Koti, minkälainen paikka se on?

En jaksa enää kirjoitella, on liian vaikeaa. Kotia minulla ei ole ollut, jos tarkoittaa lapsen tukemista ja kannustamista. Minua on aina vihattu, jopa kotona, alusta alkaen. Ei kannata, nyt pidetään katkerana. Kannattaa vain olla hiljaa. Kyyneleet valuvat.

Äiti oli liian heikko ja isä oli liian ankara. Äiti oli umpiväsynyt, kun minut sai. Isä vaati häneltä liikaa. Äiti yritti mutta hän olisi tarvinnut ihan lääkitystä, niinkuin minäkin. Hänen kohtalonsa oli surkea, minä olen jonkun verran osannut itseäni auttaa. Äiti ei osanut yhtään. Minäkin häntä ruoskin.

Hyvä, kun ruokaa pöydässä oli.

Lähden töihin ja lopetan tämän.

Kyllä mun sydässäni on tyhjää, eli onkohan se siis jollekulle Koti ja siksi tyhjää vielä?

Paras paikka rauhoittua

Vankila.

Riippuu kodista ja olosuhteista

Matka kotiinkin on lohdullinen. 🤗

Hyvä kysymys. Mä en kauheammin kiinny paikkaan, vaan koti on ollut mulle rakkaat ihmiset (ja eläimet). Sellaista paikkaa, jota mä kutsuisin kodikseni mulla ei ole ollut sitten tätä nykyistä asuntoani. Tai no tätä edellinen oli lapsuudenkotini, josta muutin pois 16- vuotiaana. Siihen väliin mahtui sitten aika montaa kämppää ja luukkua. Tarkalleen ottaen 12. tämä nykyinen on oma asuntoni nro 13.

Mutta siis mitä koti on. Kyllä se mulle pitkälti on sydämessä, mutta on se myös paikka, jossa on hyvä ja viihtyisä olla.

Maailmalla on mukava matkustella...Mutta kotiin on mukava palata