Olen seurustellut nyt reilu puoli vuotta, olen umpi rakstunut.
Aiemmin seurustelin suhteessa joka kokonaisuudessaan kesti puoli vuotta, se sisälsi jo kaiken mitä parisuhteessa ei tarvitsisi kokea... päättyi sitten kun mies lähti toisen matkaan.
Itsetuntoni koki pahoja kolhuja. Mutta myöhemmin tunsin itseni taas vetäväksi ja haluttavaksi.
Nyt, rakastan nykyistäni yli kaiken, mutta vanhat haavat eivät tahdo sulkeutua. Minun on todella hankala uskoa että mieheni haluaa minut ja vain ja juuri minut.
Tänään näin exäni, ja sen jälkeen tämän naisen jonka matkaan hän lähti. Tuli fyysisesti oikein paha olla... vaikka exäni perään en haikaile, oli onni päästä siitä väkivaltaisesta suhteesta.
Mutta miksi se on niin ikävää, nähdä nämä kaksi ihmistä, erikseenkin...
Voiko vain vanhat kärsimyset nousta noin hetkellisesti pintaan...
Masentaa..
Aiemmin seurustelin suhteessa joka kokonaisuudessaan kesti puoli vuotta, se sisälsi jo kaiken mitä parisuhteessa ei tarvitsisi kokea... päättyi sitten kun mies lähti toisen matkaan.
Itsetuntoni koki pahoja kolhuja. Mutta myöhemmin tunsin itseni taas vetäväksi ja haluttavaksi.
Nyt, rakastan nykyistäni yli kaiken, mutta vanhat haavat eivät tahdo sulkeutua. Minun on todella hankala uskoa että mieheni haluaa minut ja vain ja juuri minut.
Tänään näin exäni, ja sen jälkeen tämän naisen jonka matkaan hän lähti. Tuli fyysisesti oikein paha olla... vaikka exäni perään en haikaile, oli onni päästä siitä väkivaltaisesta suhteesta.
Mutta miksi se on niin ikävää, nähdä nämä kaksi ihmistä, erikseenkin...
Voiko vain vanhat kärsimyset nousta noin hetkellisesti pintaan...
Masentaa..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos haluaa pitkän suhteen on pakko hyväksyä
ns."myötä- ja vastamäet"
Näin on ollut ja on varmaan vastakin ,
mutta se on vain elämää.
Pitää hyväksyä paljon enemmän kuin haluaisi...
Kesän jatkoja...