Oli siinä ketjussa niin paljon vastauksia, että aloitan sitä sivuavan uuden keskustelun.
Mikä teidän lempisuklaa oli lapsena ja mikä nyt vanhempanaa. Siis suklaa. Oma suosikkini oli lapsena Suffeli. Nytten taitaa olla suklaista ihan perinteinen sininen levy.
Näidenkin yli menee tietysti punainen pulla ja maksalaatikko, mutta nyt oli kyse suklaasta.
>simiti<
Mikä teidän lempisuklaa oli lapsena ja mikä nyt vanhempanaa. Siis suklaa. Oma suosikkini oli lapsena Suffeli. Nytten taitaa olla suklaista ihan perinteinen sininen levy.
Näidenkin yli menee tietysti punainen pulla ja maksalaatikko, mutta nyt oli kyse suklaasta.
>simiti<
Vastaukset 40
Vanhimmat
Suklaasta olen aina nauttinut. Vaikea miettiä, mikä olisi lemppari. Tavallinen Fazerin maitosuklaa on kyllä aina ollut parasta ja Geisha.
Fazerin se maitosuklaa, jossa on valkosuklaata päällä tai alla, on myös yksi parhaista. Sitten on sellainen keltainen Smash, Maraboun minttusuklaa…
Voi että. Pitääköhän käväistä kaupassa🥹
käy ihmeessä
Isänpäivä on tulossa. Voisin käydä jotain lahjaa katsomassa, tiedä vaikka ostaisin isillekin suklaatia.
Tuusulan naisina esiintyvä pedo on kyllä oksettavuudessaan ihan omaa luokkaansa. Vtun prinsessa= Vanha räkänen gubbe
Sinähän et minusta tiedä sitten yhtään mitään😅
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18097023R
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Ennen Mars ja nyt Toblerone.
-Suklaatimies
Todella vähän tulee suklaata syötyä mutta parasta on ehkä valkonensuklaa. Lapsena suklaapatukoista ehkä Daim, Royal(punanen) ja Raider/Twix.🙂.
Nuoret ei enää muista raideria. 😁 nimi vaihtui kuitenkin vuonna 2000.
https://youtu.be/rNVjgo_x4ec?si=ormgqyjMmc9dCK7_
>simiti<
Juu eikä Big catia/Lionia.😀.
niin voi olla jonkin haaveilijankin mielest aika hauskaa jutella sinänsä jotain
Lapsena ehkä se Toblerone, joka oli siinä keltaisessa pakkauksessa. Nyt en ole vuosiin syönyt suklaata, niin vastaan että aikuisena tuo vaihtoehto maksalaatikko.
Ei huono. Koska valitsit leverlååtan niin kerron enemmän. Paistinpannulle maksalaatikkoa, lihaperunasosetta ja maksamakkaraa.
Voita/öljyä ei tarvitse, koska rasvaa tulee maksamakkarasta niin reilusti.
Sen kun paistaa, niin voi mokomat suklaat heittää parvekkeelta alas. Tosin se suklaa olisi terveellisempää, mutta joskus pitää herkutellakin.
>simiti<
Aika karmeet gurmeet, itse tuunaan maksalaatikon ihan vain puolukkahillolla. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että saat tuosta satsista mittavasti enemmän terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita kuin suklaasta.
Noh joo. Unohdin mainita tuon puolukkahillon. Mutta varsinkin tummassa suklaassa on yllättävän paljon terveellisiä ja hyviä aineita.
Suklaata saa nykyisin myös sokerittomana joten se ainoa pahuuskin on eliminoitu. Tietenkään pelkällä suklaalla ei elä. Tai no elää sillä kuolemaansa asti.
Mutta palatakseni puolukoihin. Hyvä, että sinäkin laitat niitä ruo'an sekaan. Niissä on hirmuisesti flavonoideja, sekä kaikkea hyvejä aineita. Se on lähes antibioottimarja.
Wanha isäukkoni on keväästä syksyyn mökillänsä pohjoisen erämailla. Poimiskelee kaikkea metsän antimia valtavia määriä. Minullekin tuo monesti parikymmentä litraa puolukoita.
>simiti<
Näissä herkkusuklaissa niitä kaakaopavun terveyshyötyjä ei vain oikein taida olla jäljellä, tai jos jotain onkin niin haitat ylittänevät hyödyt. Onhan suklaassa sokerin lisäksi myös runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, eikä sitten oikein paljoa muuta.
Puolukat ovat ihan pakollinen lisä esimerkiksi yhteen suosikkiherkkuuni poronkäristykseen, tähän iskäsi saisi varmasti pääraaka-aineenkin sieltä reissultaan poimittua mukaan.
Saa sitä sitä ihan täältä keskipohjanmaan kaupoistakin. Mielestäni siinä ei vain hinta/maku suhde toimi. Sehän on toki makuasia.
Kerran serkkuni lähetti minulle pikakuljetuksella itse pyytämäänsä ja valmistamaansa hirvenlihapaistia.
Mielestäni oli aika kuivakkaa, mutta ihan ok. Saattoi olla vika oli enemmän kokissa.
>simiti<
En kyllä muista. Lapsena söin kyllä enemmän irtokarkkeja ja kesällä jäätelöä. Joskus ehkä suffelia, dacapota tai oisko pätkistä. Ja Brunbergin suklaasuukkoja oli yleensä mun syntymäpäivillä ja joskus tuli syötyä niitä muutenkin.
Da Capo on kanssa hirmu hyvää jos unohtaa kilohinnan. Ennenwanhaan söin neekerinpusuja, mutta nykyään on tyytyminen Brumbergin suukkoihin.
Koen sen ahdistavana, koska minulla ja ruotsinkielisellä vaimollani tuli avioero.
>simiti<
Ennen Brunbergin suukot oli tosiaan neekerinpusuja. Ehkä hyvä, kun nimi muuttui, tosin ei sitä lapsena ajatellut tuota nimeä sen kummemmin, pääasia, että suklaasuukot maistui hyviltä.
Ja onhan se Eskimo-puikonkin nimi muuttunut nyt 2000-luvulla. Ennen ostettiin Eskimoa, nykyistä nimeä en muista.
Varmaan ***puikko. Esim. Vaniljapuikko.
Nooh. Muuttelevat nimiään miten lystää, ei kiinnosta. Mutta pitäisivät pakkausten värityksen edes samana. Yksisilmäisen aivovammaisen olisi helpompi löytää.
>simiti<
No on ex-Eskimot muistaakseni samanvärisiä kuin ennenkin ja Brunbergin suukot.
Tottahan turiset. Nyt kun mietin, niin edelleen on erivärisissä kuorissa. Ne ruskeat on kivoimpia ja punaiset perässä.
>simiti<
En mä lapsuuden suosikkeja enää muista, mutta nykyisin tykkään Geishasta, Mignonista ja Kinder Buenosta. Myös sveitsiläinen suklaa rokkaa, samoin moni muukin suomalainen (pääasiassa Fazerin tuote) kuin jo mainitut Geisha ja Mignon. Tai Oreolla täytetty Maraboun maitosuklaa, on oikeastaan ainoa noista "täytetyistä" suklaista joista tykkään, muut täytemaut lähinnä oksettavat jo ajatuksenakin.
Ehdoton ykkönen taitaa siltikin olla Ferrero Rocher. :P Valitettavasti suurosassa kauppoja se on vain sesonkituote.
Lapsena oli suurta herkkua, jos joku toi vaikka laivatuliaisena Tobleronea. Myös Pätkis oli suurta herkkua.
Nykyään pidän eniten ehkä Wiener nougateista, mutta kyllä Pätkiskin maistuu, edelleen. 😄
Wiener Nougat on mustakin hyvää, mutta olen huomannut että esim. ulkomaalaiset eivät ole ihan tottuneet sen makuun. Toin Suomesta suklaata, Geishaa ja Wiener Nougatia, meidän yliopiston tyypeille. Kaikki tykkäsivät kovasti Geishasta, mutta kukaan heistä ei tykännyt Wiener Nougatista.
Makutottumukset on tosiaan erilaisia. - Minä tykkäisin myös "roskaisen" makuisesta nougatjäätelöstä, mutta valitettavasti sitä ei tehdä laktoosittomana.
Muistan kuinka meille töihin tuli joskus vuosia sitten eräs asiantuntijavieras, olikohan hän Kanadasta tai USA:sta 🤔 ja hän toi tuliaisina ison laatikon pieniä suklaalevyjä. Minä, kuten moni muu kollega, maistoin heti tuliaissuklaata, mutta se maistuikin ihan piimälle.. Kaveri oli meillä varmaan liki pari viikkoa, mutta sinä aikanakaan ei hänen tuliaisrasiansa tyhjentynyt, vaikka tavallisesti meidän porukkaan kyllä uppoaa kaikki karkit ääntäkin nopeammin. 😄
Aikoinaan oli sveitsiläisiä asiantuntijoita ohjelmoimassa robottia.
Kovin tekivät pitkiä päiviä, mutta söivät ihan kummia. Sellaista se on.
Toiset tykkää hapansilakasta ja toiset kalojen syntymättömistä sikiöistä.
Onko kukaan muu haistellut ruotsalaisen hapansilakan vietteliviä tuoksuja?
Minä olen...
>simiti<
Pari kertaa olisi ollut tilaisuus, mutta jätin väliin.. - Olen myös pyrkinyt tapaamaan ruotsalaista kollegaani aina puolueettomalla maaperällä, ettei tuollainen vahingossakaan osu päivän ohjelmaan. 😁
Kyllä jokaisen täytyy kerran elämässään haistaa hapansilakkaa. Ultimate tyyppi jopa maistaakin sitä pelottomasti. 😁
>simiti<
jotenkin huvittaa miten joku tuokin ohjelmani teki Xenasta nimen Xenatella kuin tarantella joskus.... enkä jaksa käynnitää tuota tekee niin huvittavia juttuja
haaveilijastakin tuo ohjelma teki jonkin kuin supersankaqrin: Haamies.
-justiin joo Xetasta taisi Xexantella kuin tarqantella..
Jopas on osuva ohjelma 😁
Jospa se osaa luoda Xenasta yhteyden vielä rukoilijasirkkaankin. 😉
Jotenkin Haaveilijaa voisi huvittaa varmaankin joku tietokone jotenkin yhdistänyt haaveilija ja viinamies, sitten tullut nimi: Haamies.
Tai sitten Viiljaa..
Ennen Fazerin Sininen. Nykyään Fazerina ja Geisha.
Jouluna parasta on Pandan Juhlapöydän konvehdit -rasia.
Geisha on jees. Mutta nyt on haaste päällä, kuka maistaa hapansilakkaa.
>simiti<
Mä en tykkää oikein mistään kalasta (tonnikala pois lukien). Joskus, jos lohi on oikein hyvin ja sopivasti maustettu, sekin voi upota, mutta esim. Pariisissa ihan ravintolatasolla lohi oli surkeaa ja täysin mautonta.
Valitettavasti hapansilakka ei kuulu omalle herkkujen listalle. En haista, enkä maista. Jätän sen suosiolla muille halukkaille.