Tämä talvi ei

Luonto korjaa ihmisen pois täältä.

😍😋😍😋😍😋😍😋😍

😋 ­N­­y­­m­­­f­o­­m­­­a­­­a­­­n­­i -> https://ye.pe/finngirl21#18250729

🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞

ei lopu.

Ensi syksynä talvi alkaa syyskuussa ja kestää huhtikuun loppuun. Talvi tulee kestämään 8 kk.

Ei tule. Tai tulee, mutta ihminen menee - sitä ennen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tule. Tai tulee, mutta ihminen menee - sitä ennen.

Ei mennä mihinkään, odotetaan kärsivällisesti🙏🏻 Jooko? ☀️🌱

Mikä sen tarkoitus on? Kynttilänpäivän?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä sen tarkoitus on? Kynttilänpäivän?

Aiemmin kynttilänpäivää on vietetty 2.2., Nykyään se on 2. helmikuuta vain, jos kyseinen päivä on sunnuntai. Muuten sitä vietetään 2.2. päivän jälkeisenä sunnuntaina. - Valitettavasti en muista, mistä lähteestä tämä teksti on alun perin lainattu (olisiko Kustaa Vilkunan Ajntieto??🤔):

"Kynttilänpäivä
Kynttilänpäivä (2.2.) on sydäntalven viimeinen merkkipäivä, jonka jälkeen alettiin jo odottaa kevättä. »Kevättä kynttilästä, syystä Perttelistä». Pohjois-Savossa kyntteliä on ehditty jo kutsumaan ensimmäiseksi kevätpäiväksi.

Päivän tapoihin on kuulunut ohrapuuron keittäminen, sama tapa tunnetaan myös virolaisilta ja liiviläisiltä. Virolaisilla on lisäksi ollut tapana juoda tuolloin olutta tai viinaa, jotta pysyi kesällä terveen ja punakan näköisenä. Suomessa keitettiin kynttilänpäivänä myös lihakeittoa, jonka höystönä olivat sikojen, lehmien tai lampaiden sorkat eli »kyntöset».

Kynttilänpäivän aikaa on pidetty otollisena lumituiskuille. Puhuttiin kynttilän pyryistä ja Paavon pakkasista. Jos kynttilänpäivänä kujat ovat täynnä lunta, niin laarit ovat silloin viljaa täynnä syksyllä. Kynttilän keleistä on ennustettu muiden sydäntalven päivien tapaan myös tulevan kesän säitä. »Jos ei ole kylmä kynttelinä eikä pakkanen pauku Paavona, niin on halla heinäkuussa ja talvi keskellä kesää».

Päivän merkeistä on myös ennustettu kevään edistymistä. Ensimmäisestä suojasta kynttilän jälkeen on sanottu olevan yhdeksän viikkoa jäiden lähtöön ja kymmenen viikkoa kylvöön. Kevään edistymistä seurattiin myös varisten käytöksestä. Sanottiin, että kun varis huutaa ensi kerran kynttilänpäivän jälkeen, niin kuukauden päästä huutaa vasikka laitumella.

Vaikka kevättä jo odoteltiin, ihmisten ruuasta sai olla kynttilänä käytettynä vasta kolmasosa ja eläinten ruuasta puolet. Päivän aikoihin voitiin myös tarkistaa, miten talven työt olivat edistyneet. Olivatko miehet koonneet halkopinoja ja hakeneet puita metsästä, oliko verkot valmistettu ja pellavat perattu.

Kynttilänpäivän sanottiin kyselevän:

»Onko tehty talvitöitä,
onko pitkiä pinoja,
onko paljon aidaksia,
ruoditko jo rohtimesi,
peroitko jo pellavasi,
joko villasi virutit?»"

Xena-183 kirjoitti:

Aiemmin kynttilänpäivää on vietetty 2.2., Nykyään se on 2. helmikuuta vain, jos kyseinen päivä on sunnuntai. Muuten sitä vietetään 2.2. päivän jälkeisenä sunnuntaina. - Valitettavasti en muista, mistä lähteestä tämä teksti on alun perin lainattu (olisiko Kustaa Vilkunan Ajntieto??🤔):

"Kynttilänpäivä
Kynttilänpäivä (2.2.) on sydäntalven viimeinen merkkipäivä, jonka jälkeen alettiin jo odottaa kevättä. »Kevättä kynttilästä, syystä Perttelistä». Pohjois-Savossa kyntteliä on ehditty jo kutsumaan ensimmäiseksi kevätpäiväksi.

Päivän tapoihin on kuulunut ohrapuuron keittäminen, sama tapa tunnetaan myös virolaisilta ja liiviläisiltä. Virolaisilla on lisäksi ollut tapana juoda tuolloin olutta tai viinaa, jotta pysyi kesällä terveen ja punakan näköisenä. Suomessa keitettiin kynttilänpäivänä myös lihakeittoa, jonka höystönä olivat sikojen, lehmien tai lampaiden sorkat eli »kyntöset».

Kynttilänpäivän aikaa on pidetty otollisena lumituiskuille. Puhuttiin kynttilän pyryistä ja Paavon pakkasista. Jos kynttilänpäivänä kujat ovat täynnä lunta, niin laarit ovat silloin viljaa täynnä syksyllä. Kynttilän keleistä on ennustettu muiden sydäntalven päivien tapaan myös tulevan kesän säitä. »Jos ei ole kylmä kynttelinä eikä pakkanen pauku Paavona, niin on halla heinäkuussa ja talvi keskellä kesää».

Päivän merkeistä on myös ennustettu kevään edistymistä. Ensimmäisestä suojasta kynttilän jälkeen on sanottu olevan yhdeksän viikkoa jäiden lähtöön ja kymmenen viikkoa kylvöön. Kevään edistymistä seurattiin myös varisten käytöksestä. Sanottiin, että kun varis huutaa ensi kerran kynttilänpäivän jälkeen, niin kuukauden päästä huutaa vasikka laitumella.

Vaikka kevättä jo odoteltiin, ihmisten ruuasta sai olla kynttilänä käytettynä vasta kolmasosa ja eläinten ruuasta puolet. Päivän aikoihin voitiin myös tarkistaa, miten talven työt olivat edistyneet. Olivatko miehet koonneet halkopinoja ja hakeneet puita metsästä, oliko verkot valmistettu ja pellavat perattu.

Kynttilänpäivän sanottiin kyselevän:

»Onko tehty talvitöitä,
onko pitkiä pinoja,
onko paljon aidaksia,
ruoditko jo rohtimesi,
peroitko jo pellavasi,
joko villasi virutit?»"

Lue lisää

Niin, ja päivän nimi (lat. Candelaria) tulee keskiaikaisesta katolilaisesta tavasta 2.2. vihkiä kaikki vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. 🙂

Löytyy: Jäätynyt lähde.

Tätä odotellessa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Veiksel-jääkausi. Kesällä olisi sopiva elää ilmastollisesti V-Venäjällä, syksyllä Liettuassa ja talvi ja kevät Romaniassa. Jos uusi jääkausi alkaa niin Tanska olisi melko sopiva vaihtoehto missä elää. Se vaan että millaiset kesät siellä olisi? Bulgariakin voi olla yllättävän talvinen keskitalvella, vaikka kesällä se onkin pätsi.

Anonyymi kirjoitti:

Tätä odotellessa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Veiksel-jääkausi. Kesällä olisi sopiva elää ilmastollisesti V-Venäjällä, syksyllä Liettuassa ja talvi ja kevät Romaniassa. Jos uusi jääkausi alkaa niin Tanska olisi melko sopiva vaihtoehto missä elää. Se vaan että millaiset kesät siellä olisi? Bulgariakin voi olla yllättävän talvinen keskitalvella, vaikka kesällä se onkin pätsi.

Lue lisää

Sieltä se on tulossa ja ennallistaa Suomen siihen ns. sadan tuhannen vuoden normaalitilaan. Pikku kylmeneminen 1590-luvulla jo aiheutti täällä melkoisen ilmastoahdistuksen, että mikä helvetti se on pannut ihmisen tänne kylmään vaeltamaan ja asettumaan.

https://www.youtube.com/watch?v=sRa9oeo5KiY 👻. Asiasta kolmanteen, kummituspokemonit ovat mielenkiintoisia. Aina toitotetaan kuinka Gengar on se mahtavin 👻. Itseni mielestä Haunter on kuitenkin vielä hienompi. Haunt tarkoittaa kaiken lisäksi kummittelua 👻. Tästäkin muuvista pidän silloin kun tuota peliä pelaan: https://sonny.fandom.com/wiki/Haunt.

Luin myös siitä Itämeren suolapulssista. Muutos on alkanut.

Anonyymi kirjoitti:

Luin myös siitä Itämeren suolapulssista. Muutos on alkanut.

No pitänee keväällä jo aloitella kova puunteko ja niiden raahaus tontille, että kerkee ennen lumientuloa saada talven puut taloon.

Muistan ehkä vuosituhannen alussa, kun talvisin oli niin lämmintä monena talvena peräkkäin, että kaukalopallopuulaakit kuoli kaupungiata.... sitä ennen niitä oli 5 divaria. Hirveesti ukkoja lappoi kaupubgin ksikilla ulkokaukaloilla ja oli hienoa...

Nyt ois kelejä, mutta eipä oo ukkoja enää...🤔

Ei lähde. Vuonna 2020 12.5. oli maassa 10 cm lunta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei lähde. Vuonna 2020 12.5. oli maassa 10 cm lunta.

Liian aikaista sanoa.

mustasusi kirjoitti:

Liian aikaista sanoa.

Tietäjät tietää.

Maaliskuussa on kuivaa ja korkeapainetta eli pilvetöntä. Yöpakkaset voivat tuolloin olla todella kovia, helposti -20. Silloin ei onneksi tuule.

Anonyymi kirjoitti:

Maaliskuussa on kuivaa ja korkeapainetta eli pilvetöntä. Yöpakkaset voivat tuolloin olla todella kovia, helposti -20. Silloin ei onneksi tuule.

Maaliskuussa toissa vuonna oli talven kylmimmät kelit; puolivälissä kuuta mittariin tärähti -30 c.

Pian ei puhuta Siperiasta vaan Suomesta.

Anonyymi kirjoitti:

Pian ei puhuta Siperiasta vaan Suomesta.

Me jäädytään kaikki! Sitten ei tarvitse kysyä, miksi suomalaiset ovat niin kylmiä ihmisiä? Jäätävä vastaanotto!

Ei kai valiteta. Siinä menee jo pari kuukautta, että tästä talvesta edes sulaa. Vähän samanlainen tunne, kun menee kuumaan saunaan, niin ensin tuntuu että palelee.