Hyvää isäinpäivää

Mitä net persaukista ihimistä kiusaavat, vetäköhön kätehen saatana- kyllä isä osaa kiteyttää ja aina ne rikollisten sokeri-iskät ei pelasta puhutettuine laina- tai sijoitusmasseineen (hei hei hymkut ikinä et näe) tilannetta

Kiitos. Isälle täytyy soittaa ainakin. Toistaiseksi minua ei ole muistanut vielä kukaan... Onhan tässä päivä aikaa. ☕😄

Isäni siirtyi ajasta ikuisuuteen v. 2012. Sytytän kynttilän hänen muistolleen. 🕯️

minä toivotin omalle isälleni jo viikko sitten isäinpäivää, koska kukaanhan ei tiedä milloin kukaqkin kuoleekin

mutta niin toivottavasti tuo on palstalasiselle hassu jutu tuo nimittelijä-juttu joka tekee nimiä... toivottavasti hassu sinänsä tuo

niin en aina viitsisi käyttää tuota nimittelijää vaikka vain sekuntien päässä hiirelläkin painaa jotta tuo tekee jotaqin uusia nimiä palstawlaisista, vaikka niin sinänsä hauska juttu

Vein jo eilen kynttilän omalle isälleni ja isoisilleni. Mitä lapseni isään tulee, niin hän ei ole minun isäni. Mä en siis mitenkään erityisemmin muista häntä. Olen tukena ja apuna niissä jutuissa mitä lapsi haluaa isälleen järjestää ja mahdollistan heille häiriövapaata yhteistä aikaa puuhailla.

Ei ikäciä ikäviä asioita, mutta tuli mieleen että mitähän tuo nimittewlijä voisi tosi-typystäkin muodostaa jotqani nimiä... Tosimies?

Meillä on juhlittu isänpäivää aina perjantaista asti; ensin oli 2 veljeäni lapsineen ja vaimoineen. Päivällisellä ja illan mittaan vielä kahvit ja täytekakkua mukulille myös jäde annokset hedelmillä. Eilen oli sisareni perheineen päivällisellä ja samanlainen kattaus heillekin. Järjestin isänpäivän tällä kertaa näin; pääsee toisetkin viettämään isänpäivää oman perheensä parissa.

Mimmin isä pyysi saada Mimmi luokseen tänään; jo hyvissä ajoin alkuviikosta, tekstiviestillä. Mä juttelin asiasta Emon ja Faijan kanssa... mä tein lounaan heille ja saivat viettää Mimmin ja hänen isänsä kanssa isänpäivää naapurissani.
Joten tein vielä suklaamousekakun; marsipaani kukkasilla, kahvin kera nautittavaksi. Iitu lyöttäytyi vielä ruokailemaan heidän kanssaan; karjalanpaistia peurasta ja perunamuusia, salaattien kera!

Itselleni tein pitaleivän kalapuikoilla (3kpl) majoneesia, jäävuorisalaattia ja suolakurkkua. Ihan tautisen hyvää oli sekin ja pärjään kyllä iltapuuroon asti.
Puolukka vispipuuroa; perheelleni klo 20.00 ja silloin ei vierailla mun huusholliin enää ole tulemista.
Faija haki vieraan portilta ja saattaa hänet illalla myös portista ulos!

Jonkinlaisen sovinnon eleen olen nähdäkseni tehnyt. Jos tuo exä nyt tajuaisi ett vain mun luvalla saa käydä NAAPURISSAni. Tänne mun puolelleni ei ole tulemista; ei edes palauttaessaan Mimmiä kotiin. Jollei sanoma mene vihdoinkin perille, ei tule porttia pidemmälle! Tuon parempaan sopuun mä en pysty.

Onnittelut kaikille iseille tämän päivän johdosta!
Älkää murehtiko; ei se aina ole helppoa meillä naisillakaan.
trollikka

Ei ole oikein muodostunut mitään perinnettä moiseen muistamiseen. Olisi vähän kuin yhteiskunnan paineille antautumista tehdä isänpäivästä jokin numero. Ilmankin on tarvittaessa pärjätty.

Jaa-a. No mun perheessäni (myös lapsuudenperheessäni) isänpäivä (ja myös äitienpäivä) olivat kaikkein eniten lasten juttu. Noi molemmat päivät olivat muksuille paljon isompi ja tärkeämpi juttu, kuin sille juhlittavalle itselleen. Itsekin tuli aikanaan mietittyä ja suunniteltua omille vanhemmille ruoat ja leivonnaiset ja päivän ohjelmat jne. ja he sitten koettivat parhaansa mukaan mukautua mm. siihen että mm. aamulla oli pakko "nukkua" väkipakolla paljon pidempään jne. Lapsen isän perheessä taas ei ylipäänsä ole tunnettu sellaista kuin isänpäivä, eli tässä taloudessa isänpäivä (ja äitienpäivä) ovat eritoten lapsen päiviä. Ne eivät ole päiviä, jolloin on tarkoitus jotenkin lisätyöllistää sitä toista vanhempaa (eli näin isänpäivänä äitiä), muuten kuin korkeintaan lapsen apuna niissä mitä hän nyt on halunnutkaan leipoa ja kokata ja hankkia lahjaksi jne. Toisen osapuolen tärkein homma on pysyä poissa tieltä ja antaa tilaa ja aikaa ja sitten osallistua, jos pyydetään.

Tarjosin lounaan.

tuollqainen tosi hqassu juttu jos näkee untakin jostqani tosi-tv-tytöistä

Soitin omalle isälleni. En muistuttanut erikseen lastani ottamaan yhteyttä entiseen puolisooni. Sellainen lapsi kuin isänsä ansaitsee.

Muistin jo kesällä. Ihan juuresharjalla ja fairyvedellä enimmät jäkälät kivestä poistin. Sitten huuhtelin booraksivedellä ja jätin kuivumaan. Se boori kun on myrkkyä niin jäkälille kuin muurahaisillekin.