Mies on vähentänyt läheisyyttä suhteessamme. On tuskallista olla vierellä ja mitään ei tapahdu.
Tuntuu että kärsin joka päivä.
Asiaa en uskalla ottaa puheeksi.
Viimeksi tuli riitaa asiasta.
Mietin että jatkanko vielä vai tekisinkö lähtöä?
Outoa ettei mies itse tajua ettei kukaan voi olla tyytyväinen tämmöiseen parisuhteeseen.
Tuntuu että kärsin joka päivä.
Asiaa en uskalla ottaa puheeksi.
Viimeksi tuli riitaa asiasta.
Mietin että jatkanko vielä vai tekisinkö lähtöä?
Outoa ettei mies itse tajua ettei kukaan voi olla tyytyväinen tämmöiseen parisuhteeseen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
On tuskallista olla vierellä ja mitään ei tapahdu...?
Siis odotat passiivisena että mies tekee aloitteen, ymmärsinkö oikein?
Onko aloitus provo?
Todennäköisesti.
Ei ole provo. Miestä en uskalla koskettaa.
Tuttu tunne. Vielä veemäisempää on, jos kaikki omat lähestymisyritykset torjutaan. Oikeastaan vieläkin veemäisempää on, jos toinen aina välillä muka "uhrautuu" siihen, että häntä voi mennä tai herramunjee jopa harrastaa seksiä. Yleensä tilanne on se, että kun ei siitä tilanteesta voi puhua, ilman että toinen ottaa nokkiinsa. Omalle eksälleni se tilanne oli arka, hän otti jokaisen keskusteluyrityksen loukkauksena ja patisteluna. Hän ei edes suostunut menemään lääkäriin keskustelemaan siitä, että onko kyse jostain fysiologisesta.
Jos tilanne oikeasti on paha, mitään ei voi sanoa, mitään ei voi tehdä, mikään ei muutu, jne. niin eroa ajoissa. Ei kannata jäädä viideksi vuoksi toivomana ihmettä, kuten minä jäin.
Jos ei voi edes puhua suhteen epäkohdista, niin kyllä minä ainakin hylkäisin saman tien sellaisen "kumppanin". Ei tuollaisessa suhteessa ole mitään ideaa, vähemmästäkin olen eronnut
Joskus on puhuttu, joo.
Parikymppisenä odotin viiden vuoden ajan, että asiat korjaantuisivat.
No niinpä korjautuivat - naisen laivareissun myötä raskaaksi hankkiutumisen myötä.
Se siitä suhteesta.
No, seuraava suhde ja avioliitto kestivät 27 vuotta.
Sitten loppui läheisyys ja seksikin samalla.
Nyt olen antanut hänelle yli kaksi vuotta aikaa, jota hän pyysi.
Vaan nytpä huomaan, että turhaan kiusaan tässä itseäni ja valutan aikaa ainokaisen elämäni tiimalasissa.
Joulun jälkeen otan eron ja jatkan elämääni eteenpäin.
Ja uutta suhdetta hakemaan vai? Eron jälkeen. Sellaista jossa seksiä ja läheisyyttä saa pyytämättä,kerjäämättä,itkemättä?
Ilmeisesti haet sitten nuorempaa koska 50 v.naisilla on ne vaihdevuodet jotka vaikåkuttavat kaikkeen. Todennäköisesti nykyisellä on jo ne, koska ongelmia on ollut. Noin pitkä suhde ja se päättäminen pelkän seksittömyyden vuoksi on aika rujoa. Ei ole sitten mitään muuta tullut seksin tilalle? Ei henkistä, emotionaalista yhteenkuuluvuuttakaan joka sitoo parin yhteen.
Yleensä hyvä suhde kestää ajoittaiset kuivat kaudet jolloin seksielämä laimenee alkaen mahdollisesti uudestaan kun naisen hormonitoimintaa hoidetaan lääkitykselä ja naisen psyyke käy läpi muutosvaiheen. Oletettavasti suhde ollut jo pitkään ehkä epätyydyttävä monessakin mielessä, mahd.viiden vuoden ajan tai pitempään?
Täällä tuntuu jatkuvasti miehillä ja joskus naisillakin olevan ongelmana tuo seksin puute. Toistuva teema; kumppanin haluttomuus.
En käsitä miten seksi voi olla toisille niin merkittävä asia suhteessa, sen ymmärrän että jokainen kaipaa läheisyyttä ja hellyyttä mutta että siihen kytketään aina seksi tai sitä hellyyttä ja läheisyyttä haetaan seksin avulla, on vierasta.
Ehkä juuri siksi monet kavahtavat kosketusta ja hellyydenosoituksia kun se automaattisesti aina miehen taholta joko johtaa tai sen odotetaan johtavan seksiaktiin mikä on aivan hullua. Ikään kuin ei olisi olemassa hellyyden osoituksia ilman seksiä.
Ilmeisesti monissa perheissä lapsia ei oteta syliin, ei hellitä eikä juuri kosketella tai suukotella. Ja vanhempienkin läheisyys jos sitä näkyy , liitetään aina seksiaktiin. Eli lämpöä ja läheisyyttä ei osata ilmaista millän muulla tavoin kuin seksillä?
On selvää että tuollaiseen ajatteluun tottuneet miehet ja naiset eivät osaa osoittaa kiintymyksen tunteitaan muutoin kuin harrastamalla seksiä.
Surullista todellakin. Jopa lapsen koskettaminen voi herättää yllättäen haluja koska aivot ovat oppineet yhdistämään tietyt asiat yhten ja samaan tavoitteeseen ja tunnekokemukseen..
Miehilläkin voi esiintyä seksuaalista haluttomuutta, asia josta ei paljoa puhuta. On tabu aihe.
Tämän takia etelän maissa miehet ottavat rakastajattaren, kun naisella tulee kuiva kausi ja joskus ihan pysyvästi. Jos toinen kieltäytyy seksistä on tavallaan irtisanonut suhteen yksipuolisesti. Tällöin miehen kannattaa yleensä nostaa kytkintä. Seksi harvoin palaa, jos nainen on ollut koko suhteen ajan vähähaluinen.
Sekin on tavallista noissa maissa, että myös naisilla on rakastajia.
Tuo on tosiaan aihe, josta pitäisi puhua paljon enemmän. Miesten seksuaalinen haluttomuus on nimittäin varsin yleistä.
Ja voisihan sitä rakastajan ottaa senkin vuoksi, jos miestä ei enää läheisyys muuten kiinnosta, ei vain seksi
Halut ainakin minulla miehenä syttyvät tunteiden aitoudesta.
Jos miehen ja naisen välillä on todella henkiselläkin tasolla yhteys.
Raaka panokin onnistuu vaivatta, mutta ei sellaisesta mitään syvää tyydytystä saa.
Tällä hetkellä puuttuu ainoastaan se nainen. 20 vuoden avioliitto päättyi kaksi vuotta sitten ja sen jälkeen olen etsinyt ja etsinyt.
Etsin kunnes löydän, jos en elän sitten yksin loppuelämäni.