein pienin merkitys. Mitä olet ja miten olet on tärkeintä.

        No se on ikävää, että koet noin. Minusta tuollainen toisten arvosteluun ja määrittelyyn keskittyminen tuntuu hirveältä energin hukkaamiselta. Silti, kuten jo aiemmin sanoin, niin sinähän sen ominaisuuden kanssa joudut elämään, en minä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No se on ikävää, että koet noin. Minusta tuollainen toisten arvosteluun ja määrittelyyn keskittyminen tuntuu hirveältä energin hukkaamiselta. Silti, kuten jo aiemmin sanoin, niin sinähän sen ominaisuuden kanssa joudut elämään, en minä.

        Ei se ole mitään keskittymistä. Mulla on jo ihan riittävästi elettyjä vuosia takana. Kerron vaan havainnoistani. Enkä ole päätnyt näihin mielipiteisiin hetkessä, vaan eletyn elämäni aikana. Päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen näkee sitä samaa. Ja samalla toivoo näkevänsä jonkinlaisen muutoksen. Mutta ei näe. Ostetaan uusimman muodin muokainen takki ja uskotaan olevan uusia ihmisiä, muttei ei olla. Ostetaan uusin kännykkä ja uskotaan olevan edistyksen kärjessä, mutta ei olla. Ostetaan uusi ideologia ja uskotaan olevan valistuneita, muttei olla. En ole, ikävä kyllä, tähän asti eletyssä elämässäni nähnyt ihmisissä mitään muuta kuin taantumista. Teknologiasta tulee koko ajan älykkäämpää ja ihmiset tyhmenee samaa vauhtia.

        Minä keskityn aika paljon itseeni. Ei minua niin paljon kiinnosta muiden jutut niin kuin olen jo ylempänä maininnut. Tämä vaan taas vaihteeksi ajankulua viikonloppua odotellen. Pääsee taas toteuttamaan itseään ajattelematta lainkaan muita. Ja nyt on pitkästä aikaa inspiraatiotakin luomiseen. Enkä tee sitä kenenkään muun kuin itseni takia. Jos joku tai jotkut muut pitää siitä, se on ihan jees. Ei siitä haittaakaan ole. Mutta se ei kuitenkaan ole se inspiraation lähde tai syy tekemiseen... :)

        Ps. Olen elänyt itseni kanssa lähes 50 vuotta. Olen jo aika hyvä siinä... :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta silloin korkkarit vie ja mimmit vikisee. Ehkä siinä tapauksessa se omana itsenä oleminen on silkkaa typeryyttä ja masokismia. Mistä herää kysymys, että kuka oikeasti haluaa olla typerä ja masokisti?

        Korkokenkien puolesta: jos vaikuttaa siltä, että "korkkarit vie" se tarkoittaa ainoastaan sitä, ettei kyseiset korkokengät ole täsmällisen sopivat ao henkilölle. Tämä puolestaan johtuu siitä, että hyvällä lestillä ja laadukkaalla materiaalilla, sopivan kokoisella korolla varustettuja korkokenkiä löydy mistään. Tai jos sattuu löytymään ne maksavat satoja euroja, eikä sellaisia monilla ole käytännössä mahdollista hankkia, eikä oikein järkeäkään.

        Veikkaan vielä, että nykydaamien korkokengät on ostettu sovittamatta netistä. Pahinta on, ettei henkilöt edes tiedä miten hyvältä kunnon korkokengät voivat jalassa tuntua. Mutta ei heitä siitä voi moittia. Jos ihminen haluaa käyttää korkokenkiä niin sitten se vaan on käytettävä, oli mitä oli 🤷‍♀️.

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korkokenkien puolesta: jos vaikuttaa siltä, että "korkkarit vie" se tarkoittaa ainoastaan sitä, ettei kyseiset korkokengät ole täsmällisen sopivat ao henkilölle. Tämä puolestaan johtuu siitä, että hyvällä lestillä ja laadukkaalla materiaalilla, sopivan kokoisella korolla varustettuja korkokenkiä löydy mistään. Tai jos sattuu löytymään ne maksavat satoja euroja, eikä sellaisia monilla ole käytännössä mahdollista hankkia, eikä oikein järkeäkään.

        Veikkaan vielä, että nykydaamien korkokengät on ostettu sovittamatta netistä. Pahinta on, ettei henkilöt edes tiedä miten hyvältä kunnon korkokengät voivat jalassa tuntua. Mutta ei heitä siitä voi moittia. Jos ihminen haluaa käyttää korkokenkiä niin sitten se vaan on käytettävä, oli mitä oli 🤷‍♀️.

        - Sheena

        Minäkin olen käyttänyt buutseja melkein koko pienen ikäni. Olen tykännyt niistä. Omani on aina olleet teräväkärkisiä ja miehille suht korkeilla ja vinoilla koroilla. Mutta niiden kanssa piti silti opettelee kävelemään. Ja niinhän minä joskus nuorena poikana teinkin. Kävelin niillä ja paljon. Kunnes niistä tuli osa minua. Osa minun jalkojani.

        Kaduilla näkee edelleen tyyppejä, joita buutsit vie eikä tyypit vie buutseja. Sama on myös miehillä. Jos ei opi kävelemään niillä, ei koe niitä osaksi itseään, pitäisi ehkä harkita toisenlaisia jalkineita... :D

        Ps. Tietäisit sen kärsimyksen(kuukausi ja vähän yli) uusien buutsien kanssa kunnes ne muotoutuu jalkaan... :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korkokenkien puolesta: jos vaikuttaa siltä, että "korkkarit vie" se tarkoittaa ainoastaan sitä, ettei kyseiset korkokengät ole täsmällisen sopivat ao henkilölle. Tämä puolestaan johtuu siitä, että hyvällä lestillä ja laadukkaalla materiaalilla, sopivan kokoisella korolla varustettuja korkokenkiä löydy mistään. Tai jos sattuu löytymään ne maksavat satoja euroja, eikä sellaisia monilla ole käytännössä mahdollista hankkia, eikä oikein järkeäkään.

        Veikkaan vielä, että nykydaamien korkokengät on ostettu sovittamatta netistä. Pahinta on, ettei henkilöt edes tiedä miten hyvältä kunnon korkokengät voivat jalassa tuntua. Mutta ei heitä siitä voi moittia. Jos ihminen haluaa käyttää korkokenkiä niin sitten se vaan on käytettävä, oli mitä oli 🤷‍♀️.

        - Sheena

        Tuokin on ihan tott. Mä olen monesti vähän ihmetellytkin sitä miten yleisesti valitetaan mm. jalkojen väsymisestä korkokengissä. Itselläni ei ole koskaan ollut tuollaista ongelmaa, vaikka käytän välillä suht korkeitakin korkoja. Korkeimmat tällä hetkellä käyttämäni ovat 14 senttiset, eli eivät nyt kuitenkaan mitkään ihan älyttömät. Vaan siis en tosiaan ole vielä koskaan saanut jalkojani sen kummemmin väsymään koroissa, kuin ylipäänsä jos täytyy seistä koko päivä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin olen käyttänyt buutseja melkein koko pienen ikäni. Olen tykännyt niistä. Omani on aina olleet teräväkärkisiä ja miehille suht korkeilla ja vinoilla koroilla. Mutta niiden kanssa piti silti opettelee kävelemään. Ja niinhän minä joskus nuorena poikana teinkin. Kävelin niillä ja paljon. Kunnes niistä tuli osa minua. Osa minun jalkojani.

        Kaduilla näkee edelleen tyyppejä, joita buutsit vie eikä tyypit vie buutseja. Sama on myös miehillä. Jos ei opi kävelemään niillä, ei koe niitä osaksi itseään, pitäisi ehkä harkita toisenlaisia jalkineita... :D

        Ps. Tietäisit sen kärsimyksen(kuukausi ja vähän yli) uusien buutsien kanssa kunnes ne muotoutuu jalkaan... :D

        Aivan, kaikilla kengillä täytyy opetella kävelemään. Tärkeintä se on korkokengillä, sillä voi loukkaantua pahasti, jos korkokengät vie ja kaatuu. Tietysti kaatua voi sporttikengilläkin pahasti kuten minä olen tehnyt 🤔

        - Sheena


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuokin on ihan tott. Mä olen monesti vähän ihmetellytkin sitä miten yleisesti valitetaan mm. jalkojen väsymisestä korkokengissä. Itselläni ei ole koskaan ollut tuollaista ongelmaa, vaikka käytän välillä suht korkeitakin korkoja. Korkeimmat tällä hetkellä käyttämäni ovat 14 senttiset, eli eivät nyt kuitenkaan mitkään ihan älyttömät. Vaan siis en tosiaan ole vielä koskaan saanut jalkojani sen kummemmin väsymään koroissa, kuin ylipäänsä jos täytyy seistä koko päivä.

        Pisimmät korkoni ovat olleet 12 cm enkä kokenut sellaisia nuorempanakaan turvallisiksi. Nro 35 jalassa 12 cm korolla painopiste on varpaan kärjissä. Erittäin korkokengillä en kävele kuin tutussa ja turvallisessa miesseurassa tai erikoistapahtumissa, koska joudun aina me too uhriksi näin vanhanakin.. Eipä silti joudun häirinnän kohteeksi ilman korkokenkiäkin. Tuossa jo luulin, että se on ohi, mutta ei, korona-aikana en vain käynyt missään.

        - Sheena


    • En tiedä mutta, jos mää oisin täysin oma itteni aina ja kaikkialla nii hoitoonkai mua oltais viemässä🤔😃

    • Anonyymi

      Erilaiset näkökulmatkin jos olisi niin että jos sulkee toisen silmän näkee ja ajatteleekin asiat eri tavalla kuin toisella silmällä katsottuna, aivot ristiriidassa, riippuu siitä kummalla silmällä tuijotat.

      Tuollainen vielä hauskin olisi jos käsikin ja sorme liikuisivat vääriin suuntiin mitä aivot määräävät.

      • Anonyymi

        Sinä oot äärettömän utelias

        Lopeta se puheluiden kuuntelu


    • Anonyymi

      joku on vainoharhainen kovalla syötöllä kuin Zelensky...

      .. mutta niin ei ole leikin asia että jos määräät aivoillasi etä nosta kättä, niin aivojen signaali nostaakin isovarvasta...

    • Anonyymi

      Se mitä minun "oma itseni" on, on sen verran monimuotoinen juttu, että en mä mitenkään voi koskana olla 100%:sti "oma itseni". Moni asia minun "omassa itsessäni" on taysin vastakohtaista, eivätkä ne oikein mitenkään voi olla olemassa yhtäaikaisesti. 😀

    • Anonyymi

      Jaa, moni luulee olevansa jotain erityistä, suurin osa on kuitenkin vaan ihan tavallisia. Hyvä näin, huoh!

    • Tässä keinotekoisessa maailmassa omana itsenään oleminen.. niin. Vaikka kuinka olisit oma itsesi, joku pitää sitä kuitenkin feikkinä.
      Ja jokainen meistä feikkaa joskus, sitä ei voi kukaan kieltää. Niin..

      Mitä se omana itsenään oleminen sitten loppupeleissä tarkoittaa..? Feikkaava tyyppi on oma itsensä kaikessa esittämisessään. Joillekin on luontevaa se. Toisille joku muu.

      Se, että rehellisesti uskaltaa olla sellainen kuin on, oli se sit vaikka täysi kuspää, niin se on sitä omana itsenään olemista. Kun ei välitä mitä muut itsestä ajattelee.

      Silloin kun olemista määrittelee joku muu kuin itse, silloin ei voi olla oma itse. Tämä on yleistä. Ihmistä määrittelee niin moni asia ja on lukemattomilla tavoilla alisteisessa asemassa kun antaa niin tapahtua.
      Mutta siihen on pakko sopeutua. Meillä nyt vaan on monta erilaista roolia koko ajan päällä, se ei muutu mihinkään.

      Pointti on siinä, antaako roolin hallita sitä minuutta, vai hallitseeko minuus roolia.

      • Tuo kohta "silloin kun olemista määrittelee joku muu kuin itse, silloin ei voi olla oma itse. Tämä on yleistä. Ihmistä määrittelee niin moni asia ja on lukemattomilla tavoilla alisteisessa asemassa kun antaa niin tapahtua" oli hyvin sanottu. Tämä on juurikin näin. Silloin jos määrittely siitä millainen täytyy olla tulee liikaa ulkoapäin, niin ei voi olla oma itsensä. Ja silloin ihminen saattaa myös ahdistua, kun ei voi olla sellainen mikä on.


      • Norppa83 kirjoitti:

        Tuo kohta "silloin kun olemista määrittelee joku muu kuin itse, silloin ei voi olla oma itse. Tämä on yleistä. Ihmistä määrittelee niin moni asia ja on lukemattomilla tavoilla alisteisessa asemassa kun antaa niin tapahtua" oli hyvin sanottu. Tämä on juurikin näin. Silloin jos määrittely siitä millainen täytyy olla tulee liikaa ulkoapäin, niin ei voi olla oma itsensä. Ja silloin ihminen saattaa myös ahdistua, kun ei voi olla sellainen mikä on.

        Elämä on täynnä tilanteita, kun ei vaan voi olla oma itse. Se vaan on noin. On paljon töitä, jotka määrittelevät ihmistä. Ihmissuhteita, jotka määrittelevät, harrastuksia, kaveripiirejä ja jopa some on yksi määrittelevä tekijä.

        Jokainen itse valitsee roolinsa.


      • Anonyymi

        Feikkaaminen kannattaa kuitenkin erottaa näyttelemisestä. Näytteleminen oikeassa kohdassa oikeaan aikaan on sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Kaikissa tilanteissa ei edes pidä olla oma itsensä, vaan juuri sellainen kuin itse katsoo parhaaksi olla.

        Sillä ei ole väliä mitä ihmiset ylipäänsä minusta ajattelevat. Mutta sillä on kovastikin väliä mitä esim. työpaikalla minusta ajatellaan, mitä lähimmät työkaverit ajattelevat, mitä esihenkilöni ajattelee jne. Minulle ei sovi kuspäisuus missään muodossa. Itseasiassa se on vain huonoa epäsosiaalista, usein aggressiivistakin käytöstä, ei muuta.

        Oikeastaan juuri esim. omana kuspäisenä itsenä ei kannata elämäänsä tuhlata. Vaan olla jotain parempaa. Jokaisellahan on mahdollisuus kehittää itseään paremmaksi omaksi itsekseen.

        - Sheena


      • Anonyymi kirjoitti:

        Feikkaaminen kannattaa kuitenkin erottaa näyttelemisestä. Näytteleminen oikeassa kohdassa oikeaan aikaan on sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Kaikissa tilanteissa ei edes pidä olla oma itsensä, vaan juuri sellainen kuin itse katsoo parhaaksi olla.

        Sillä ei ole väliä mitä ihmiset ylipäänsä minusta ajattelevat. Mutta sillä on kovastikin väliä mitä esim. työpaikalla minusta ajatellaan, mitä lähimmät työkaverit ajattelevat, mitä esihenkilöni ajattelee jne. Minulle ei sovi kuspäisuus missään muodossa. Itseasiassa se on vain huonoa epäsosiaalista, usein aggressiivistakin käytöstä, ei muuta.

        Oikeastaan juuri esim. omana kuspäisenä itsenä ei kannata elämäänsä tuhlata. Vaan olla jotain parempaa. Jokaisellahan on mahdollisuus kehittää itseään paremmaksi omaksi itsekseen.

        - Sheena

        Niin no se näytteleminen on ehkä vielä pahempi juttu kuin feikkaaminen. Mene ja tiedä siitä sitten.

        Mua ei voisi vähempää kiinnostaa mitä mun esimies ajattelee musta ihmisenä tai työkaverit. Aivan yksi ja sama. Työntekijänä olen työntekijän roolissani ja en ole minä. Olen tavallaan minä työasussani.. roolissa, jonka määrittelen itse itselleni.


    • Anonyymi

      Pahin pelotusajatus oikein jos sängyn alla vaanii joku käsi... Unikäsi, kuin joku kauhuelokuvan juttu, mutta tekokäsiä saa kaupoista joita voisi piiloitella toisten sänkyjen alle... mutta jooh aika hyvä idea kehittyi... Unikäsi, kauhukäsi.

    • Anonyymi

      Olemalla "oma itsensä" kai tarkoitetaan että toimii tavalla jonka tietää oikeaksi.
      Esim jos olet kiinnostunut jostain alasta, hankkimalla siitä lisää tietoa ja oppimalla enemmän.
      Laajentamalla omaa ymmärrystään eri asioista, joka poistaa tietämättömyyteen liittyvän pelon. On helppo pelätä asioita joista ei tiedä kovin paljon. Tietämattömyys on pahin vihollinen!
      Asettaen itselleen rajat joita ei halua ylittää ( tunnistaen rajan ylityksen vaikeuttavan elämää).
      Valitsemalla kaverit joiden seurassa itse ei ole loistavin kynttilä, koska muilta voi aina oppia lisää.

      Ts. oma itsensä kehittäminen paremmaksi ja korkeammalle tasolle ei lopu koskaan!
      Mitä enemmän oppii , sitä paremman "oman itsensä" löytää!

      • Anonyymi

        Oikeaksi tietäminen on yleisesti aina trendejä. Ne muuttuu aika ajoin. Yhtenä aikana tiedetään oikeaksi yksi asia ja toisena toinen. Ja aina on jotkut fanaatikot sanelemassa mikä on oikein ja mikä väärin.


    • Anonyymi

      oikeasti niin pitäisi aina ajatella ihmisistä "whole picture" eli kokonaisuutena eikä yksisilmäisesti

      • Anonyymi

        But are you ready to see the whole picture? And if you are, can you take it?


    • Olen nykyään niin itteni kun olla voi. Ei liikuta mitenkään, jos en näin kelpaa, mä pärjään yksinkin, enkä tule surulliseksi ittekseni. Päinvastoin, saa olla mitä on.

      • Huitale. Muistaakseni joskus vuosi sitten sanoit, että aikaisemmin täällä palstalla esitit vähän muuta kuin olit. Sitten avauduit ja olit oma itsesi? Muistanko oikein vai onko minulla väärä käsitys?

        Itse olen nytten oma itseni täällä palstalla. Kaikkea en kerro, sillä ei sitä palstanpitäjät edes salli. Kaikesta ei voi puhua - esimerkiksi tämä palsta olisi väärä foorumi uskonnollisille näkemyksilleni. Sunnuntaina menen kirkkoon mitä ilmeisemmin, mutta ei täällä ilmeisesti mitään lähetyssaarnaajaa tarvita?


      • Usko.Toivo.Rakkaus kirjoitti:

        Huitale. Muistaakseni joskus vuosi sitten sanoit, että aikaisemmin täällä palstalla esitit vähän muuta kuin olit. Sitten avauduit ja olit oma itsesi? Muistanko oikein vai onko minulla väärä käsitys?

        Itse olen nytten oma itseni täällä palstalla. Kaikkea en kerro, sillä ei sitä palstanpitäjät edes salli. Kaikesta ei voi puhua - esimerkiksi tämä palsta olisi väärä foorumi uskonnollisille näkemyksilleni. Sunnuntaina menen kirkkoon mitä ilmeisemmin, mutta ei täällä ilmeisesti mitään lähetyssaarnaajaa tarvita?

        Joo, aikaisemmin kaikilla muillakin palstoilla oli rooli. Mikä ärsytti välillä ylläpitää, uuvutti. Eniten ärsytti, kun ymmärsin ihmisten tykkäävän roolistani, minun sijaan.

        Olen muutamassa vuodessa käynyt niin paljon henkisesti läpi sisintäni, etten ehkäpä koskaan ennen. En niin pienessä ajassa, niin paljon älyten. Niin paljon myöntäen ja kohdaten totuuksia.

        Nojuu, ei tänne kaikkea tarvikkaan kertoa. Viisaampaakin niin. 👍


      • Huitale kirjoitti:

        Joo, aikaisemmin kaikilla muillakin palstoilla oli rooli. Mikä ärsytti välillä ylläpitää, uuvutti. Eniten ärsytti, kun ymmärsin ihmisten tykkäävän roolistani, minun sijaan.

        Olen muutamassa vuodessa käynyt niin paljon henkisesti läpi sisintäni, etten ehkäpä koskaan ennen. En niin pienessä ajassa, niin paljon älyten. Niin paljon myöntäen ja kohdaten totuuksia.

        Nojuu, ei tänne kaikkea tarvikkaan kertoa. Viisaampaakin niin. 👍

        Kiva kun olet oma itsesi! :) Kiva olit myös silloin, kun vedit vähän roolia. Hyvää viikonjatkoa, sillä kohta lopettelen. Öitä! :)


      • Usko.Toivo.Rakkaus kirjoitti:

        Kiva kun olet oma itsesi! :) Kiva olit myös silloin, kun vedit vähän roolia. Hyvää viikonjatkoa, sillä kohta lopettelen. Öitä! :)

        Ainakin mulla itselläni on helpompaa. Ehkä tulee kritiikkiäkin herkemmin, mutta sille ei sitten vaan mahda mitään. Eikä sen pelossa viitti teeskennelläkään.

        Minäkin käyn tutimaan, joten kiitos ja hyvää yötä sinullekin. 😊💤


    • Anonyymi

      You have to accept that you are a liar, and that is the whole picture of you.

      • Anonyymi

        I don't live in lie or lies.


    • Anonyymi

      Ei siihen kai edes tarvita tiedostamista ja käsitteellisyyttä. Jokainen on uniikki, ainutkertaisella tavalla, niin ettei sen kuuluisi olla muilta mitään pois. Ei ketään parempi, tai huonompi. Joskus se autenttisuus näkyy selkeimmin lapsissa, ja vaikka eläimissä. Eivät ne edes vielä tiedä, tai osaa miettiä miten kuuluisi olla, jotta muilla olisi sosiaalisesti tilanteissa tai asioissa helppo olla. Jos joku sanoisi minulle, etten ole oma itseni, niin aika jäävi olisi sitä tulkitsemaan. Jos taas sanoisin itselleni, ettei olo tunnu omalta, niin silloinkin olisin väärässä, koska se olisi juuri se mitä koen, mutta ei kuitenkaan se, mitä olen.

      • Anonyymi

        Jos jokainen olisi uniikki, uniikkia käsitteenä ei olisi olemassa. Uniikki on uniikki ja massa on massaa.

        Mutta jokaisella on oikeus uskotella itselle mitä vaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos jokainen olisi uniikki, uniikkia käsitteenä ei olisi olemassa. Uniikki on uniikki ja massa on massaa.

        Mutta jokaisella on oikeus uskotella itselle mitä vaan.

        Ei, vaan näin on. Ei vaan ole kahta samanlaista ihmistä. Ja totta kai jokaisesta meistä löytyy enemmän samaa, kuin sitä eroavaa. En ymmärrä, mikä vika on sanoa toiselle, tai vaikka kaikille, että olet erityinen. Ei se tarkoita paremmuutta, vaan sen ainutkertaisuuden kaunista tunnustamista. Ja arkinen ja tylsäkin ihminen on ainutkertainen. Mutta ei se ihminen ole vain jotakin, mitä kokee, tai tekee, tai tuntee. Ihminen, se oma itse, joka jokaisella on itsessään, on oikeastaan mysteeri, ja mielestäni kaunis sellainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei, vaan näin on. Ei vaan ole kahta samanlaista ihmistä. Ja totta kai jokaisesta meistä löytyy enemmän samaa, kuin sitä eroavaa. En ymmärrä, mikä vika on sanoa toiselle, tai vaikka kaikille, että olet erityinen. Ei se tarkoita paremmuutta, vaan sen ainutkertaisuuden kaunista tunnustamista. Ja arkinen ja tylsäkin ihminen on ainutkertainen. Mutta ei se ihminen ole vain jotakin, mitä kokee, tai tekee, tai tuntee. Ihminen, se oma itse, joka jokaisella on itsessään, on oikeastaan mysteeri, ja mielestäni kaunis sellainen.

        Kerro minulle yksi eroavaisuus ja minä kerron sinulle yhden kaltaisuuden. Kokeillaan kummalla loppuu ensiksi kerrottava. :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos jokainen olisi uniikki, uniikkia käsitteenä ei olisi olemassa. Uniikki on uniikki ja massa on massaa.

        Mutta jokaisella on oikeus uskotella itselle mitä vaan.

        Sivusta totean, että geneettisesti meistä jokainen on uniikki. Noin ainakin matemaattisesti ja todennäköisyyksiä laskien. Kaksi täysin toistensa kaltaista, ei identtisinä kaksosina syntynyttä, ihmisyksilöä olisivat melkoinen luonnonoikku.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta totean, että geneettisesti meistä jokainen on uniikki. Noin ainakin matemaattisesti ja todennäköisyyksiä laskien. Kaksi täysin toistensa kaltaista, ei identtisinä kaksosina syntynyttä, ihmisyksilöä olisivat melkoinen luonnonoikku.

        Edelleen. Kerro yksi eroavaisuus ja minä kerron vastineeksi yhtäläisyyden. Katsotaan kummalla loppuu kerrottava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edelleen. Kerro yksi eroavaisuus ja minä kerron vastineeksi yhtäläisyyden. Katsotaan kummalla loppuu kerrottava.

        Epäolennaista. Jo yksikin ero tekee uniikin yksilön. Se on yhdentekevää, vaikka yhtäläisyyksiä olisi kolme miljoonaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Epäolennaista. Jo yksikin ero tekee uniikin yksilön. Se on yhdentekevää, vaikka yhtäläisyyksiä olisi kolme miljoonaa.

        Joo. Niin kuin sanoin. Ihmisellä on oikeus uskotella itselle mitä tahansa. Ja uskoa siihen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo. Niin kuin sanoin. Ihmisellä on oikeus uskotella itselle mitä tahansa. Ja uskoa siihen.

        Tuo on tosiasia ja se mitä sinä sanot on nimenomaan sitä kuvitelmaa. Erilainen ei ole koskaan samanlainen. 😀


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on tosiasia ja se mitä sinä sanot on nimenomaan sitä kuvitelmaa. Erilainen ei ole koskaan samanlainen. 😀

        Ihmisten usko jokaisen ainutlaatuisuuteen tekee heistä täysin toistensa kaltaisia. Samanlaisia. Klooneja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo. Niin kuin sanoin. Ihmisellä on oikeus uskotella itselle mitä tahansa. Ja uskoa siihen.

        Biologia on eksakti luonnontiede. Genetiikka on eksakti luonnontiede. Matematiikka on eksakti luonnontiede. Tuo sun juttusi on korkeintaan jotain filosofista haihattelua, joka rinnastuu lähinnä mutuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisten usko jokaisen ainutlaatuisuuteen tekee heistä täysin toistensa kaltaisia. Samanlaisia. Klooneja.

        Saat tietysti kuvitella noin. Saat mutuilla mitä haluat, totuutta siitä ei ikinä tule. Jokainen meistä on geneettisesti ainutlaatuinen. Todista toisin, jos kykenet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saat tietysti kuvitella noin. Saat mutuilla mitä haluat, totuutta siitä ei ikinä tule. Jokainen meistä on geneettisesti ainutlaatuinen. Todista toisin, jos kykenet.

        Meidän kaikkien elämä perustuu uskoon tai uskomiseen. Uskoon siitä mikä on totta ja mikä ei. Jokainen valitsee omansa. Suurin osa ihmisistä valitsee joidenkin muiden uskon siitä mikä on totta, ei sitä omaa. Ja se tekee suurimmasta osasta toistensa klooneja, vaikka uskovatkin olevansa uniikkeja.

        Enkä minä ole täällä mitään todistelemassa. Olen vaan kertomassa mielipiteitäni siitä miten olen itse elämän ja ihmiset nähnyt ja kokenut. Ei minun kanssa tarvitse olla samaa mieltä. On jopa parempi niin, ettei minun kanssani olla samaa mieltä. Silloin olisin väärässä... :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meidän kaikkien elämä perustuu uskoon tai uskomiseen. Uskoon siitä mikä on totta ja mikä ei. Jokainen valitsee omansa. Suurin osa ihmisistä valitsee joidenkin muiden uskon siitä mikä on totta, ei sitä omaa. Ja se tekee suurimmasta osasta toistensa klooneja, vaikka uskovatkin olevansa uniikkeja.

        Enkä minä ole täällä mitään todistelemassa. Olen vaan kertomassa mielipiteitäni siitä miten olen itse elämän ja ihmiset nähnyt ja kokenut. Ei minun kanssa tarvitse olla samaa mieltä. On jopa parempi niin, ettei minun kanssani olla samaa mieltä. Silloin olisin väärässä... :)

        Kuten sanoin, niin ole hyvä ja todista, kun kerta kuvittelet kykeneväsi genetiikkaa vastaan todistamaan. Muutoni voimme todeta, että olet mutuinesi väärässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten sanoin, niin ole hyvä ja todista, kun kerta kuvittelet kykeneväsi genetiikkaa vastaan todistamaan. Muutoni voimme todeta, että olet mutuinesi väärässä.

        Sinä olet varmaan ihan itse tutkinut genetiikkaa kun näin varmasti tiedät.


    • Anonyymi

      kokoNaisuus ratkaisee. Eli oletko mies vai nainen?

      .. mutta tietokonejuttuja.ettu.. laiin päälle joka on virastojen ja sellaisiin tarkoittu, läpäri, niin jätin routerin kautta ottamaan päivityksiään, monta tuntia päivitteku authentic windows 20 profssional, oho väärä kiujain 10.

    • Anonyymi

      Jos kaikki toiset ihmisxet ovast sikoja eli kuin ravintyoas kuuluu syödä kaskki tmitusjohytsa heyti jo aamupsalsllskin, niin, salisrtvoidry ihmiset, kuin toimitusjotajsan vaimot ensiksi sdyömme aamiaisen pekoninas kuin Hasnnibal Psykiari.

    • Anonyymi

      Hyvä pointti. Suurin osa ihmisistä todellakaan ei ole omia itsekään vaan menevät lauman mukana, täällä palstallakin sen näkee että monet todellakaan eivät uskalla edes anonyyminä sanoa mielipiteitään vaan menevät aina mieluummin lauman mukana. Kannattaa silti olla oma itsensä, kerran yksi työtuttu toisille työtutuille humalapäissään sanoi kun ne puhui jotain että ketä arvostaa, yllättäen mainitsi allekirjoittaneen juurikin sillä että on oma itsensä, ei yritä esittää mitään eikä juuri välitä mitä muut ajattelee. Minusta se oli mukava kuulla, jotain on ilmeisesti tehty oikein.

      -harmiseikirj-

      • Anonyymi

        Vastarannankiiskeily ei ole yhtään sen aidompaa ja omaa itseä, kuin muiden kanssa samaa mieltä oleminenkaan. Itseasiassa vastarannankiisket tuppaavat olemaan enemmän esittejiä ja vähemmän epäaitoja, noin massana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vastarannankiiskeily ei ole yhtään sen aidompaa ja omaa itseä, kuin muiden kanssa samaa mieltä oleminenkaan. Itseasiassa vastarannankiisket tuppaavat olemaan enemmän esittejiä ja vähemmän epäaitoja, noin massana.

        Ei sitä tarkoitettukaan, vaan sitä ettei myötäillä myötäilyn vuoksi vaan aiheesta, jos ei aihetta ole sitten voidaan asiallisesti huomauttaakin oma kanta. Vastarannankiiskit on eri asia, nehän on hankalia kaikessa ja kaikille.

        -harmiseikirj-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei sitä tarkoitettukaan, vaan sitä ettei myötäillä myötäilyn vuoksi vaan aiheesta, jos ei aihetta ole sitten voidaan asiallisesti huomauttaakin oma kanta. Vastarannankiiskit on eri asia, nehän on hankalia kaikessa ja kaikille.

        -harmiseikirj-

        Jotkut toimivat noin. Monet kuitenkin ovat aidosti samaa mieltä. Moni myös vastarannankiiskeilee periatteesta (tai luonnevikaisuuttaan) ja on aina periaatteesta eri mieltä, silloinkin vaikka tietäisi olevansa väärässä. Vastarannankiiski voi kuitenkin olla myös aidosti eri mieltä, kuten esimerkiksi sinä ilemisesti usein olet. 🙂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut toimivat noin. Monet kuitenkin ovat aidosti samaa mieltä. Moni myös vastarannankiiskeilee periatteesta (tai luonnevikaisuuttaan) ja on aina periaatteesta eri mieltä, silloinkin vaikka tietäisi olevansa väärässä. Vastarannankiiski voi kuitenkin olla myös aidosti eri mieltä, kuten esimerkiksi sinä ilemisesti usein olet. 🙂

        Joo, ne todella vastarannankiiskit on aika huvittavia kun kiiskeilevät ihan kiiskeilyn vuoksi. Joo, olenhan minä toisinaan eri mieltä enkä epäröi ilmaista kantaani, en ole silti hankala eri mieltä olija siinä mielessä että minun kanssa saa olla eri mieltä, tottakai nauran niille väärässä olijoille mutta en kuitenkaan yritä saada olemaan samaa mieltä minun kanssa vaan hyväksyn kaikkien vapauden olla ihan mitä mieltä huvittaa, jos joku haluaa olla houkka ei se minua haittaa.

        -harmiseikirj-


    • Valkeni jo vuosia sitten että roolinvetäjä pettää pääasiassa itseään eikä muita, vaikka toisin saattaa uskoakin. Mitä tyhjempi kuori, sitä enemmän etsitään sisältöä kaikesta ulkoisesta. Ja ellet tunne itseäsi, tuskin tulet tuntemaan ketään muutakaan kovin syvällisesti, muuta? 🙂

      • Anonyymi

        Onko kukaan kuullut beatlesia ja let it be,soitin pienenä jo sitä kappaletta


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onko kukaan kuullut beatlesia ja let it be,soitin pienenä jo sitä kappaletta

        Suosittu kipale aikoinaan, kiellän silti syyllistyneeni plagiointiin 😁


    • Anonyymi

      Ensin pitää löytää/tuntea itsensä että voi olla oma itsensä.

      - Sheena

    • Omana itsenä olo on uskallusta olla sellainen kuin itse haluaa. Se ei tarkoita, että ihmisen pitäisi olla joka paikassa piereskelevä ja toisia huomioonottamaton huonosti käyttäytyvä itsekäs p-pää.

      Sekin voi olla omana itsenä oloa, että on ihan tavallinen, ei halua suurta huomiota tai että on varautunut tai ujo uusien ihmisten kanssa. Ihminen voi lisäksi olla erilainen eri seurassa ja eri tilanteissa, ei siksi että teeskentelee, vaan koska oma fiilis on juuri sillä hetkellä tai tilanteesta johtuen erilainen.

      Omana itsenä olo ei liity siihen, että pukeutuu kuin gootti, punkkari tai seksin ammattilainen. Varsinkin nuoret etsii itseään ja saattavat haluta omana itsenään mennä erikoisuuden puolelle kyseenalaistakseen minän kelpaamisen. Yleensä aikuistuessa harvan tarvitsee osoittaa samaa enää pukeutumisella ja erikoinen ulkonäkö valitaan vain ja vain jos se on mitä haluaa olla ulkoisesti.

      Se, että on oma itsensä ei välttämättä näy ulospäin (muuta kuin heille, jotka ovat hyviä lukemaan mikroilmeitä), mutta sisäänpäin asiassa voi olla iso ero. On vapauttavaa, jos/kun ei tarvitse mielistellä tullakseen hyväksytyksi. Senkus vaan on sellainen mitä itse haluaa ja luottaa, että sen on riitettävä.

      Vaikeinta on olla oma itsensä, jos on neurologisesti kovin erilainen kuin valtaväestö. Vaikka aspergerin sosiaalinen käytös on usein toisista kummallista ja outoa, eikä AS yleensä ymmärrä toisten ilmeitä ja eleitä mikä aiheuttaa helposti sosiaalisia ongelmia. Sama omana itsenä olemisen vaikeus voi olla impulsiivisella ADHD oireisella tai vaikka epävakaalla. Muut ei välttämättä jaksa kun jatkuvasti sattuu ja tapahtuu tai tunteet heiluu kuin tuuliviiri. En ole varma, mutta kuvittelisin, että noissa tilanteissa voi elämä olla onnellisempi, jos osaa jossain tilanteissa toimia kuin valtaväestö. Ei senkään tarvitse olla teeskentelyä vaan tapa selvitä tilanteissa omalta kannalta suotuisammin. Toki, jos ympäristö tietää erilaisuudesta, tulisi ihmiselle antaa myös hieman isomman raamit ilman, että siitä tehdään iso ongelma.

      • Anonyymi

        Kaikki ihmiset ovat erilaisia, myös adhd-henkilöt. Monet ADHD ihmiset eivät ole esim. impulsiivisia vaan häiriö näyttäytyy erilailla eri ihmisillä. Parasta mitä jokainen voi tehdä on olla määrittelemättä ketään henkilön diagnoosin perusteella.

        - Sheena


      • Anonyymi

        Teen poikkeuksen ja vastaan sinulle, vaikka olet rekattu.

        Omana itsenä olemisessa on lopulta kyse asenteesta, ei siitä että viestittää ulkomuodolla olevan jotain. Silloin kun ihminen on jotain, siihen ei tarvita enää ulkoisia tekijöitä viestittämään sitä. Ihminen voi pukeutua joko punk-tyylisesti tai business-tyylillä ja silti olla se mitä hän on. Se miltä jokin näyttää ja se mitä jokin on, sillä on ero. Se, mitä jokin tai joku on, on tärkeintä.

        Erotan samalla tavalla ammattitaidon ja ammattilaisuuden. Heikommalla ammattitaidolla varustettu voi olla ammattilainen, mutta ammattitaitoisuus ei takaa kenellekään ammattilaisuutta. Ammattilaisuus on asenne. Ylikorostettu ammattitaitoisuus on asennevika eikä sillä ole mitään tekemistä ammattilaisuuden kanssa. Itse työskentelen mieluummin ammattilaisten kuin ammattitaitoisten kanssa. Hommat sujuu paremmin ja vähemmillä ongelmilla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki ihmiset ovat erilaisia, myös adhd-henkilöt. Monet ADHD ihmiset eivät ole esim. impulsiivisia vaan häiriö näyttäytyy erilailla eri ihmisillä. Parasta mitä jokainen voi tehdä on olla määrittelemättä ketään henkilön diagnoosin perusteella.

        - Sheena

        Juuri siksi laitoin sanat impulsiivinen ADHD erottamaan ADHD, joka ei oireile samalla tavalla.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Tai nainen voi olla myös kaiken hyvä alku ja juuri


    • Anonyymi

      Pidän tuota osittain ikäjuttuna. Vuosien kertyessä puheiden suodattaminen vähenee mikä ei tarkoita, että tulisi töykeän(?) epäkohteliaaksi. Asiat julki toteavan suoraan omalla mielipiteellä ja että sen mielipiteensä myös alleviivaa/kestää päivänvalon. Et pyllistä, etkä kumarra kenellekään. Sama äänenpaino kaikille selkä suorana.

    • Anonyymi

      kaiken pahuuden takana on njumero 666 eli kuin tuokin laulu:

      hmm joku uni mirä näin jotain siis unessa, niin eli piti hypätä junasta pois jotta pääsi johonkin juttuun ja sitten siellä oli jotkut bileet, jossain autiotalossa ja jotain tuttua naista puukotettiin, hänelä oli valkoinen mekkopuku...

      .. joo hyppäsimme junastajotta pääsi sellaiseen paikkaan kastsomaan jotain...
      - kammottava uni joka jäi mieleen ja sitten Savonlinnan tytöt sanoivat on tuollainen paikka junaradan vieressä, ei pitäää hypätä junasta kun hiljentää jotta pääsee....

    • "Uskotko olevasi omana itsenäsi 24/7 tai oletko ainakin osan ajastasi jokin muu mitä todellisuudessa olet? Kumpi rooli vie enemmän vuorokaudestasi"

      En ole täysin oma itseni 24/7. On tehtäviä, missä toimin toisia miellyttääkseni. On tehtäviä missä toimin lähes toisia ärsyttääkseni tai missä näin tyypillisesti tapahtuu. - On myös tehtäviä, missä toimin jonakin erityisasiantuntijana. - Näissä tehtävissä minusta itsestäni on näkyvissä vain osa. Vain se osa, minkä haluan näyttää. - En voi sanoa mitään keskimääräistäkään tuntimäärää vuorokaudesta, koska en ole kaikissa noissa rooleissa joka päivä ja toisaalta voin olla useammassakin eri roolissa samana päivänä.

      Kotona ja sellaisten läheisteni kanssa, keihin luotan täydellisesti, olen 100% oma itseni. Se on rentouttavaa. - Olen joskus myös kuvannut asiaa siten, että kodin ulkopuolella voin olla äijä, mutta kotona haluan olla nainen. - Ja näin sanoessani tarkoitan naista nimenomaan stereotyyppisessä sukupuoliroolissaan ja myös erittäin seksuaalisena olentona. 🙂

    • Anonyymi

      niin kaikkine keksimiesi valheinesi sinä olet vain kokonaisuus.

    • Anonyymi

      https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/P-5-2003-1336_FI.html?redirect

      Parlamentin kysymys - P-1336/2003

      Euroopan parlamentti


      Homoseksuaalien vainoaminen Palestiinan itsehallintoalueilla
      31.3.2003

      Kirjallinen vastaus
      KIRJALLINEN KYSYMYS P-1336/03
      esittäjä(t): Ilka Schröder (GUE/NGL)
      komissiolle

      Viime kuukausien aikana lehdistö (muun muassa The New Republic, 19.8.2002; East Bay Voice, 19.9.2002; Ha’aretz, 6.3.2003/10.9.2001; Jerusalem Post, 5.6.2001) ja kansalaisoikeusjärjestöt (esimerkiksi Agudah, http://agudah.israel-live.de) ovat toistuvasti raportoineet homoseksuaalien, transseksuaalien ja transvestiittien ihmisoikeuksien vakavista loukkauksista palestiinalaishallinnon alueilla.

      Tietojen mukaan vuonna 2000 neljä palestiinalaista tapettiin homoseksuaalisuutensa vuoksi ja sadat joutuivat pakenemaan Israeliin.

      Homojen eristäminen kuuluu käytännössä palestiinalaishallinnon viralliseen politiikkaan. Usein asianomaisia on syytetty Israelin kätyreiksi, mutta viimeisten kolmen vuoden aikana kahdessa tapauksessa syyte on nostettu nimenomaan homoseksuaalisuuden takia.

      ”Al-Aqsa-Intifadan” seurauksena on tämän lisäksi kuulemma alettu soveltaa Sharia-oikeutta, jonka perusteella homoseksuaalit voidaan tuomita kuolemaan kivittämällä, polttamalla tai hirttämällä.

      Lisäksi homoseksuaalisuudesta epäillyt henkilöt on näiden oikeuksien nojalla julistettu lainsuojattomiksi, mikä merkitsee, että kyseisten henkilöiden murha ei ole rangaistava teko. Lisäksi palestiinalaishallinnon poliisilla on tapana kiduttaa homoseksuaaleja mitä julmimpia menetelmiä käyttäen.



      Euroopan unioni on myöntänyt alueelle valtavat määrät taloudellista tukea: vuodesta 1993 asti palestiinalaishallinnon alueelle on maksettu yli 1,4 miljardia euroa, ja kesäkuussa 2001 Euroopan unioni päätti 10 miljoonan suuruisen suoran lisätuen maksamisesta kuukausittain.

      Lisäksi MEDA-ohjelmasta on myönnetty merkittäviä summia. Tästä syystä kysyn komissiolta, tietääkö se edellä kuvatusta homo- ja transseksuaalien sekä transvestiittien tilanteesta palestiinalaishallinnon alueella. Onko komission tiedossa muita asiaa koskevia tietoja? Mitä tietoja komissiolla mahdollisesti on? Tietääkö komissio, millaisessa tilanteessa homoseksuaalit ovat Euroopan unionin yhteisrahoittamilla YK:n Palestiinan pakolaisten avustus- ja työelimen (UNWRA) ylläpitämillä leireillä?

      Onko komissio jo toteuttanut toimia tämän sietämättömän tilanteen muuttamiseksi?

      Katsooko komissio muussa tapauksessa, että Euroopan unionilla on palestiinalaishallinnolle myönnettyjen tukien perusteella oikeus vaatia, että palestiinalaishallinto noudattaa ihmisoikeuksia koskevia velvoitteita ja toteuttaa näitä myös käytännössä? Olisiko komissio vaihtoehtoisesti samaa mieltä siitä, että vainotuille olisi välittömästi myönnettävä turvapaikka rajoittamattomaksi ajaksi Euroopan unionin jäsenvaltioissa? Miten komissio perustelee näkemyksensä, mikäli se on eri mieltä asiasta?

    • Anonyymi

      Hyvää yötä, addiktit!

      Ehkä reilun viikon kuluttua jaksan taas kirjoittaa teille jotain ajateltavaa... :)

      "Muistatko mitä olit, ennen kun maailma kertoi sinulle, mitä sinun pitää olla?"

      -Charles Bukowski-

      https://www.youtube.com/watch?v=el8BHe18owk

      • Anonyymi

        Maailma alkaa kertomaan sinulle paikkaasi ennen ekaluokkaa, eli kuinka kauaksi on mahdollista pakittaa?


    • Olen äärimmäisen huono teeskentelemään tai valehtelemaan eli pakostakin olen jokin versio itsestäni koko ajan. Toki joissain yhteyksissä peitän tiettyjä piirteitä itsestäni ja korostan toisia, mutta en oikein tiedä miten jotain roolia edes voisi vetää. Minulla ei ole pakottavaa tarvetta tulla huomatuksi. Kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tarve minulla on ihmisenä siinä, missä kenellä tahansa meistä, mutta esim ulkonäön suhteen en kaipaa tulla huomatuksi. Olen aika pliisun näköinen, tavallinen tallaaja ja se sopii minulle oikein hyvin.

      • Mulla sama, minua ei tarvitse hyväksyä, en kaipaa hyväksyntää. Mitä kaipaan niin ymmärtämistä. Mikään ei ole niin ärsyttävää, kun tahalleen väärinymmärtäjät, jotka ei edes kuuntele mitä yrität sanoa. Heillä on lukkoon lyöty käsitys ja se ei muutu, eikä muovaannu vaikka olis ihan päin persikkaa käsittänyt toisen ihmisen.


      • Huitale kirjoitti:

        Mulla sama, minua ei tarvitse hyväksyä, en kaipaa hyväksyntää. Mitä kaipaan niin ymmärtämistä. Mikään ei ole niin ärsyttävää, kun tahalleen väärinymmärtäjät, jotka ei edes kuuntele mitä yrität sanoa. Heillä on lukkoon lyöty käsitys ja se ei muutu, eikä muovaannu vaikka olis ihan päin persikkaa käsittänyt toisen ihmisen.

        Tahalleen väärinymmärtäjien kanssa keskustelu lähtee aina ihan vääristyneeseen suuntaan. Ei kyse ole mielipide-eroista, vaan keskustelusta lähtee kaikki järki ja se menee lähinnä vänkyttämiseksi, jolle ei voi olla minkäänlaista järkevää lopputulosta. Minullakin on hyvin alhainen sietokyky tuollaista kohtaan. Eri mieltä saa olla, se on jopa mieluisaa keskustella erilaisista näkemyksistä, mutta se, jos toinen ottaa kaiken sanotun aivan eri tavalla kuin tarkoitti, vie kyllä keskustelusta kaiken mielekkyyden.


      • Aletheias kirjoitti:

        Tahalleen väärinymmärtäjien kanssa keskustelu lähtee aina ihan vääristyneeseen suuntaan. Ei kyse ole mielipide-eroista, vaan keskustelusta lähtee kaikki järki ja se menee lähinnä vänkyttämiseksi, jolle ei voi olla minkäänlaista järkevää lopputulosta. Minullakin on hyvin alhainen sietokyky tuollaista kohtaan. Eri mieltä saa olla, se on jopa mieluisaa keskustella erilaisista näkemyksistä, mutta se, jos toinen ottaa kaiken sanotun aivan eri tavalla kuin tarkoitti, vie kyllä keskustelusta kaiken mielekkyyden.

        Nimenomaan. Mullakin menee hermot, täälläkin nähtyä. Turhauttaa edes yrittää aukoa ajatuksiaan, kun joku alkaa puhumaan ihan puutaheinää eikä yritystäkään ymmärtää oikein.

        Minun pitää vielä kehittää itseäni siinä, etten lähde kilpavänkäämään vaan jätän koko keskustelun siihen, heti. Siinä on itelläni petraamista.


      • Huitale kirjoitti:

        Nimenomaan. Mullakin menee hermot, täälläkin nähtyä. Turhauttaa edes yrittää aukoa ajatuksiaan, kun joku alkaa puhumaan ihan puutaheinää eikä yritystäkään ymmärtää oikein.

        Minun pitää vielä kehittää itseäni siinä, etten lähde kilpavänkäämään vaan jätän koko keskustelun siihen, heti. Siinä on itelläni petraamista.

        Olet näkyvä hahmo täällä ja jotkut oman elämänsä supersankarit kehittävät sisältöä elämäänsä yrittämällä ärsyttää sinua. Samaa kohtelua saa osakseen mielestäni myös esim Mikkojuhan.

        Parasta tosiaan olisi jättää keskustelu sikseen, kun huomaa, että se lähtee ihan uriltaan. Helpommin sanottu tietenkin kuin tehty, usein sitä yrittää viimeiseen asti löytää jonkinlaisen lopputuloksen keskustelulle, mutta aina sellaista ei ole mahdollista saavuttaa.


    • Anonyymi

      Näköjään aika kapeasti ihmiset ajattelevat olevan omia itsejään.

      "Kyky muuntaa omaa käyttäytymistä seuran mukaan on sosiaalista taituruutta, joka vaalii hyviä käytöstapoja ja auttaa huomioimaan toisen tarpeet." Ts. eri seurassa käyttäytyy erilailla, se ei estä mitenkään olemasta oma itsensä kaikenaikaa. Palstalla näkyy olevan vallalla ajatus, että kaikessa pitää olla toisia ihmisiä vastaan, että olisi "oma itsensä" .

    • Anonyymi

      tuollainen, kun meidän juttu muistuttaa jotain Red Dragon, mutta ei ole mitään tekemistä sitten jonku KRP-johtasjan eli hänen kasnnibasaslin kanssa heh

    • Anonyymi

      Minä olen oma itseni ja kerron rehellisesti mitä kenestäkin ajattelen, varsinkin sellaisesta henkilöstä, joka on aiheuttanut vuosien ajan ahdistusta ja stressiä!

    • Mikäli en ole oma itseni, niin kukas mää sitte oon?
      En ole hyvä teeskentelemään ja imitoimaan ketään. Minut varmasti tunnistaisi jo tekstistä ja kirjoitusvirheiden määrästä.

      Minä olen oma aito itseni, tässä ja nyt. (Me, myself and I) 😃🌸

    • Anonyymi

      Mä opettelen vielä.

      Mut ”rikottiin” pienenä aika kovalla kädellä. Jossain vaiheessa sitten tuli ymmärrys, että olen jumalauta elänyt elämääni ulkoa käsin. Mutta myös armahdus (itselle), koska mulla ei ollut muuta vaihtoehtoa, se oli ainoa tapa pysyä hengissä (tunnevammaisessa ympäristössä).

      Ymmärryksen jälkeen tuli tipahdus ”kuka mä sitten olen” kun riisun kaikki roolit ja kaikki ne tilanteesta toiseen vaihtelevat odotukset. Se oli todella kova paikka, en ajoittain oikeasti tiennyt kuka olen. Olin samaan aikaan ”ei kukaan” ja toisaalta täysin läpinäkyvä kaikille nähdä. Joskus vieläkin tulee se tunne, hukassa olo. Se voi esiintyä esim vaikeutena tietää, mitä oikeasti haluaa. (Mutta ainakin tiedostan että olen hukassa, sekin on jo jotain). Mutta kovalla työllä (terapiaa yms itsensä kanssa työskentelyä) aloin pikku hiljaa tunnistaa itseäni ja kuulla sitä oikeasti omaa ääntäni. Se voimistuu koko ajan, se on huikeeta.

      Tähän yhdistyy kummallisella tavalla se, että ihmiset yleensä luulee, että olen tosi perillä itsestäni ja varma itsessäni. Se kummastuttaa mua, mutta ehkä musta välittyy jonkunlainen ”tunnevammaisen ihmisen aitous”. En esim häpeä sanoa olevani hukassa. Moni yllättyy jo siitä, kun tässä maailmassa kaikillahan pitäisi olla oma brändi jo lukioikäisenä.

      Mutta niin, musta tuntuisi kovin oudolta heittää arviota siitä kuinka hyvin ”onnistun” prosentuaalisesti. Mä koen jo onnistuneeni ihan älyttömän hyvin, koska tajusin mitä elämässäni oli tapahtunut ja tapahtumassa. Ja muutin kurssia. Nyt sitten seuraan mielenkiinnolla mitä kaikkea seuraa kun pääsen koko ajan lähemmäksi ydintäni. Ainakin elämä tuntuu koko ajan paremmalta. Mutta opettelemista, sitä se on. Koska aina välillä hupsahdan ”vanhoihin syövereihin”, käyttäydyn jonkun selviytymisstrategian kautta kunnes tajuan taas, mitä tapahtuu. Ja koko ajan opin tunnistamaan enemmän tilanteita, jotka triggeröivät.

      Elämä on opettelua. Jos tää jonkun silmiin vaikuttaa surkeelta, niin ehkä se on sitä 😄 Ihan sama, en keskity enää siihen mitä muut kelaa. Jokaisella on oma palapelinsä koottavanaan.

      • Anonyymi

        Sinä olet ainoa, kenestä pidän tässä aloituksessa. :)

        -ap-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä olet ainoa, kenestä pidän tässä aloituksessa. :)

        -ap-

        Taidat Genio tykätä myös itsestäsi?🤭


    • Aloituksesi parin ekan pitkähkön kappaleen todistusaineiston perusteella viho viimeinen joka on validi arvioimaan oman itsensä itsenään olemista on ihminen itse. Niinpä annetun todistusaineiston perusteella mulla ei ole minkäänlaisia vastauksia lopussa esitettyihin kysymyksiin ainakaan itseni osalta. Ja muiden osalta... Mitäpä heidän asiansa ja olemisensa mulle kuuluvat?

      • Anonyymi

        Fuck off! :D


      • Anonyymi kirjoitti:

        Fuck off! :D

        Tsoh tsoh, totesin vain faktat.
        Ja no, olen muutenkin ollut jo yli parikymmentä vuotta sitä mieltä, että yksilö itse on paskin mahdollinen arvioimaan itseään missää asiassa. Eikä tähän mennessä ole uskottavaa ja todistusvoimaista päinvastaista näyttöä vuosien varrella esitetty, niin pysyn kannassani.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Tsoh tsoh, totesin vain faktat.
        Ja no, olen muutenkin ollut jo yli parikymmentä vuotta sitä mieltä, että yksilö itse on paskin mahdollinen arvioimaan itseään missää asiassa. Eikä tähän mennessä ole uskottavaa ja todistusvoimaista päinvastaista näyttöä vuosien varrella esitetty, niin pysyn kannassani.

        Just fuck off


      • Anonyymi kirjoitti:

        Just fuck off

        Enpä usko. En, en häivy. Jos ollaan rehellisiä, ei mielipiteesi edes kiinnosta, olet vain etäistä surinaa jossain taustalla. Jos osaisit keskustella, voisit saada jotain aikaiseksikin, mutta nuo 14-vuotiaan onelinerit eivät täytä edes mielipideilmaisun kriteerejä, keskustelusta puhumattakaan.


    • Anonyymi

      Yhteiskuntajunttius usein muistuttaa demokratiaa noin poispäin alkaessa ja lopetellessa ylipäänsä. Eikö vaan.

      • Anonyymi

        Viimeiset toimivat yhteiskunnat on ollut joskus 200 vuotta sitten Pohjois-Ameriikassa alkuperäiskansojen keskuudessa. Eurooppalainen maitonaama ei ole ikinä kyennyt luomaan mitään toimivaa.


    • Anonyymi

      No jotkut miehet sitten ottavat tämän ihan kirjaimellisesti. Piereskellään, kaivellaan nenää, maataan kylässä sohvalla jne. Itse kannustaisin kaikkia miehiä pieneen vieraskoreuteen, jos on naisen luona kylässä. Ei mulla muuta.

    • Anonyymi

      toisaalta tisenä oleminen antaa rehellisen kuvan tisestään ulos päin, niin synny väärin käsitystä ihmisestä,

    • Anonyymi

      Nyt on ihan pakko tähän kommentoida, että itse naisena pyytäisin mieheltä kylläkin jonkinasteista vieraskoreutta, kun käy kylässä. Ei ole pakko maata sohvalla kuin kotonaan, ei röyhtäillä, ei puhua ruoka suussa, eikä hävitä ruokapöydästä saman tien kun oma lautanen on tyhjä. Se siitä 'ole vaan oma itsesi' sitten.

    • Anonyymi

      hän antoi tisestään rehellisen kuvan itsestään, eikä luonut vale persoonaa,

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      295
      6902
    2. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      56
      2128
    3. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      33
      1571
    4. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      25
      1371
    5. IS Viikonloppu 29.-30.6.2024

      Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio
      Sanaristikot
      71
      1117
    6. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      105
      1073
    7. Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.

      Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel
      Hindulaisuus
      329
      979
    8. Suviseurat

      Kamala onnettomuus tapahtunut subiseuroissa
      Hyrynsalmi
      15
      803
    9. Tässä viimeinen mahdollisuutesi nainen

      Kysyä tai sanoa minulle, jos jotain jäi vuosien takaisista. Sen verran meillä oli kuitenkin jotain, että välillä mietin
      Ikävä
      45
      786
    10. Miksei persut järjesteä koskaan miekkareita tai kulkueita?

      Pelkäävätkö saavansa pataansa, ja sen vuoksi vain öyhöttävät netissä? Ei öyhöttämisellä muuteta maailmaa. Pitää olla ak
      Maailman menoa
      274
      777
    Aihe