Aattelin huvin vuoksi kysellä mikä on teillä ollut pahin temppu/loukkaus, jonka hyväksi ystäväksi luultu ihminen on sinulle tehnyt?
Minulla olis montakin tarinaa tälläisista selkäänpuukottajista mutta yksi on ylitse muiden:
Minä ja mieheni oltiin todella hyvät ystävykset erään toisen pariskunnan kanssa. Olimme kaikki ystäviä keskenämme. Noh, tämän toisen pariskunnan nainen alkoi pettää yltiöpäisesti miestään jatkuvasti useiden miehien kanssa. Minun mieheni ei kertakaikkiaan voinut pimittää asiaa, joten hän kertoi asiasta tälle meidän (mies)ystävälle.
Tämä pariskunta alkoi sitten selvitellä välejään. Samontein tämä ystäväksi luulemani nainen alkoi väittää miehelleen että "yhdessä me tytöt teitä petetään" eli hän alkoi puhua minusta täysin perättömiä. Hän halusi tietenkin ettei hänen yksin tarvitsisi kärsiä.Siitäpäs riemukas soppa syntyi!
Kun tiedustelin, miten hän voi väittää tuollaista, hän vieritti kaikki syyt minun parhaan ystäväni, joka on mieheni sisko, niskoille. Hän väitti että tämä ne jutut oli liikkeelle laittanut. Huoh. Taas piti keksiä joku muu syntipukki! Tämän tapauksen johdosta onnellinen ystävyys meidän pariskuntien välillä on huonontunt, lähes kadonnut. Jutusta tekee törkeän monikin asia: Täysin perättömiä väitteitä, syy toisen niskoille ja kaikenlisäksi minä ja mieheni olemme perheellisiä, meillä on pieni tytär. "ystäväni" yritti periaatteessa hajottaa perheemme ja vielä välit parhaaseen ystävääni!
Tämä nainen on jatkanut tempauksiaan nykyäänkin. Jatkuvaa valehtelua, paskan puhumista kaikista ystävistään ja kyllä;edelleen hän pettää miestään. (Mies raasu on niin tossun alla että antoi kaikki silloin aiemmin anteeksi.)Kaiken huipuksi he yrittävät nyt lasta. Syyksi nainen on minulle kertonut sen, ettei voi lopettaa pettämistä ym.sekoilua, ennen kuin hän on raskaana.
Että tällaisia asioita sitä ystävän takaa voi paljastua:susi lammasten vaatteissa
Minulla olis montakin tarinaa tälläisista selkäänpuukottajista mutta yksi on ylitse muiden:
Minä ja mieheni oltiin todella hyvät ystävykset erään toisen pariskunnan kanssa. Olimme kaikki ystäviä keskenämme. Noh, tämän toisen pariskunnan nainen alkoi pettää yltiöpäisesti miestään jatkuvasti useiden miehien kanssa. Minun mieheni ei kertakaikkiaan voinut pimittää asiaa, joten hän kertoi asiasta tälle meidän (mies)ystävälle.
Tämä pariskunta alkoi sitten selvitellä välejään. Samontein tämä ystäväksi luulemani nainen alkoi väittää miehelleen että "yhdessä me tytöt teitä petetään" eli hän alkoi puhua minusta täysin perättömiä. Hän halusi tietenkin ettei hänen yksin tarvitsisi kärsiä.Siitäpäs riemukas soppa syntyi!
Kun tiedustelin, miten hän voi väittää tuollaista, hän vieritti kaikki syyt minun parhaan ystäväni, joka on mieheni sisko, niskoille. Hän väitti että tämä ne jutut oli liikkeelle laittanut. Huoh. Taas piti keksiä joku muu syntipukki! Tämän tapauksen johdosta onnellinen ystävyys meidän pariskuntien välillä on huonontunt, lähes kadonnut. Jutusta tekee törkeän monikin asia: Täysin perättömiä väitteitä, syy toisen niskoille ja kaikenlisäksi minä ja mieheni olemme perheellisiä, meillä on pieni tytär. "ystäväni" yritti periaatteessa hajottaa perheemme ja vielä välit parhaaseen ystävääni!
Tämä nainen on jatkanut tempauksiaan nykyäänkin. Jatkuvaa valehtelua, paskan puhumista kaikista ystävistään ja kyllä;edelleen hän pettää miestään. (Mies raasu on niin tossun alla että antoi kaikki silloin aiemmin anteeksi.)Kaiken huipuksi he yrittävät nyt lasta. Syyksi nainen on minulle kertonut sen, ettei voi lopettaa pettämistä ym.sekoilua, ennen kuin hän on raskaana.
Että tällaisia asioita sitä ystävän takaa voi paljastua:susi lammasten vaatteissa
Vastaukset 6
Vanhimmat
"ystäväsi" lähimpään kristilliseen seurakuntaaan ja juttele siellä sielunhoitajan kanssa, tää on mun neuvo!
nääh mitään pimpelipompeli sieluhoitajia. niskalaukaus on suositeltavin.
Minun karmein kokemukseni on "ystävän" perinpohjainen selänkääntö. Olemme kumpikin kolmi-nelikymppisiä naisia. Tämä ihminen suhtautui minuun ihanasti, itki huolensa olkapäälleni, kiitti ystävyydestä, itki ikävästä pitkän eron koittaessa, halusi minut naapuriinsa asumaan, sanoi välittävänsä minusta...oli kaikin puolin hyvä tyyppi ja koin suurta iloa, kun sain olla hänen elämässään mukana.
Sitten ystävälläni alkoi mennä "vahvemmin", eikä hän enää tarvinnut lohduttavaa olkapäätä. Tässä vaiheessa aloin -ilmeisesti- ikävystyttää häntä, ja minusta oli hankkiuduttava eroon. Ystäväni oli minulle aidosti rakas ihminen, enkä todellakaan tajunnut hänen muuttunutta käytöstään enkä eroonpääsy-yrityksiään. Muistan vielä hyvin sen päivän, jolloin hän sitten ilmoitti, ettei koskaan ole ollut ystäväni eikä koskaan tulisi olemaankaan. Hän sanoi, etten ole hänen tyyppiään, enkä saisi enää ottaa häneen yhteyttä. Olin kuulemma ollut hölmö, kun ylipäätään olin kuvitellut häntä ystäväkseni.
Nämä muistot satuttavat vieläkin ja katkeruus nostaa päätään. Olin luvannut olla hänen tukenaan ja ystävänään niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina, ja hän sanoi sen olevan hänelle tärkeää ja lohduttavaa...
...v- mäisin temppu ystäväksi luullulta ihmiseltä on juu just toi täydellinen selänkääntäminen. Itselläni on onneksi ihania ystäviä ja kivoja kavereita, enkä ole joutunut kokemaan ystävien taholta täydellistä selänkääntämistä, kuin kerran vuosia sitten.
Olin tuolloin hyvin nuori, mutta "ystävieni" julma toiminta jätti silti kyllä jälkensä minuun pitkäksi aikaa.Satuin elämään poikkeuksellisen hankalaa vaihetta elämässäni, ja olisin todella kipeästi kaivannut näiden "ystävieni" tukea.Sen sijaan että nämä henkilöt, joiden kanssa olin jo vuosia liikkunut, olisivat antaneet minulle tukeaan ja pyrkineet tilannettani ymmärtämään, he käänsivätkin totaalisesti selkänsä. Kaikkein julminta tässä kuviossa oli vielä se, että nämä ko. "ystävät" eivät antaneet minulle minkäänlaista selitystä toiminnalleen.He lopettivat vain kerta heitolla yhteydenpidon minuun, eivätkä vastaan tullessaankaan suostuneet edes puhumaan minulle. Että sellaisia "ystäviä"...;)
Täytyy sanoa, että kun nämä kyseiset henkilöt vuosia myöhemmin yhtäkkiä alkoivat taas ottaa minuun yhteyttä, voin suoranaisesti pahoin! En missään määrin pitänyt ketään näistä selänkääntäjistä enää ystävänäni,vaikken sitä heille sanallisesti ilmaissutkaan, ja uumoilinkin mielessäni, että yhteydenottojen ainoa tarkoituskin todennäköisesti oli tyydyttää näiden ko. henkilöiden uteliaisuutta minun kuulumisteni ja tekemisteni suhteen.Anteeksi kykenin kuitenkin mielessäni lopulta antamaan näille ihmisille.Aikaa myöten myös ehkä selkeämmin ymmärsin, mitkä tekijät olivat välien rikkoontumisessa olleet vaikuttamassa.Silti tänä päivänäkin aina, kun joku noista nuoruus- aikojeni selänkääntäjistä edes käväisee mielessäni, muistan olla onnellinen ja iloinen siitä, miten mahtavia ystäviä minulla heidän jälkeensä ja nykyisin onkaan onni omistaa.:)
Minun entinen ystäväni meni eräänä juhlana pelehtimään mieheni kanssa. Tietysti se on kahden kauppa mutta pidän ystävääni tässä asiassa syyllisenä,sillä mieheni on 15vuotta vanhempi ystävääni.Ystäväni selitti aina minulle kuinka hän on kokematon. He menivät vielä minun omassa asunnossani pelehtimään kun minä autuaaan tietämättömänä nukuin eri huoneessa kun he. Miehelle annoin anteeksi mutten ystävälleni koskaan.Ystäväähän pitää luottaa täydellisesti.Hän pitäisi olla viimeinen henkilö maailmasta,joka tekee ystävälleen noin.
pistän nyt saman mikä oli jo toises keskustelus. mut tää ei koskaan vanhene. ja oon silti tyytyväinen omalla tavallani, et oon törmänny häneen ja nähny millanen ihminen voi pahimmillaan olla. eli.
tää ihminen on olevinaan joskus ollut ystävä. tunnettu ollaan ala-asteelta ja liikuttu samassa kaveripiirissä. noin puoli vuotta sitten kuitenkin heitti ilman mitään näkyvää syytä vedet päälle ja haukku huoraksi ja rusinan aivot, ja mitä sieltä mahto vielä tulla.. en ole enää tekemisissä kyseisen ihmisen kanssa, mutta hän haluaa ilmeisesti olla tekemisissä minun kanssani. Yrittää aina sovintoa vaikka se päättyy aina siihen huoritteluun ja jonkun esineen, mikä nyt sattuu käteen osumaan käteen, heittoon mun päälle.
uskoi raukka vielä, että pystyn olemaan kaveri. puheväleihin olisin pystynyt, mutta kun se on tuota niin antaa olla. alkoholi on osallinen tämän naisen riehumiseen.
olen miettinyt mitä olen mahtanut hänelle koskaan tehdä, mutta en ole vieläkään keksinyt. kysyinkin sitä häneltä, ei tiennyt itsekään. tässä vaiheessa yritti taas sovintoa, mutta tuli ne huorittelutkin sitten. juuh... jos tää ihminen ois tehny samat asiat viis vuotta aiemmin, se ois saanukki mun itsetunnon vielä alemmas, mutta nyt sillä ei ole mitään vaikutusta. hyvä että mä nyt tiedän ketä on oikeesti mun ystävä ja kuka ei.