Mitä kuuluu?

Itse kyllä kuuntelen muiden höpinää, mutta eipä paljoa itse tuu kerrottua mitään, kun suurin osa ei tosiaankaan ole kiinnostunut kuulemaan mitä itsellä on asiaa. Jotkut myös puhuvat päälle ettet saa suunvuoroa.

Ohi on.

Tuntuu siltä, että voisi lakata kokonaan olemasta.

Who are you working for- who send you here- who who

Oli joskus aika, kun inhosin tuota kysymystä. - Mutta olin saanut hyvän neuvon kriisiterapeutilta; vastaa vain, että ihan hyvää kiitos, päivä kerrallaan.. ja siirry sitten heti kysymään toisen kuulumisia.
Osoitan, että haluan vaihtaa aihetta.

Niin pystyin välttämään sitä, että kerroin raskaista asioistani aina uudelle ja uudelle ihmiselle, jolloin joka kerta putosin takaisin polvilleni.

Mutta nyt on taas palannut aika, jolloin helposti syvennyn kertomaan omista kuulumisistani niin perusteellisesti, että lähes unohdan kysyä mitä sille toiselle kuuluu.🙈
Yritän pitää koko ajan mielessä, että kerron vaikka vain pari-kolme kuulumisasiaani ja kysyn viimeistään sitten toisen kuulumiset. 👍

En ikinä kysy enkä kysyisi että mitä kuuluu, hyppään tuollaisen asian ohi kokonaan ja suoraan johonkin asiaan.

Vähän kuin kysyisi: Toimiiko kuulolaitteesi hyvin, miten kuuluu?

Kyllä se on aika iso asia mitä kuuluu ja etenkin miten kuuluu, näin puukorvaisena hifiharrastajana tiedän sen 🙂,... mutta jos palataan siihen mitä kysyit niin en pidä sanallista viestintää kovinkaan korkeassa kurssissa. Näidenkin toteuttamieni löpinöitten edustalla soi musiikki ja tekstit ovat taustamelua, näin täällä

Kun kuulen kysymyksen, mitä kuuluu, yleensä kavahdan. Mietin, pitäisikö minun oikeasti kertoa, mitä mulle kuuluu. Kestäisikö kysyjä kuulla todelliset kuulumiseni. Yleensä vastaus on ei, ei kestäisi eikä hän oikeasti sitä haluakaan tietää. Mitä kuuluu, on vain fraasi, jolla aloitetaan keskustelu. Halutaan yleensä kertoa joku oma hyvä kuuluminen ja kohteliaisuudesta kysytään toiselta, että on ikäänkuin vastavuoroista. Siksi otan kysymyksen vain samana, kuin joku sanoisia moi, hyvä meininki, vai mitä ja vastaan jotain joka on suunnilleen, Moi ja kyllä kyllä, hyvin pyyhkii.

Hienoa, että olet itse kuulostellut omia kuulumisia ja tehnyt siitä taidetta. Seuraavaksihan voit kysyjälle soittaa ääniteoksesi ja sanoa: "tällaista mulle kuuluu. Päättele itse ."

Ensimmäinen tervehdys: Mitä kuuluu? Kuinka näkyy?

Tai jos heti tiedustelee: kuinka hurisee?

-kuis panee?
-hyvä/huono ilma.
-ootko saanu viime aikoina?
-olis jo kesä/kevät/syksy/talvi
-katos äijänkäppyrä/ämmänretale

Inhoan tuota kysymystä. En minä halua kertoa kellekään vieraalle ihmiselle mitä minulle kuuluu. Jos kuuluu paskaa, niin en halua sitä ääneen kailottaa. Ja jos kuuluu hyvää, niin menee leuhkimiseksi.

Tässä vähän maistiaisia teillekin.

Hetken mietin ja sit tulin siihen tulokseen, että palstan salapoliisit tietää muutenkin kaikesta kaiken ja muita ei kiinnosta.

Mutta noin 8 biisiä tulossa instrumentaalista tunnepornoa. Valmistuu silloin kun valmistuu... 🙂

https://youtu.be/ZhSsCkLkji8?feature=shared

En muista, että kukaan juuri koskaan kysyisi minulta, että mitä kuuluu.. tai sit olen ohittanut asian niin totaalisen merkityksettömänä.

Minä käytän tuota kyllä .. mitä kuuluuta siis. Tai miten sä voit. Joskus onx kaikki okei?
Yleisin kysymykseni kai on et sä näytät väsyneeltä, oletko kunnossa? Sillä ongelmien kasautuessa, ihmiset väsyvät ja se näkyy päälle.

Ei mua kiinnosta tyhjänpäiväiset kuulumiset .. että juu kävin kaupassa ja läpä,läpä lää. Ihan sama mulle. Kyllä minua taasen kiinnostaa miten ihminen voi ja kykenee. Kuinka hän pärjää, se kiinnostaa.

No, en myöskään muista että olisin juuri koskaan omista kuulumisistani kertonut kyselyiden jälkeen kovinkaan seikkaperäisesti. Mielestäni koko asia on vain sosiaalista höpötystä. Niin tehdään kun kerran pitää tehdä. Tervehtiä ja kysellä kuulumisia.

Lähimmät ihmiseni oikeasti kiinnostaa, mutta muut.. no se on käyttäytymisnormi.

Ja vastaukseksi kysymykseesi .. voin hyvin. Olen väsynyt, mutta onnellinen. Suurimmaksi osaksi tyytyväinen.

Sain sen kuvan kirjoituksestasi, että olet läpikäynyt henkilökohtaisen helvetin ja nyt asiat olisivat paremmin. Se kuulostaa hyvältä, että helpottaa.

Ja tuohon musiikkiisi.. niin. Se biisi, josta teet pelkän instrumentaalisen ja itsesi näköisen tähän tilanteeseen.. ymmärräthän että biisisi kuuntelijat eivät näe,koe,kuule asiaa aivan samalla tavalla kuin sinä. Sinä näet ehkä musiikkisi arvon ilman sanoja, mutta muut eivät ehkä osaa nähdä asiaa siten.

Itse en näe musiikkia kuten sinä, minulle sanat merkitsevät enemmän kuin äänet. Tosin nautin instrumentaalimusiikista hyvin paljon. Joten jos saan jakaa mielipiteeni, niin tee siitä biisistä sekä että. Molemmat.

Minustakin on ihan normaalia kysyä tuota "mitä kuuluu" -kysymystä ja teen itsekin lähes aina niin kun tulen samaan tilaan uuden henkilön kanssa. Ulkomailla tämä on vielä tavallisempaa kuin meillä.
Kerron yleensä lyhyesti kuulumiset ja kysyn sitten toisen kuulumiset. Ei siinä sen kummempaa. :)

Tulee satunnaisesti kysyttyä exältä miten työpäivä meni, ainakin silloin kun käyn hakemassa hänet töistä.
Tyttäreltä kysyn usein miten koulupäivä meni, tai harjoitukset.

Kai se on luontevaa, tahatonta utelua ja huolenpitoa.

Musiikista puheenollen sitä kannattaa harrastaa, jopa itse soittamalla. Hyvä tapa purkaa tunteitaan.

AV

Kuinka hurisee ja pörisee?

Tuo Hämmäsxtyttävä Seikkailu eli siis Amaxing Race Suomi... nuo ovat suosikkejani nuo ampumahiihtäjä-tytöt Kaisa ja Mari.

Ampumisesta niin, setä testasi hän on oikein... metsästäjä-ampuja... kertoi että osti uuden revolverin ja ampui sillä testiksi vaqhingoittuneen siilin päästi kivuistaan..

Ja minun pistooliakin hän testasi huviksi... tarkkuusjuttua ..

---,mutta joo kuten setä... testaan tätä' revolveriä vaikka tuohon siiliin, jotta toimii okei....

Minua ei tuo kysymys häiriste yleensä, mutta suunnilleen kymmenen vuotta sitten työkaverinani oli vähän aikaa nuori mies, itseäni puolta nuorempi, joka aina kysyi omalla tavallaan "miten menee"? Minua alkoi jostain syystä ärsyttämään tämä jokapäiväinen kysymys, vaikka toinen yritti olla vain kohtelias. Vastasi kerran, että ihan hyvin, mutta mitä sanoisit jos vastaisin sinulle joku kerta, että hiton huonosti menee ja kaikki on todella huonosti. Onneksi kaveri otti tämän huumorilla. :D

tuli isopötkö-kirjoitelma, lue itse kokonaan se ja sisäistä jokainen sana.

mutta niin voisi olla hyvä ja hauska idea joku joulukalenteri mistä paljastuisi jotain kuvia aina päivittäin aamutuimaan painamassa nappia mitä tulee, eikä välttämättä mitään pornoa vaan mitä tahansa kuvia.... niin todella... jos tuollaista niin ottqaisin yht3yttä erääseen toiseen hardware-kooderiin jottas toteutus...miten ..

jotenkin todella huvittavaa ja voin myöntää että oloen vähän ihastunut mosaiikkiin kun nuo haacveilijan kuvat kuin mosaiikkia, palapeliä... niiin...

joo en tdä mitn jotkin ihasnuhon hqqaveilijqaqan kqi

todella hassua koska en siis tunne jotain haaveilija39 siis mitenkään vain jotain jutustelua ollut... niin että miten sitten varmaankin gravitonihiukkaset vetävät yhteen no idea.

niin luulisin että ei tyttöjä haittaa jos joku on itseen ihastunut jos ei sentään aijeuta mitään hengenvaarallisia tapahtumia :D

justiinsa kuin justiina huivittavia juttuja tiirailla sallaakin jotsain mitä haaveilijan kansa hjassujas juttu.

Kikkeli-runkku-tyuomo

ajattelin sanoa että... jotain noku ruotsalaisen kaljupään musiinkki, linkki on vähän vaarallinen:
https://www.youtube.com/watch?v=VFNRh26TPmM

niin oikeasti toivcoisin etträ haaveilijalle olisi mukavaa kun jos joku ajattelee hänestä...

niin miten selitisin.. että kun naiset ova olleet niin mukaviaityselle seksissä jwa muutenkin niin luokittelen tstelusukeltja ja sellallaan luusereiksi... koska niin niin jotain Klanin porukkaa...