https://www.is.fi/politiikka/art-2000010017832.html
ei kehu vihervassarit ja Pekka Haavisto?
PS. Rovaniemellä koska on Jussi?
ei kehu vihervassarit ja Pekka Haavisto?
PS. Rovaniemellä koska on Jussi?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
mumssi
Oliko oikein kiittelemässä aikaisemmista töistä
varsinaisesti 44. vuoristojalkaväkidivisioona, toisinaan suomeksi myös 44. tarkka-ampujadivisioona tai 44. ukrainalainen valiodivisioona, oli alun perin Ukrainassa koottu puna-armeijan jalkaväkidivisioona, joka oli voimassa yhtymänä 15. huhtikuuta 1919 alkaen ja 24. huhtikuuta 1941 saakka.
44. divisioona muistetaan talvisodasta, jossa se otti osaa Raatteentien taisteluihin. 44. divisioonan kotialueena oli Žytomyrin alue Ukrainassa lähellä Kiovaa.
Lopullisesti divisioonan puolustus alkoi murtua 4. tammikuuta 1940. Sotilaiden muonat ja hevosten rehut olivat loppuneet sekä ampumatarvikkeista oli suuri pula. Edeltävänä iltana oli Vinogradov pyytänyt radiolla apua ja 4. päivän iltana lentokone pudottikin Haukilan alueen joukoille kolme säkillistä korppuja. Sama määrä pudotettiin vielä 6. tammikuuta, jonka jälkeen muonitusapu loppui kokonaan. Pataljoonan komentaja kapteeni Pastuhov kertoi Vinogradoville, ettei hänen nälkäinen joukkonsa ollut enää taistelukuntoinen. Vinogradov käski ruokkia pataljoonan niillä ruoantähteillä mitä oli jäljellä ja palauttaa pataljoona asemiinsa. Käskyä ei noudatettu ja osa Haukilan alueen joukoista jäi lopullisesti saarroksiin. 9. armeijan komentaja Vasili Tsuikov ilmoitti 4. tammikuuta illalla ylipäällikkö Kliment Vorošiloville pitävänsä divisioonan tilannetta varsin vaikeana. Tsuikov pyysi lupaa vetää divisioona Kokkojärven itäpuolelle. Eversti Siilasvuo antoi 4. tammikuuta divisioonalleen käskyn lyödä Kokkojärven–Haukilan seudulla ollut vihollinen lopullisesti. 44. divisioona, jossa oli yli 13 000 miestä tuli pilkkoa pieniin ryhmiin ja tarvittaessa motittaa (saartaa). Suomalaiset iskivät Raatteentiellä olleeseen viholliseen kiinni useiden pataljoonien voimalla.