Tusk on nimittäin luvannut kumota demokratiaa rajoittavat lait ja palauttaa Puolan oikeuslaitokselle riippumattomuuden poliittisesta vallasta. Kyseessä on vakavimmin EU:n ja Puolan välejä hiertävä asia, sillä itsenäinen oikeuslaitos on ehdoton edellytys demokratian toteutumiselle.
Näin Petäistö joka ei kertaakaan ole avannut sanaista arkkuaan Suomen omalle oikeuslaitoksen irvokkuudelle mikä ilmenee Koiviston konklaavina.
Näin Petäistö joka ei kertaakaan ole avannut sanaista arkkuaan Suomen omalle oikeuslaitoksen irvokkuudelle mikä ilmenee Koiviston konklaavina.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Hölynpölyä.
Suomi on oikeusvaltiona mallimaa.
Koiviston konklaavi oli neuvottelutilaisuus, jossa ei puututtu lainkäyttöön millään tavalla.
Presidentillä ei ole valtaa riippumattomaan oikeuslaitokseen.
Puolassa on oikeuslaitoksen riippumattomuutta rajoitettu vastoin EU:n säännöksiä.
Samoin Unkarissa.
Keskisuomalainen: Oikeuslaitoksemme alasajo poliittiseen ohjaukseen alkoi, kun ex-presidentti Koivisto kutsui ylimpien tuomioistuinten ja yliopiston oikeusoppineita salaiseen ns. Koiviston konklaaviin 6.5.1992. Presidentti käytti asemaansa hyväksi murskaten demokratian kolmiyhteisyyden, jossa lainsäädännöstä vastaa eduskunta, käytäntöönpanosta hallitus ja tuomiovallasta riippumaton oikeuslaitos.
Hölynpölyä.
Kyse oli neuvottelutilaisuudesta, jolla ei ollut mitään päätösvaltaa.
Oikeuslaitoksemme pysyi ja pysyy täysin itsenäisenä ja noudattaa vain maan lakeja.
Barrikadeilta pankkimaailmaan – Björn Wahlroos – sidottu(9789511417514) | Adlibris kirjakauppa: ”Puheenvuoro teki selvästi vaikutuksen Koivistoon, joka muistelmissaan väittää katselleensa Matomäkeä ja Vainiota, jotka ”tuntuivat olevan epäuskoisen kauhistuneita”. Itse ihmettelin, olivatkohan hänen entiset kollegansa Kullberg ja Puntila koskaan miettinet vahvan markan politiikan seurauksia kunnolla. Walhlroos, suorastaan murskaa ”talousmies” Koiviston kyvyn nähdä ja johtaa kansantalouden kysymyksissä.
Ja sitten:
Esimerkiksi professori Heikki Ylikangas muistelee:»Tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja – mikäli mahdollista – mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa.»
Koiviston talouskykyjä voi tietenkin arvostella, mutta ei niillä ole mitään tekemistä oikeudenkäytön kanssa.
Se ei ole presidentin vastuualuetta.
Ylikangas taas tunnetaan railakkaista johtopäätöksistä, jotka usein ovat tyhjän päällä.
Niin tämäkin.
Oikeusistuimet tekivät ja tekevät päätöksensä itsenäisesti, ei presidentin ohjauksella.
Suomen Sotilas lehti: Pari kuukautta sen jälkeen, kun Nordean ja Sampon pitkäaikainen nokkamies oli (epäilemättä aiheellisesti) valitellut rahoitusjärjestelmän kestämättömyyttä, kutsui presidentti koolle 6.5. pidettävän oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden. Siellä Koiviston on katsottu painostaneen tuomioistuimia pankeille edullisiin ratkaisuihin.
Niin nuoruutensa taistolaisaatteet taakseen jättänyt Wahlroos kuin venäläisoligarkit saivat osansa kansallisvarallisuudesta.
Kyse oli siis keskustelutilaisuudesta.
Tuomioistuimet pysyivät riippumattomina lakien tulkitsijoina.
Voi sinua kirkasotsaista. Älä koskaan menetä lapsenuskoasi ethän.
Jatka vain valehtelua.
Kun kerran itse uskot siihen.
Kukaan muu ei.
YLE UUTISET: Salattu muistio valottaa Koiviston tuomioistuin-kritiikkiä pankkikiistoissa Koiviston puheista kuultaa oma mielipide tuomioista. Muistion perusteella korkeimman oikeuden presidentti tulkitsi Koiviston puheenvuoron tuomioistuinten arvosteluksi.- Tuosta tulee aika selvästi esiin hänen kantansa, että mistä lähtökohdista ja mitä näkökohtia painottaen asioita pitäisi ratkoa.
Olen miettinyt sitä että voisi joskus käydä kusemassa Koiviston haudalle.
Petäjistöltä todella terävä ja rehellinen analyysi kolmesta ehdokkaasta. Näkee kirjoituksesta, ettei hänen tarvitse mielistellä ketään niin kuin ei aikaisemminkaan. Hän on vaan jättänyt kohteliaasti kertomatta näiden suomalaisten töppäilyistä ja egoismista aikaisemmin.
Yksi parhaita kommentaattoreita median sivuilla.
Petäistö on nähnyt suomalsiten politikkojen töppäykset läheltä ja vaiennut niistä hienostuneesti eikä ole alentunut jonkun iltapäivälehden vietäväksi. Miksi hänlelel ulkomaan toimitajana kuuluisi rapostoida Koiviston Klonkaanista? Eikö se pesu kuuluisi sossuille ja sitä tukeneille vasemmsitolle eikä yksittäiselle toimittajalle? Tiedän kyllä hyvin, että sossut ja vasemmisto eivät pese mokiaan muulla kuin muiden verellä ja muita syyttämällä. Joten pyydän kääntymään niiden puoleeen.
Peräjistö antoi hyvin selvä ja tarkoin rajatun kuvauksen ko henkilöistä. Hänellä voisi olla paljon kerrottavaa kuten vaikka monella näkijällä ja kuulijalla Lipposen reissuista Moskovaan 70-luvulla.
Samaa mieltä edellisten kanssa.