Näin ollen kaikkeen mahdolliseen on aikaa rajallisesti.
Kaikkien elämä päättyy joskus
Anonyymi-ap
63837
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Viimeistään kuolinvuoteella katuu täällä hukattuja tunteja.
Niin paljon jää kokematta.
Onneksi olen vasta 34.
Ja hallitus haluaa että kaikkeen mahdolliseen on mahdottomuus myös rahallisesti, riistäen puolustuskyvyttömiltä pieneläkeläisiltä viimeisetkin pennoset joten olet vain vankina kotonasi, ei mitään matkailu, harrastus mahdollisuuksia jne ja varsinkaan puolustautumismahdollisuutta kuten työntekijöillä jotka voivat pistää persieen penkkiin kunnes asiat saadaan kuntoon!
😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍
🔞 Nymfomaani -> https://l24.im/ecC7ux#kissagirl21
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Palstankin elämä näkyy kuolleen, joten lähden etsimään eläviä. 😃
Kevättä!
Jasu
😀👍
Hyvää kevättä sulle!
Nyt on vaikeus löytää sanat,
Joten töksäytän vaan...
Olisipa tuollainen ystävä!!
Nojuu, kevät on alkanut. 😊🌞
Minulla on ollut viime vuoden loppu ja tämän vuoden alku yhtä kuolemaa ja komplikaatioita. Menny sukulaista ja lemmikkiä perä perään. Surua ja vastoinkäymisiä. Joten voin sanoa kaipaavani vähän piristävempää vaihteeksi. 🙂
Jasu
Taino on toki hyviäkin asioita tapahtunut, nyt vain ikävät asiat alkaa tulla liian tiuhaan. Voisi vähän harvemmin sattua ja tapahtua.
Jasu
Toivottavasti sulle tulee paljon piristävää ja ihanaa vastaan pian 😊
Kevät alkanut, outoa 🙃
🤗
Kiitos. ❣️🤗
Aurinko jo paistelee päivisin ja päivä on pidentynyt. Minulla alkaa silloin kevät. 😄 Kesää odotan.
Jasu
Vaan nyt kömmin nukkumaan ja toivotan hyvät yöt kaikille kivan videon kera. Söpöysvaroitus❣️🥰
https://www.facebook.com/reel/431230642562555?mibextid=rS40aB7S9Ucbxw6v
Jasu
Hyvää yötä sinne ja kauniita unia ❣🤗
Näin sängynreunalle ja potkutellen peiton alle. 😆💕
https://www.facebook.com/reel/383989354037068?mibextid=rS40aB7S9Ucbxw6v
Sori, oli niin hersyvän hauska näky, etten malttanut olla laittamatta tännekin. Nyt häivyn. 👍
Jasu
Oiiiiii 💕
Mun hamsun kokoinen Kolo sydämessä on pakko saada täytettyä. 🐹
Mä en saisi nähdä tälläisiä..
Toi toinen video oli hieman hämmentävä ja surullinen olo tuli siitä.
Suloinen oli kuitenkin otus 💕
Juu, se oli unessa pikkuinen muru. Minäkin mietin vähän, että oliko siinä kaikki ok vai ei. Mutta sallin itseni kuvotella, että pikkuinen oli nukahtanut syliin, kuten meidän edesmennyt talvikko tyttö eläessään välillä suli ja nukahti paijailuun. 😔
Myös viimeisellä matkallaan nukkui pois kädelläni.
Nyt tulee ikävästä itku. Mutta on noi niin söpöjä olentoja. 💕
Jasu
Olen tässä pohtinut, että josko yhden hiiripoikueen teettäisin omalla naaraalla ja uroksella. Saisi hyvät geenit ja luonteet poikueelle. Pidän ne itselläni, en myyntiin. En myy muutenkaan minkä otan eläimissä. Ostan mielummin lisää terraarioita kullekin tarpeen mukaan. 🙂
Onhan mulla 11 lasiterraa ja 4 dunaa, joista yksi mini, ei oikein kelleen sopiva kun tilapäisesti. Ja itse tehtyjä pieniä mini dunan kokoisia 5 boxia. Plus 2 kerroksinen hoitopöydästä tehty terraario. 😅
Marsun häkkejä 2 isoa ja taikakuutioita läjäpäin. Että eläimiä mahtuu taloon vielä lisääkin. Hiirille nyt terrat toki. 🙂
Tekisi niin mieli talvikkoa, valkoista vaan en nyt ota yhtään uutta. Marsuja kyllä ostan kesällä pari tyttö poikasta meidän mummu marsuille kaveriksi, koskaan ei tiedä koska aika on toisella ettei jää yksin. 💔
Jasu
No siellä on kyllä paljon asumuksia pikku ystäville 💕
Mulla enää tyhjiä terroja tosiaan 3 kpl.. duniakin oli aiemmin, mutta poistin kun pelotti että karkaavat.
Hiiriä myös mietin jossain välissä ja marsujakin.
Rottia myös 💕
Pieniä mutta niin rakkaita 🐹
Onhan niitä tullut haalittua. Kuten eläimiäkin. 😅
Juu, eläimien kanssa on niin helppo olla ja elää. Niistä on helppo tykätä. Ihmisistä harvemmin on helppo edes pitää, saati rakastaa. 😊
Jasu
Itse olisin valmis kuolemaan vaikka heti on tämä elämäni ollut yhtä kidutusta tähän mennessä
Terveisin: 49 vuotias mies.
Miksi sinun elämä on kidutusta🥺
Onneksi olen jo 80 v...
Kyllä se pitää vielä nauttia elämästä kun voi vaikka suojien kera.
Hyvä kun huomasit.
Mutta voi kirjottaa kirjan ja se jää elämään. Sitä vaan mietin, että pitääkö se hioa oikeen viimesen päälle, mutta se on taas riski, ettei ehdi valmiikisi, vaan kuolema tulee ensin. Sitten taas jos kiirehtii, niin jää palkonnvirheitä ja kirjastonnhoitaka heittää sen pois.
Mitäh. Tottakai suosin että kirjoitat siitä sarjallisen.
Tänne päätyy kun muuta ei jaksa. Ja jutut on sen mukaisia.
Ja sillon kun ei muuta jaksa, tulee kuolema.
Voit sanella
Puhu vain totta
Elämissä säröjä
Ja juuri ne tekee tarinasta mielenkiintoisen
Kaikilla niitä on
Se on se suola
Ja kulmakivi
Se on totta. :)
Palstailun sijaan voisi ottaa iltapäivätorkut.
Onneksi. Muuta sisältöä ei elämässäni olekaan kuin kuoleman odottelu.
En usko.
Niin no joo. Teoriassahan minunkin pitäisi olla jo kuollut. Sattui vain metsässä oleva koirantaluttaja kummastelemaan, kun koira ryhtyi päättäväisesti kiskomaan tiettyyn suuntaan.
Hetken kuluttua sitten löysikin minut halvaantuneena ja tajuttomana. Vieressä pörisi mönkijä ihan palasina.
Paikalle riensi kuulemma 2 paloautoa ja ambulanssia. Toki myös poliisit. 2 viikkoa pidettiin koomassa ja 11kk sairaalassa.
Nyt tässä kuitenkin naamaillaan sinkut palstalla, enkä jäänyt pysyvästi halvaantuneeksi. Ei minusta kuitenkaan työmiestä tule enää koskaan.
>simiti<
Jokin aika sitten aattelin vaihtaa auton mönkihään että selviäis halvemmalla. Mutta taitaa jäädä vaitamatta, on näköjään sen verran vaarallisia. Vaikka ei se moottoriajoneuvoo ees tarvi, kun onnistuin kaatuun portaissa niin että selkäranka murtu kahdesa kohtaa.
Ei hemmetti. Sano nyt vielä, että olit selvinpäin?
Kaverini tippui ja pyöri kellarin portaat alas. Makuaisti meni ihan pilalle ja ei pysty juomaan enää kaljaa.
Sidukkaa joutuu vetään. Ei kuulosta 50:sen, ison tehdasduunarin juomalta, mutta minkäs teet.
Hassu elin tuolla pääkopassa. Määrää kaikesta. Halusimme tai emme ja muistaakseni vie vielä 20% energiasta, mitä tarvitsemme.
>simiti<
Mitäh senkäranka murtu.🥺 miten pärjäät nyt ja koska se tapahtui?
Kohta on jo 20 vuotta. Pari kuukautta piti olla sairaslomalla ja maata sängyllä, siihen kun ei voi mitään kipsiä laittaa. Ei ollut hermoon tullu mitään vaurioo. Ei ole mitään ongelmaa tehdä töitä, vaikka periaatteessa noi rakennustyöt on melko raskaita. Paikallaan istuminen tai seisominen ei tee hyvää, kun nikamat luutuessaan ei tietenkään ennalleen kasva. mutta siitäkään ei oo haittaa, kun en koskaan oo tykänny olla paikallaan esim pelata tietokoneella. vaan aina tottunu oleen liikkeessä.
Ooh minulla meni epäilen ristiluumurtumqan luukadon taki nostin vain poikaa sängystä ylös vuosi sitten joulukuussa ja en pystynyt käveleen konttasin vessa ja sängyn väliä itku silmässä ja kivuissa ja synnytykseenkin melkeinn päästä menin rullatuolissa. Parani 10 päivän välein mutta jatkuvasti jomottaa ristiluun kohdalta vihloo jäytää väliinon taas sitten niin kova selkä kipu ettei voi kun levätä jos edellisen päivänö joku ottanut selän päälle ensin kantaa kantoliinassa 1vuotiasta. Istuminen on haitallisempaa kuin makaaminen joten mielummin makaan kun lepään. Olen imettänyt ja raskaana ollut päälle 17v vuotta putkeen imetän vieläkin. Esikoinen on 17v täyttänyt. Epäilen että kun kokoajan raskaudet ja imetykset vie niin vaikka sanotaan tilapäinen luulen tämän maratonin aiheuttaneen minulle luukadon. Meni koko naan kävely kipu liikkuminen sängyssä oli tuskaa.
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/105891/browse?type=subject&value=imetys
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/osteoporoosi-murtaa-myos-ristiluun/
Don’t celebrate too early bro
And what you know downfall might be on you sport
All dancing and laughing all consuming the sacred hatred, so there is a plenty for rest of your rotten life amen
tärkeintä ole elämän pituus, vaan elämän laatu, joka paranee loppua kohden,
Minulla on hyvin ristiriitainen suhde kuolemaan. En mielelläni puhu, enkä käsittele asiaa millään tavalla. Siirrän syrjään. Ahdistun ja ohitan.
Viime kesänä tuli eteen vaikea tilanne, äitini pyysi apua "kuolinsiivouksessa". Aluksi lamaannuin, tarvitsin muutaman päivän aikaa miettimiseen. En ymmärtänyt sen siivouksen tarpeellisuutta ja kiireellisyyttä. Lopulta suostuin auttamaan. Tyhjensimme komeroita, laatikoita ja kaappeja. Sieltä lähti paljon tavaraa ja rompetta kierrätykseen ja osa roskiin.
Siivousurakan jäljkeen oli tyhjä olo, äiti itse oli tyytyväinen lopputulokseen.
Tähän täytyy vielä todeta, minun äitini voi oikein hyvin. Hänellä ei ole mitään hätää. Ihmettelen edelleen, mistä hän sai päähänsä aloittaa tuon "kuolinsiivous"-projektin? Miksi se piti tehdä heti? Oliko siitä hössötetty jossain mediassa, tai tv-ohjelmassa?
Olkoot. Homma on hoidettu, eikä siihen tuntunut olevan mitään järkevää syytä.
Jokaisen velvollisuudentuntoisen aikuisen pitäisi tehdä tuo. Tai oikeastaan jo tavaraa hankkiessaan voisi miettiä että miten siitä hankkiudutaan eroon. Omien vanhempieni sukupolvi on ihan helvetistä siinä että niillä on ollut riittävästi yltäkylläisyyttä hankkia vähän kaikkea mutta ei kuitenkaan niin paljon että olisivat uskaltaneet luopua mistään koska kaikkea voi joskus vielä tarvita. No yleensä ei. Isovanhempien romun määrä on ollut kohtuullista ja jos sitä edeltävältä sukupolvelta mitään on jäänyt niin se ehkä jo onkin säilyttämisen arvoista.
Tavaran kertymistä ja nurkkiin kasaantumista pitäisi rajoittaa reilusti. Itse en tee enää heräteostoksia, enkä säästä romuja tyyliin "jos joskus sattuisin tarvitsemaan".
Vanhemmillani ja isovanhemmillani oli tapana tehdä noin. Kun mitään ei saanut heittää pois. Sitä tavaraa oli ihan mahdottomasti.
Olen muutaman kerran ollut mukana auttamassa ja siivoamassa omakotitaloja, joissa on roinaa ja rompetta valtavasti. Lattiasta kattoon ja kellarista ullakolle. Siivoamiseen menee aikaa. Nyt puhutaan viikoista, ei pelkistä päivistä.
Tavaroiden lajitteleminen on haastavinta.
Outoa kyllä, mitään todella arvokasta ei koskaan löytynyt. Joku oli aina ehtinyt käydä "kuorimassa kermat päältä". Minkäänlaista siivousta ne nopeakyntiset eivät kuitenkaan ehtineet harrastaa. Omituista porukkaa.
Kamalinta olisi odotella vihaista väkijoukkoa päivittäin ovelle, koska ne tulee iik apua nytkö ne tulee. Pedofiilin elämä on aikalailla muiden käsissä, ätmi voi enää odotella että joku antaa luvan antaa palaa ja sitten mennään eikä meinata.
Aika jännä.
Kuulehan sie rositta. Ei myö ooteta vaan myö tullaan käymää siun luona. Sie oot heimolaisia niiku sieki oot,tääl ilkkunu transistoriks ja pedikyyriks . Ku myö tullaa ei me lähetäkkää het uso sie. 🇫🇮😁
Niinpä. Siksi kannattaakin aktiivisesti vähentää elämän suunnittelua ja lisätä elämistä. 😃
olen samaa mieltä, laulun sanoin, ei se mennyt niin joku suunnitelee muoa padenmin,
Niin on ja mitenköhän se olisi viisainta käyttää. Runkutella miljoonia pieniä kätösille vai hankkimalla ihka oikea himoista riippumaton elämä ja sen sisältö? Hähtäh? Kävikö mielessäkään?😳🤔🥶
Himoista on luotu oikeutus ja oikeus. Minäminä ja mun muna. Millään muulla ei ole väliä kun minulla ja mun munalla. Omilla himoilla, omalla tahdolla, omalla täyttymyksellä. Ja niin metsässä taas ollaan että oksaa kaatuu ja kuin sodassa konsanaan. 💩
Aika on tasa-arvoisia. Kannattaa miettiä mikä itselle on sellaista ylellisyyttä johon se haluaa tuhlata.
alkanutr kyllä itsäkin ärsyttämään kaikenlaisit joo johdot laitteissa miytä tarvitsee vähän yrittänyt awlkaa vähentämään niitä
Eikä pääty,
Minäkin olen täällä jo kolmatta kertaa.
Luojan kiitos että päättyy joskus!
Itse asiassa aikaa on rajattomasti, mutta yksittäisen ihmisen kohdalla elämää on rajallisesti. Tosin useimmiten sitäkin on ihmisen aikakäsitteessä mitattuna varsin runsaasti, niin aivan hyvin ehtii katsoa parit tosi-TV -kaudet ja humputella palstallakin.
Ehei. Olet kuullut aivan väärin.
Kuolema. Hiljaisuus. Tietämättömyys edessä kaikilla.
Ei välttämättä kaikkien?
Kyllä se päättyy ja siks viime yönä luin kun fachhochsskulen professori piti esitelmää saksan ammattikorkekoulujärjestelmästä. On aika kiehtovaa, kuinka sitä tulevaisuuden uskoo oli ennen lamaa. Tavoitteena mulla on selvittää mikä tässä meni väärin ennen kiin toi elämä päättyy. Tietenkin ois kiva jos vois laittaa kaikki kirjotukset ja valokuvat jemmaan ja jatkaa seuraavassa elämässä, mutta kun sitä ei enää löydä. Enhän ole sitä edellisen elämänkään kätköä löytäny. Pakko vaan ehtiä, vaikka on lukihäiriö ja keskitys ongelmat ja tosi vaikee edetä. Mutta toivotaan.
Elämä ja kuolema eivät ole ainoat rajoittajat kaiken mahdollisen tekemisessä. Ihmisen on nukuttava, mikä yleensä jakaa ajan nukkumisen ja valveillaolon aikaan. Tämän lisäksi ihmisen on täytettävä vatsansa tietyin väliajoin ruualla ja annettava sen myöskin tyhjentyä siitä.
Aika on surra, aika iloita, uurastaa, levätä, rakastaa ja vihata.
Ihmistä ei ole tehty tekemään mitään rajattomasti taikka rajatonta aikaa. Itseasiassa aika, jota kukin voi jotain yksittäistä asiaa tehdä pelkästään, on hyvin lyhyt.
Ei pääty, vaalit! ✊
Terävä huomio.