Heräsin 11 marraskuuta. Oli vaikea hengittää. Huomasin olevani kirjapinossa puristuneena kahden romaanin väliin. Ne olivat kopiotani. Olin ikään kuin itseni liiskaama. Meidät oli ladottu kirjakaupan laariin, josta meitä nosteltiin pois selattavaksi ja käänneltäväksi. Jotkut meistä vietiin pois ja jotkut heitettiin takaisin pinoon. Poisvietyjä emme nähneet enää koskaan. Onneksi meitä oli monta. Alimmilla oli tukalinta, joten keskivaiheilla lojuminen oli ihan hyvä, sillä päällimmäisiä kopeloitiin koko ajan, ja monet niistä olivat jo repeilleet ja kolhuilla. Lisäksi ihmisillä on ällöttävä tapa kastella sormensa syljessä, ja sitten selailla sivuja. Ajatelkaa miltä tällainen tuntuu.
Takakansi kiinnostaa suurinta osaa asiakasmassasta eniten. Takapuoli on jonkun kustannustoimittajan käsialaa, eikä sillä ole mitään tekemistä minun kanssa. Valokuvaa minusta ei ole. Kieltäydyin kunniasta. En viihdy kaksiulotteisena, sillä olen moniulotteinen. Ei minua voi pinota kuin kirjaa johonkin laatikkoon, josta poimia. Suurin osa lukijoistani on naisia. Pidän naisista. Minusta on kiva päätyä jonkun naisen syliin sohvalle, kun hän lukee minua, nauraa vuokseni ja vuodattaa kyyneliä vuokseni. He elävät mukanani. He ovat hetken kuin yhtä kanssani.
On kivaa olla kirja.
(hihitystä)
Takakansi kiinnostaa suurinta osaa asiakasmassasta eniten. Takapuoli on jonkun kustannustoimittajan käsialaa, eikä sillä ole mitään tekemistä minun kanssa. Valokuvaa minusta ei ole. Kieltäydyin kunniasta. En viihdy kaksiulotteisena, sillä olen moniulotteinen. Ei minua voi pinota kuin kirjaa johonkin laatikkoon, josta poimia. Suurin osa lukijoistani on naisia. Pidän naisista. Minusta on kiva päätyä jonkun naisen syliin sohvalle, kun hän lukee minua, nauraa vuokseni ja vuodattaa kyyneliä vuokseni. He elävät mukanani. He ovat hetken kuin yhtä kanssani.
On kivaa olla kirja.
(hihitystä)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Eli kysymys ei ole keittokirjasta, tai sitten olen luokaton kokki.
Omaelämänkerta?
Elämäni on teoreettisessa puolivälissä, joten mitään elämänkertoja tuskin kirjoittelen, vaikka se olisi kuinka trendikästä.
Vitsikirja?
En ole kertaakaan kertonut vitsiä kenellekään.
Olen mielestäni melko lailla huumorintajuton ja vakava persoona.
Pitää lukea oma kirja, niin sottenhän tuo selviää.
(naurua)
Mjuu
No onhan opus. Melkoinen järkäle. Lisäksi tämä on kolmiosainen. Kaikki kolme ovat melkoisia järkäleitä. Eihän tällaista settiä asiakas jaksa kantaa kirjakaupasta kotisohvalle. Painaa varmaan kolmen melonin verran ja vie tilaa yhden pikkupakun verran.
Jouset pohjassa, kuten sanotaan.
Kenen päästä voi lähteä tällaisia maailmoja. Tämähän on koko kirjallisuushistorian hirmuteos.
(hihitystä)
Kirjallisuuskritiikkiä
Ainoa seikka, joka ei minua tässä triptyykissä yllätä, on sen tapahtumapaikka. Muuten ole kyllä aivan monttu auki. Aivoni surisevat ja tunnen tuijottavani omaan tyhjyyteeni. Tämän vuoksi on äkkiä kritisoitava jotain, sillä muuten minulta katoaa kaikki.
Funeau on tietoisesti potkaissut ihmiskuntaa munille valitsemalla tapahtumien alustaksi Venetsian. Mikä muu paikka voisi olla yhtä kulunut kuin Venetsia. Ei mikään. Sitten tuntuu siltä, että kaikki hevoset pääsevät irti, eikä tiedä itkisikö, nauraisiko vai huutaisiko kauhusta.
Ei hyvänen aika sentään. Millaisen ihmisen päässä on jotain tällaista. Minun on pyydettä häneltä signeeraus teokseen, sillä tämä on vietävä välittömästi sen jälkeen kassakaappiin.
(hihitystä)
Kirjamessuilla
- Illan tähtivieraamme on meteoriitin kaltaisena valoilmiönä yöpöydillemme pudonnut megastara, Funeau. Hän ei selittelyjä, analyysejä tai hehkutuksia kaipaa, sillä jälki on massiivista. Itse palelin, hikoilin, tuskailin ja olin nauraa itseni sairaalaan tämän mestariteoksen syövereissä. Se imaisi minut sisäänsä kuin pyörre, joka kuljetti läpi ajan ja paikan, niin etten ollut uskoa sitä hetkeä, kun se päättyi. En enää tiennyt varmuudella, että missä edes olin, ja kuka luulin olevani. Mutta kuinka tämä tällainen on edes mahdollista? Siihen kysymykseen vastaamaan on saapunut kansainvälinen kirjallisuuden neutronitähti, itse Funeau. Hyvä yleisö, Funeau.
(Villiintynyttä taputusta)
- Funeau, kiitos että olet täällä. Olen sydämestäni asti kiitollinen sekä sinusta että tästä teoksesta tässä. Minun tulisi nyt jotain kysyä, mutta en osaa kysyä mitään, koska kaikkiin kysymyksiini on vastaukset tässä (pöydällä).
- Kuka hän on ja mistä hän tulee? (Yleisön joukosta huudetaan)
- Ja miksi hän syö noita viininlehtikääryleitä suoraan säilyketölkistä?
- Kysy siltä, että onko hän avaruusolento. Isoäitini meni aivan sekaisin luettuaan nuo kolme kirottua kirjaa. Mutta sekava hän oli aiemminkin.
- Mun esikoiselle puhkesi finnejä nenään, kun luki Funeaun kirjat.
- Mulle puhkes ja… tosi outoo. Kamalasti pitää laittaa meikkivoidetta, että peittyy.
- Ja miks se on niin kaunis itse? Kirjailijoiden pitää olla rumia. En minä tunne yhtäkään kaunista kirjailijaa. Ei kaunis kirjailija ole kirjailija vaan feikkikirjailija.
Etc
(hihitystä)
Nyt mietityttää, pitääkö hän vihreästä teestä?
Viininlehtikääryleet ovat ihania! 😍 Alkoi heti sylki erittymään pelkästä ajatuksesta. Onneksi kotona on ainakin yksi tölkki. 😋 Tuoreet ovat varmasti parempia kuin säilötyt, mutta en ole koskaan itse tehnyt. En kyllä ole nähnyt koskaan kaupassa viinipensaan lehtiä, joihin niitä voisi tehdä. 🤔
Muista että avattua tölkkiä ei saa säilyttää jääkaapissa.
🦄
🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒
🍑 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18111183G
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Veisin sut mieluusti kotiin. Katselisin vain kun syöt suklaarusinani, kaikki.
Tää oli hauska, omaperäinen tarina 😃 👍
Lehdyköitä käännellessä sormea kuuluu ensin lipaista, jotta ote on varman tahmea multa silti lempeän liukas.
Kääntelyn välissä sormea voi myös nuuhkaista, miltä tämän kertainen tuttavuus tuoksuu.
On kivaa olla lärpyköiden kääntelijä.
-keinovaginamies-
Röökin pummaaminen romaanilta toi romantiikkaa mukanaan kahden romaanin verran, ei paha 🙂
Haha :) missä oikein olen, jos olen tässä.
- Hei katsokaa! Miten kaunis ja valtava järkäle, ettei mahdu edes näkökenttään. Jos sitä tarkastelee
yhdestä nurkasta, on toinen ehtinyt jo muuttua.
- Hmm... Tämä vaikuttaa optiselta illuusiolta, ellei ole joku huijaus.
- Uskaltaako tuohon edes koskea?
- Eiköhän se kestä jotain kirjanpitoa.
🐾
Maailma pelastuu silloin kun ihminen lopettaa haihattelun.
Ilman mielukuvitusta ei ole edistystä.
Mjaa
Ihminen luo ja tuhoaa.
Oman näkemykseni mukaan tämä olento vain tuhoaa.
Odottelen rauhassa parempaa.
(hihitystä)