Taas ollut kovin hiljaista, kun nöösien on pitänyt valmistautua johonkin työhön toisen eduksi.
Toivottavasti teillä superlampailla on edes tuotanto/tulospalkkiot.
Minulla oli. Toki ilmankin olisin tehnyt työni, mutta ehkä hitaammin.
Kerran osastonjohtaja sai ostettua mut superhalvalla. Minä ja kollegani oltiin paliksessa huipputympäänyteitä.
Herra iso herra kekkasi tilata punaiset pullat ja lupasi ruokailun firman piikkiin.
Johan keskustelut ja ideat lähtivät käyntiin. 😁
>simiti<
Toivottavasti teillä superlampailla on edes tuotanto/tulospalkkiot.
Minulla oli. Toki ilmankin olisin tehnyt työni, mutta ehkä hitaammin.
Kerran osastonjohtaja sai ostettua mut superhalvalla. Minä ja kollegani oltiin paliksessa huipputympäänyteitä.
Herra iso herra kekkasi tilata punaiset pullat ja lupasi ruokailun firman piikkiin.
Johan keskustelut ja ideat lähtivät käyntiin. 😁
>simiti<
Vastaukset 13
Vanhimmat
Luulen kyllä, että parisuhteessa olevan täytyy todistaa toiselle osapuolelle tässäkin suhteessa omaa vahvuuttaan. Oman terveyden uhallakin. Tästä näyttöjä.
Puhumattakaan siitä, että on orja toinen toiselle yksityiselämässäänkin.
Itse en ole suhtessa koskaan olut orja.Olemme oleet tasavertaisia. Nyt olen sinkku koska hän kuoli sydis 2vuotta sitten. Orja voin olla vaikeassa ihmisuhtessa kun sukua henkilö vanha ja muistisairas.Osaa manipuloida ja menen autamaan. Elämää hänellä paljon takana ja edssä vähän.
Tarkoitin toki työn orjia...
>simiti<
Mitä jos työ on oikeasti merkityksellistä? Mitä, jos työstä tykkää ja sitä haluaisi tehdä, vaikka saisi lottovoiton? Onko se silti orjuuttavaa? Työpaikoissa on eroa, mutta ainakin tällä hetkellä saan itse määritellä mitä teen ja missä tahdissa (tiedän, että se on suuri etuoikeus, kovin monessa työpaikassa sama ei ole pätenyt).
Ja saahan työstä kohtuullisen korvauksen myös, joka mahdollistaa mielekkäämmän arjen itselle ja 3 lapselle. Ihmiset töissä on ihania ja samaa aaltopituutta löytyy vaikka porukka on hyvin heterogeeninen ja ikäjakauma 25-66v. Bonusta arkeen siltäkin osin.
Myönnän kyllä, että huono työpaikka voi olla varsin orjuuttava. Yksi bussipysäkki perille ja sitten talon tarjoamille kahville. 😁
En minä nyt sitä kirjaimellisesti tarkoittanut. Sellainen sanontahan on, että työn orja?
Kyllä minäkin pidin työstäni ja olin hyvin palkattu. Joskus saattoi herra ison herran kanssa tulla erilaiset näkökannat.
Niistä kuitenkin päästiin sopuun ja molemmat oppivat. Huonoin työpaikka olisi, jos kaikki olisi tasaista rutiinia. Silloin kehitys olisi pysähtynyt ja taantuminen varmaa.
>simiti<
Samaa mieltä, jos työ on tasaista rutiinia se on kamalinta. Joskus nuorena kesätöissä linjalla aloin saada painajaisia (rutiini tuli kuvina uniin). Oli lama-aika niin muuta työtä ei saanut.
Mutta olemme ihmisinä erilaisia. Toinen ahdistuu siitä, että työssä käy mitään ennakoimatonta ja rakastaa rutiinia. Kolmas taas tarvitsee ihmisläheisen hoivatyön ollakseen tyytyväinen. Ja hyvä niin, muuten ei kaikkia hommia saataisi tehtyä tässä yhteiskunnassa.
Määritelmän mukaan työ on sarja nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä.
Huvit on sitten jotain muuta.
Vakavimmin häiriintyneet on saatu vakuuttumaan, että työ olisi huvia.
"Työ jos oisi huvia, niin herrathan ne tekis sen. Mutta kun se rankkaa on, sen saa tehdä työläinen".
En ole työläinen sanan varsinaisessa merkityksessä. Jossain ammateissa työ on itsensä ja prosessin kehittämistä, ongelman ratkaisua, jolla on yhteiskunnallinen merkitys, uuden luomista ja siitä vielä saa palkan. Tilanne olisi toinen, jos olisin töissä vaikka liukuhihnalla tai tekisin töitä paperien kimpussa toimistossa.
Ei tämä ammatti sovi kaikille, mutta itse nautin siitä mitä teen ja tällä hetkellä on työssä vielä hyvät resurssit ja suuri vapaus yhdistettynä toki tavoitteisiin.
Mitä vikaa rutiinityössä on? Sinähän osaat sen ja eikö se ole hyväksi itsetunnollekin, kun tietää osaavansa?
Tein minä melkein vuoden töitä autotehtaan asennushihnallakin. Ei siinä mitään, vaikka koneen jatkona työskentelinkin ja haalarit märkänä niin kauan, että opin työskentelemään robottina mitään ajattelematta. Sitten robottina koneen jatkona ja koneen tahdissa. Itse työ on aina passannut minulle, mutta mielisairaat esimiesoletetut pilasivat kaiken. Tai omat väärät valintani, jotka johtuivat ihan omasta tyhmyydestäni. Eikä kukaan neuvonut koskaan mistään elämisen asiasta, joten tyhmänä pysyin niin kauan, että kantapään kautta opin, mutta liian myöhään.
Nyt elän eläkkeellä ja pidän turpani kiinni ja annan rikollisten toteuttaa itseään. Asioihin sekaantumalla aiheutan vain haittaa ja vahinkoa itselleni, väärinkäytöksiin en pysty vaikuttamaan mitenkään. Tämä planeettahan on tämän maailmankaikkeuden vankilaplaneetta, minne kaikki tämän maailmankaikkeuden rikolliset inkarnoituvat yhä uudelleen ja uudelleen muistamatta ja oppimatta vanhasta yhtään mitään. Tässä suhteessa buddhalaisten käsitys on täysin oikea. Paitsi, että poispääsyä tästä kierrosta ei ole. Ja jos tässä maailmankaikkeudessa pitäisi määritellä Helvetti, niin se olisi planeetta Maa. Mahdollisista muista maailmankaikkeuksista en mitään tiedä.
Ei rutiinityössä ole mitään vikaa. Se vaan ei sovi kaikille. Itse saan kiksit siitä, että opin uutta ja saan haastavia asioita onnistumaan. Meitä on erilaisiq.
Citrinella olikin oikeasti nimimerkki eikä CitroNella, kuin joku CitroenMies.
Jooh itselläni joskus välillä aikavyöhykkeet kun jos amerikkalaisten kanssa höpöttää niin eri aikoihin hereillä toisella puolella pallukkaa.
Timeshifter elämää... juuri jotenkin jaksoin katsoa eilen tuota Selviytyjät sarjaa, huippukokki sai potkut pyllyynsä ohjelmasta eli ilmeisesti nälkäiset asiakkaat eivät olleet tyytyväisiä Teemun tekemiin ruokiiin.
Jos haaveilee haaveilijasta niin että: haaveilija olisi nukkumassa päälläsi, pienessä sängyssä ei mahdu vierekkäin ollenkaan pakko nukkua toistensa päällä, niin: mitä suurempi sänky sitä huonompi seksi.
Viinamiehellä on tänään etäpäivä !
Onnea viinamiehelle. Toki pienehkö kuittaus on pakko laittaa. Timpalla on aina etäpäivä. No se siitä.
>simiti<