Provider-suhteet ja toisen elättäminen

Ainahan mies tekee ja maksaa enemmän parisuhteessa, se on aivan normaalia.

Mahtuuhan maailmaan noita ajattelutapoja. Itselleni on tärkeää, että tulevaisuuskin on turvattu = en heittäydy tulottomana toisen elätettäväksi. Tietysti toinen saa kaike maksaa, jos tahtoo. En ala vaatia, että saan maksaa oman osani. Voin mä omat tuloni kaikki säästöönkin laittaa. En kylläkään odota mieheltä kaiken maksamista, vaan hoidan ihan mielelläni oman osuuteni. Mitään sellaista, en kuitenkaan ala edes osittain maksaa, jota en itse pidä tarpeellisena.

Minusta parempi nimitys olisi contributor-suhde, jos jokin uusi käsite pitää keksiä, Kyseessähän on normaali luonnollinen patriarkaalinen suhde jossa kummatkin tekevät oman, itselleen luontaisesti kuuluvan osansa.

Kannattaa muistaa se että Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Mä elin tollaisessa avioliitossa, valta jakautui muutenkin sen mukaan kuka maksoi ja muuttui vuosien saatossa äärimmäisen toksiseksi. Kun lähdin, olin kotiäiti, ei duunia ei uskoa omaan itseeni. Niin vaan sieltä on selvitty opiskelun ja työn kautta takaisin elämään ja omaan elämän hallintaan kiinni.
Tänä päivänä olen todella huono vastaanottamaan mitään lahjoja edes jouluna, en tahdo niitä. Treffeillä pyydän itse kaksi laskua tarjoilijalta ennenkuin mies ehtii suutaan avata.

Kukin tavallaan, mutta elämä opettaa, toisia toisella tavalla kuin toisia.

Tuo juttu on aivan saman suuntainen "tradwife"-liike (traditional wife) joka on vuosi vuodelta vahvistunut.

""Tradwife" -liike hellii 1950 -luvun kotiäiti-ihannetta" https://www.today.com/parents/family/traditional-wives-tradwives-controversy-tiktok-rcna67253

"Onko meidän käsitys tasa-arvosta harhaa? "

Tasa-arvo on harha, ideologia jota ei ole mahdollista toteuttaa.

Siinä korostetaan vastavuoroisuutta, joka on ihan hyvä juttu, jos molemmilla on sellainen tunne, että saavat ainakin sen, mitä antavat.

Taloudellinen etu on helppo laskea, mutta vaikeammin mitattavissa on "virtuaalinen etu". Jos nainen näkee paljon vaivaa itsensä ehostamisessa mennessään kavereiden kanssa ulos, niin se epäilemättä käy työstä, mutta onko se sellaista, joka hyödyttää miestä millään tavalla?

Ihan vastaavasti, jos mies puhdistaa rännit korvapuikolla, niin sekin vaatii valtavasti työtä, mutta hyötyykö nainen siitä enemmän kuin jos homman tekee vaikka puutarhaletkulla?

Marxilaisen logiikan mukaan arvo määräytyy käytetyn työpanoksen mukaan. Se tarkoittaa sitä, että lusikalla kaivettu oja on arvokkaampi kuin kaivinkoneella. Sille, joka ojaa tarvitsee kaivuutapa ei kuitenkaan ole oleellinen vaan se, että vetääkö oja vai ei. Jos miehelle riittää 10 minuutin ulkonäkö, niin miksi miehen pitäisi "maksaa" lopusta?