Kysymys brittikaunaisille: entä jos

Tässä kai oletetaan, että Ranska ei olisi julistanut sotaa. Tuskin se olisikaan, jos Britannia ei olisi vaatinut. Ranska antoi ulkoplitiikkansa brittien hidettavaksi ja esim. Riibbentropin lähettiläälle sanottiin muutama päivä ennen sotaa, että Englanti oli päätekijä kumppanusten Saksan vatsaisuudessa. Samaa arvioi Ribbetrop Hitlerille

Ranskan voiton mahdollisuudet ilman Kansainyhteisöä olivat koomisen matalat.

...ja tullut siten miehitetyksi kuten Tšekkoslovakia. Hitler jo osoitti, ettei diktaattoreille pidä antaa siimaa. Suurelta osin länsimaat ovat nyt toistaneet toista maailmansotaa edeltävien vuosien poliittisia virheitään Putinin kanssa.

Hyökkäyksen syy oli Puolan käytävä, Danzig ja Saksan pakkomielle 1. ms aluementyksistä. Onko dokumenttia Puolan pahvihousuarmeijan sotaisuudesta keväällä 1939?

Anonyymi kirjoitti:

Hyökkäyksen syy oli Puolan käytävä, Danzig ja Saksan pakkomielle 1. ms aluementyksistä. Onko dokumenttia Puolan pahvihousuarmeijan sotaisuudesta keväällä 1939?

Pakkomielle? Luovutetaan mekin vaikka Lappi, jos se ei ole mitään. Käytävässä asui saksalaisia, joita Puola sorti rajusti ja karkotti ja lopulta alkoi tappamaan. Sitäpaitsi Puola oli järjestänyt liikenteelle vaikeuksia koko ajan Käytävän ja emämaan välillä. Lopulta se saartoi täysin ja mmuskeli matkustajakoneitakin

kollimaattori kirjoitti:

...ja tullut siten miehitetyksi kuten Tšekkoslovakia. Hitler jo osoitti, ettei diktaattoreille pidä antaa siimaa. Suurelta osin länsimaat ovat nyt toistaneet toista maailmansotaa edeltävien vuosien poliittisia virheitään Putinin kanssa.

Lue lisää

Tshekkoslovakia loi kriisin 1938. Myös 1939. Ulkomaisten kuiskuttelijoiden ohjeistamana. Saksa joutui vastaamaan ulkomaiseen aggressioon tässäkin. Tshekit rikkoivat Münchenin sopimuksen ja alue katsottiin intressipiiriin kuuluvaksi ja sopimuksen mukaan olikin. Tosiasiassahan maa hajosi tuolloin ja siksi oli syytä miehittää Stalinin, Puolan ja Unkarin uhan ja yleisen sodanuhan vuoksi (sekin Lännen syytä)

Anonyymi kirjoitti:

Tshekkoslovakia loi kriisin 1938. Myös 1939. Ulkomaisten kuiskuttelijoiden ohjeistamana. Saksa joutui vastaamaan ulkomaiseen aggressioon tässäkin. Tshekit rikkoivat Münchenin sopimuksen ja alue katsottiin intressipiiriin kuuluvaksi ja sopimuksen mukaan olikin. Tosiasiassahan maa hajosi tuolloin ja siksi oli syytä miehittää Stalinin, Puolan ja Unkarin uhan ja yleisen sodanuhan vuoksi (sekin Lännen syytä)

Lue lisää

Natsithan Berliinin ohjaamina nostattivat Tšekkoslovakian sudeettialueille levottomuuksia, joita natsit tulivat itse "rauhoittamaan".

Aivan samaa taktiikkaa Putinin natsit ovat käyttäneet niin Krimillä, Donbassissa kuin Donetskissakin. Tässä juuri malttamattomina odottelemme, kuinka "levottomuuksien" järjestäminen Venäjältä onnistuu Transnistriassa. Ehkä sielläkin pian tarvitaan erikoisoperaatiota? 😉

kollimaattori kirjoitti:

Natsithan Berliinin ohjaamina nostattivat Tšekkoslovakian sudeettialueille levottomuuksia, joita natsit tulivat itse "rauhoittamaan".

Aivan samaa taktiikkaa Putinin natsit ovat käyttäneet niin Krimillä, Donbassissa kuin Donetskissakin. Tässä juuri malttamattomina odottelemme, kuinka "levottomuuksien" järjestäminen Venäjältä onnistuu Transnistriassa. Ehkä sielläkin pian tarvitaan erikoisoperaatiota? 😉

Lue lisää

Eivät nostattaneet. Tuo kaikki on puhdasta valhetta. Tshekit niitä konflikteja loivat tai siis tekivät mitä halusivat. Saksalaiset olivat heidän armoillaan.

Tshekit järjestivät hirvittävää sortoa ja tappoivat muutamia sudeettisaksalaisia. Sitten he mobilisoivat armeijansa. Tämä tapahtui keväällä 1938. Selvä provokaatio. Etenkin kuin Tshekkoslovakian johto huusimaailmalle, että oli estänyt mobilisoinnillaan Saksan hyökkkäyksen. Maailman lehdistö häpäisi Saksan vastaavalla tarinalla, vaikka Saksa ei ollut mobilisointia harkinnutkaan. Tästä eteenpäin Tshekki piti kovaa kriisiä yllä ja siirsi jo saksalaisia keskitysleireihin.

Saksa ja NL tekivät Hitler-Stalin-sopimuksen mukaisesti aluevaatimuksia välissään oleviin valtioihin.
Sitten ne miehitettiin, kuten Viro.
Suomessa puhutaan Kremliä myötäillen Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta.

Jos vaatimuksiin ei suostuttu, niin hyökkäsivät, kuten Suomeen tai Puolaan.

Joku salaliittolainenhan on varma, että NL olisi hyökännyt Saksan kimppuun seuraavaksi.

Itävaltaa ei vallattu, vaan viimein maan sallittiin yhtyä Saksaan. Tätä kanatti jo 99,9 % v. 1919 itävaltalaisista, mutta Versaillesin voittajat kielsivät.

Englannista tosiasiassa kannustettiin lopulta Anschlussiin ja toisaalta Schussnigg yritti järjetöntä kansanäänestystä, vaikka oli menettänyt Italian tuen. Lisäksi hän hautoi KAUPPASAARTOA Saksaa vastaan. Lisäksi huhuttiin Ranskan miehityksestä. Samoin kuin vuotta myöhemmin uhattiin Puyolan ja Unkarin etenemisellä Tshekkiin ja Slovakiaan. Tämähän on kuin ansa!

Anonyymi kirjoitti:

Itävaltaa ei vallattu, vaan viimein maan sallittiin yhtyä Saksaan. Tätä kanatti jo 99,9 % v. 1919 itävaltalaisista, mutta Versaillesin voittajat kielsivät.

Englannista tosiasiassa kannustettiin lopulta Anschlussiin ja toisaalta Schussnigg yritti järjetöntä kansanäänestystä, vaikka oli menettänyt Italian tuen. Lisäksi hän hautoi KAUPPASAARTOA Saksaa vastaan. Lisäksi huhuttiin Ranskan miehityksestä. Samoin kuin vuotta myöhemmin uhattiin Puyolan ja Unkarin etenemisellä Tshekkiin ja Slovakiaan. Tämähän on kuin ansa!

Lue lisää

Mites ja kuka Englannista oikein kannusti?

Anonyymi kirjoitti:

Mites ja kuka Englannista oikein kannusti?

Järjestäytynyt maailmanjuutalaisuus. USA:n välityksellä

Hitlerihän vaati Puolan romahdettua hyökkäyksen jatkamista länteen.
Kenraalit olivat kauhuissaan,sillä esimerkiksi tykistön ammusvarastot oli ammuttu varsin vähäisiksi.
Hitleri pihisi kiukusta mutta suostui pitkin hampain siirtämään hyökkäyksen seuraavalle keväälle.

Anonyymi kirjoitti:

Hitlerihän vaati Puolan romahdettua hyökkäyksen jatkamista länteen.
Kenraalit olivat kauhuissaan,sillä esimerkiksi tykistön ammusvarastot oli ammuttu varsin vähäisiksi.
Hitleri pihisi kiukusta mutta suostui pitkin hampain siirtämään hyökkäyksen seuraavalle keväälle.

Lue lisää

Tietenkin vaati, kun Ranska oli julistanut sodan

Puolalainen historioitsija Paweł Wieczorkiewicz kirjoitti: "Puolan johtajat eivät olleet tietoisia siitä tosiasiasta, että Englanti ja Ranska eivät olleet valmiita sotaan. He tarvitsivat aikaa päästäkseen kiinni Kolmanteen valtakuntaan ja olivat päättäneet voittaa aikaa hinnalla millä hyvänsä". Publicisti Stanisław Mackiewicz totesi 1940-luvun lopulla: "Lontoon takuiden hyväksyminen oli yksi traagisimpia päivämääriä Puolan historiassa. Se oli henkinen poikkeama ja hulluus". Samana päivänä, kun Britannia lupasi tukensa Puolalle, Lordi Halifax totesi: "Emme usko, että tämä takuu on sitova". Toinen brittidiplomaatti Alexander Cadogan kirjoitti päiväkirjaansa: "Takuumme ei tietenkään auta Puolaa. Voidaan sanoa, että se oli julmaa Puolalle, jopa kyynistä".

Puolan ja Britannian sotilasneuvottelut käytiin Lontoossa, mutta ne päätyivät fiaskoon. Pitkien neuvottelujen jälkeen britit lupasivat vastahakoisesti pommittaa Saksan armeijaa ja laitoksia, jos saksalaiset toteuttaisivat tällaisia ​​hyökkäyksiä Puolassa. Puolan sotilasjohtajat eivät saaneet muita lupauksia. Samaan aikaan Puola neuvotteli sotilaallista lainaa. Puolan Britannian-suurlähettiläs Edward Raczyński kutsui neuvotteluja "lopettamattomaksi painajaiseksi". Józef Beck kirjoitti muistelmissaan: "Eversti Adam Kocin Lontoossa käymät neuvottelut muuttuivat välittömästi teoreettiseksi keskusteluksi rahoitusjärjestelmästämme. Oli selvää, että Sir John Simon ja Frederick Leith-Ross eivät ymmärtäneet tilanteen vakavuutta. He neuvottelivat puhtaasti taloudellisin ehdoin ottamatta huomioon sodanaikaisen liiton sääntöjä. Tämän seurauksena Englannin tarjous ei antanut meille perusteita armeijamme nopeaan vahvistamiseen."

2. elokuuta 1939 Iso-Britannia lopulta suostui myöntämään Puolalle 9 miljoonan punnan sotilaslainan, mikä oli vähemmän kuin Turkki sai samaan aikaan. Puola oli pyytänyt 60 miljoonan punnan lainaa.

Anonyymi kirjoitti:

Puolalainen historioitsija Paweł Wieczorkiewicz kirjoitti: "Puolan johtajat eivät olleet tietoisia siitä tosiasiasta, että Englanti ja Ranska eivät olleet valmiita sotaan. He tarvitsivat aikaa päästäkseen kiinni Kolmanteen valtakuntaan ja olivat päättäneet voittaa aikaa hinnalla millä hyvänsä". Publicisti Stanisław Mackiewicz totesi 1940-luvun lopulla: "Lontoon takuiden hyväksyminen oli yksi traagisimpia päivämääriä Puolan historiassa. Se oli henkinen poikkeama ja hulluus". Samana päivänä, kun Britannia lupasi tukensa Puolalle, Lordi Halifax totesi: "Emme usko, että tämä takuu on sitova". Toinen brittidiplomaatti Alexander Cadogan kirjoitti päiväkirjaansa: "Takuumme ei tietenkään auta Puolaa. Voidaan sanoa, että se oli julmaa Puolalle, jopa kyynistä".

Puolan ja Britannian sotilasneuvottelut käytiin Lontoossa, mutta ne päätyivät fiaskoon. Pitkien neuvottelujen jälkeen britit lupasivat vastahakoisesti pommittaa Saksan armeijaa ja laitoksia, jos saksalaiset toteuttaisivat tällaisia ​​hyökkäyksiä Puolassa. Puolan sotilasjohtajat eivät saaneet muita lupauksia. Samaan aikaan Puola neuvotteli sotilaallista lainaa. Puolan Britannian-suurlähettiläs Edward Raczyński kutsui neuvotteluja "lopettamattomaksi painajaiseksi". Józef Beck kirjoitti muistelmissaan: "Eversti Adam Kocin Lontoossa käymät neuvottelut muuttuivat välittömästi teoreettiseksi keskusteluksi rahoitusjärjestelmästämme. Oli selvää, että Sir John Simon ja Frederick Leith-Ross eivät ymmärtäneet tilanteen vakavuutta. He neuvottelivat puhtaasti taloudellisin ehdoin ottamatta huomioon sodanaikaisen liiton sääntöjä. Tämän seurauksena Englannin tarjous ei antanut meille perusteita armeijamme nopeaan vahvistamiseen."

2. elokuuta 1939 Iso-Britannia lopulta suostui myöntämään Puolalle 9 miljoonan punnan sotilaslainan, mikä oli vähemmän kuin Turkki sai samaan aikaan. Puola oli pyytänyt 60 miljoonan punnan lainaa.

Lue lisää

Britit tarkoittiivat siis lähinnä Ranskan apua, jota Ranska myös lupasi. Ranska lupasi hyökätä heti suurin voimin Lännessä. Ja kyllä Britannian ilmatukikin olisi olut iso apu.

Kun puolalaiset alkoivat häviämään, niin sodan ensi päivinä britit lupasivat taas isoa ilmatukea ja kaikkea mahdollista. Sitten, kun sodanjulistus oli annettu, puolalaisista ei oltu enää kiinnostuneita juurikaan ja heidän edustajiaan ei yleensä edes otettu vastaan