Älä häviä lapsiarkeen

Olen seurannut kolmea nuorta äitiä, jotka ovat muutaman vuoden sisään saaneet lapsia. Jokainen on jotenkin hävinnyt sinne lapsiarkeen.

Soittaessaan ystävilleen he puhuvat vain lapsistaan ja lapsiarjestaan, kun ennen keskustelut ovat olleet vuorovaikutteisia. Nykyään ei heitä enää kiinnosta tietää mitä ystävän arkeen kuuluu ja minkälaisia haasteita hän kohtaa.

Toki on muunlaisiakin äitejä on nähty.

106

675

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      😂😂😂😂😂

    • Anonyymi

      Ihan samalla tavallahan se menee kaikissa "elämänmullistuksissa", joita ihmiset kokevat. Yksi jauhaa vain lapsistaa, toinen vain uudesta kumppanistaan, kolmas vain opinnoista, neljäs pelkästään uudesta työstään tai harrastuksestaan tai autostaan tai asunnostaan jne. Sellaisia ihmiset ovat, että siitä puhutaan mikä on akuutisti mielen päällä. Sinä itsekin teet sitä ja olet tehnyt monet monituiset kerrat. Kaikki tekevät, vaikka emme itse sitä tajuakaan. Oikea ystävä kestää sen ja tajuaa sen olevan ohimenvää. Tai jos ahdistaa liikaa, niin ohjaa nätisti keskustelun muihin aiheisiin.

      • Anonyymi

        Nyt keskustellaan kahden presidettiehdokkaan puolisoista.😊


      • Anonyymi

        Politiikasta ei nyt ainakaan kantsi puhua , riita tulee, ja aina joku pahoittaa mielensä.


    • Anonyymi

      Tärkein juttu pinnalla, eri ihmisille ne voivat olla eri asioita.
      On ihmisiä jotka puhuvat ryyppäämisestä, he ovat viinamiehiä.

    • Anonyymi

      Kun on univelkaa ja velvollisuuksia, niin ei sitä aina jaksa olla hyvää seuraa. Kyllä siihen todellisuuteen sitten jossain kohtaa havahtuu ja yrittää taas puhua monipuolisemmista aihepiireistä ja aikuisten tavoin toisille.

    • Anonyymi

      Mitä se sulle kuuluu, pidä huoli omista puhumisistasi.

      • Anonyymi

        Niin olen pitänytkin mu osaatko sä ottaa vastuun edes omista sanomisistasi saati tekemisistäsi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin olen pitänytkin mu osaatko sä ottaa vastuun edes omista sanomisistasi saati tekemisistäsi

        Ei kuulu nekään sulle.


    • Anonyymi

      OHOH... MIÄ SINUT SAA KYTTÄÄMÄÄN TOISEN ELÄMÄÄ???????? Voi hyvänen aika, tuosta voit saada syytteet stalkkaamalla ehitä, ja saada lähestymiskeillon.

      Kyttääkö suakin joku vai mistä olet moisen ällöttävän asian keksinyt???????

      On sulla harrastus! Kauheeta. Minä ainakinilmoittasin poliisille, jos joku mua kyttäisi koko ajan!!! Hyi, hirveetä.

      kuunteletko puheluitakin jos tiedät et mitä ne jutelee?????? Onko kamerakin laitettu heidän kotiinsa?????

      • Eihän minun tarvitse kytätä, kun ovat tuttuja ja juttelen heidän kanssaan silloin tällöin.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Eihän minun tarvitse kytätä, kun ovat tuttuja ja juttelen heidän kanssaan silloin tällöin.

        Siten levittelet täällä heidän asioitaan????? Voi jumal... mikä "tuttava"..... hirveetä ajatella. Toivottavs
        asti he juoruuvat sinusta samalla lailla.... hyi mikä tyyppi olet.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Eihän minun tarvitse kytätä, kun ovat tuttuja ja juttelen heidän kanssaan silloin tällöin.

        Eikö sullakaan ole muita murheita, kun jonkun naisen jutut 😂 hanki elämä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siten levittelet täällä heidän asioitaan????? Voi jumal... mikä "tuttava"..... hirveetä ajatella. Toivottavs
        asti he juoruuvat sinusta samalla lailla.... hyi mikä tyyppi olet.

        Ja sinä olet täällä kommentoimassa ja kauhistelemassa juttuja. Pata kattilaa soimaa 😄


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eikö sullakaan ole muita murheita, kun jonkun naisen jutut 😂 hanki elämä.

        Mikäs vika sinun mielestäsi on naisten jutuissa. Sinä sitäpaitsi täällä suoli24-palstalla lueskelet innolla sitä minun kirjoittamaa juttua ja luulet olevasi parempi ihminen.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Mikäs vika sinun mielestäsi on naisten jutuissa. Sinä sitäpaitsi täällä suoli24-palstalla lueskelet innolla sitä minun kirjoittamaa juttua ja luulet olevasi parempi ihminen.

        Minä olen parempi ihminen.😁😁


    • Anonyymi

      Toimia lasten vanhempana on niin vaativaa että se vie kaiken vapaa-ajan ja energian (ainakin omalla kohdallamme; lapset menivät aina kaiken muun edelle!)
      Loppujen lopuksi aika jolloin lapset ovat vanhemmistaan täydellisesti riippuvaisia, on niin hirveän lyhyt . Ennenkuin huomaakaan, koulu plus harrastukset kehittävät heitä omaan suuntaansa jolloin vanhemmille ei jääniin paljon enää heiltä aikaa.

      Voisitko ehdottaa nyyttikestejä ystäviesi kanssa, hae vaikka kirpputorilta lapsille muutamalla eurolla viihdykettä, pakkaa mukaan tekemäsi tai ostamasi lasagna (mikroon lämmitettäväksi) ja mieti puheenaiheita jotka sivuavat mutta eivät suoranaisesti liity lapsiin.

      Saat yllättyä miten paljon muutakin sanottavaa ystäviltäsi loytyy kun vain vedät oikeasta narusta!

      • Silloinko kun on lapsia, voi normaalit kohteliaisuussäännöt unohtaa. Kun olet kertonut tärkeimmät, kysyisit, että hei mitä sinulle kuuluu ja kuuntelisit myös?


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Silloinko kun on lapsia, voi normaalit kohteliaisuussäännöt unohtaa. Kun olet kertonut tärkeimmät, kysyisit, että hei mitä sinulle kuuluu ja kuuntelisit myös?

        Toisen ihmiseen asemaan menemisen taito on hyvä olla olemassa.
        Voisit joskus ajatella sitä miten lapsi voi olla ihmisille se tärkein asia elämässä, kiintokohde numero yksi.
        Kohteliasta on kai molemmin päin ymmärtää toisen elämäntilannetta?
        Ovi käy kai molempiin suuntiin?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Toisen ihmiseen asemaan menemisen taito on hyvä olla olemassa.
        Voisit joskus ajatella sitä miten lapsi voi olla ihmisille se tärkein asia elämässä, kiintokohde numero yksi.
        Kohteliasta on kai molemmin päin ymmärtää toisen elämäntilannetta?
        Ovi käy kai molempiin suuntiin?

        Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi. Sanomani pätee moneen muuhunkin asiaan. Ihmisen pitäisi vain pystyä olemaan kiinnostunut muustakin kuin omasta kuplastaan.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi. Sanomani pätee moneen muuhunkin asiaan. Ihmisen pitäisi vain pystyä olemaan kiinnostunut muustakin kuin omasta kuplastaan.

        Sinäkin olet vain omassa kuplassasi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sinäkin olet vain omassa kuplassasi.

        Jossain määrin kaikki ovat, mutta pyrin kuitenkin rikkomaan sitä kuplaa. Tämä aloitus on yksi esimerkki siitä. Kirjoitan asiasta joka mielletään naisten asiaksi silläkin uhalla, että minut leimataan epämiehekkääksi.


    • Anonyymi

      Minä kans juruun kaikkien asiat ja vähän väritän vielä niitä että tulee tosi juoruisia ja kauheita juttuja. On kiva kun kun saa vähän heittä omia sekaan ja kaikki uskotaan.
      Olen monen kanssa ystävä ja he luulevat niin mutta kun san tietoon asioita niin lähden heti juoruun tai kerron täällä. On kivaa. Eikä kukaan tiedä. Yks naapurikin tuossa kertoi mulle salaisuuksia, ja olen ne kertonut jo eteenpäin.

      Oikeesti se on kivaa vähän valehdella. Olen kanssasi samaa mieltä että juoruilu on kivaa. Seuraan heidän tekemisiään ikkunasta ja ulkona ja heti soittelen ympäri tuttujani ja kerron mitä kukakin on tehnyt. Juoruilu alkaa käydä jo työstä. On kivaa, omista aioista en kerro kelleen mutta utelen muilta. Olet sinäkin asianytimessä.

    • Anonyymi

      Pistä jäbä hame päällesi, miksi sinua kiinnostaa noiden naisten jutut?

    • Anonyymi

      Eikö se nyt ole vähän tarkoituskin. Ei mulla ainakaan hirveästi oli yhteistä puhuttavaa arjesta sinkkumiehen elämän kanssa.

      • Mitä jos on ollut yhteistä puhuttavaa jo noin 20 vuotta? Jos ei toisen asiat kiinnosta, niin ei sitten, mutta vähän pöljää, että olettaa toisen olevan kiinnostunut hänen arjestaan yksipuoleisesti.

        Olen sitä mieltä, että vastavuoroisuus kaikessa. Jos naapuri käy luomassa lumet minun pihaltani poissaollessani, niin minä käyn totta kai luomassa lumet hänen pihaltaan hänen poissaollessaan, vaikka en lumenluonnista juurikaan pidä.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Mitä jos on ollut yhteistä puhuttavaa jo noin 20 vuotta? Jos ei toisen asiat kiinnosta, niin ei sitten, mutta vähän pöljää, että olettaa toisen olevan kiinnostunut hänen arjestaan yksipuoleisesti.

        Olen sitä mieltä, että vastavuoroisuus kaikessa. Jos naapuri käy luomassa lumet minun pihaltani poissaollessani, niin minä käyn totta kai luomassa lumet hänen pihaltaan hänen poissaollessaan, vaikka en lumenluonnista juurikaan pidä.

        Eihän sinuakaan heidän arki kiinnosta. Se nyt on lapsiin liittyvää. Sinkun elämä niin erilaista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eihän sinuakaan heidän arki kiinnosta. Se nyt on lapsiin liittyvää. Sinkun elämä niin erilaista.

        Tottakai kiinnostaa ja kyselenkin heidän arjestaan. Onhan minulla omiakin lapsia. Ei miehet yleensä häviä lapsikuplaan, vaan heillä säilyy kiinnostus myös muuta elämää kohtaan.

        En sano, etteivät lapset saisi olla tärkeitä, mutta kunhan vain muistaa, ettei kaikki pyöri lapsien ympärillä.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Tottakai kiinnostaa ja kyselenkin heidän arjestaan. Onhan minulla omiakin lapsia. Ei miehet yleensä häviä lapsikuplaan, vaan heillä säilyy kiinnostus myös muuta elämää kohtaan.

        En sano, etteivät lapset saisi olla tärkeitä, mutta kunhan vain muistaa, ettei kaikki pyöri lapsien ympärillä.

        Ai jaa. Muistan kun neuvolassa kyseltiin että onhan isällä aikaa levätä ja harrastaa. Äidin kohdalla vaan todettiin että nyt on aika keskittyä lapsiin harrastukset sitten myöhemmin. 🤔


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Mitä jos on ollut yhteistä puhuttavaa jo noin 20 vuotta? Jos ei toisen asiat kiinnosta, niin ei sitten, mutta vähän pöljää, että olettaa toisen olevan kiinnostunut hänen arjestaan yksipuoleisesti.

        Olen sitä mieltä, että vastavuoroisuus kaikessa. Jos naapuri käy luomassa lumet minun pihaltani poissaollessani, niin minä käyn totta kai luomassa lumet hänen pihaltaan hänen poissaollessaan, vaikka en lumenluonnista juurikaan pidä.

        Miksi olet niin kiinnostunut kyseisistä naisista , jos siitä mielesi pahoitat, mene kaltaistesi seuraan, niin varmaan löytyy yhteisiä juttuja ja sellaisia juttuja jotka ovat mieleisiä.
        Anna näiden naisten jakaa arkeaan keskenään , miksi sekoat heidän elämäänsä.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Tottakai kiinnostaa ja kyselenkin heidän arjestaan. Onhan minulla omiakin lapsia. Ei miehet yleensä häviä lapsikuplaan, vaan heillä säilyy kiinnostus myös muuta elämää kohtaan.

        En sano, etteivät lapset saisi olla tärkeitä, mutta kunhan vain muistaa, ettei kaikki pyöri lapsien ympärillä.

        Se on hetkettäistä, kunhan nuo tenavat kasvaa, niin työelämä kutsuu, ja harrastukset, toiset lähtee jopa politiikkaan mukaan.
        Naiset nyt ovat emoja ja nuo tenavat on hoidettava , mies voi jatkaa elämäänsä siitä huolimatta, ei tarvii olla pois töistä eikä jättää harrastuksia tauolle, koska emo hoitaa jälkikasvun.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Mitä jos on ollut yhteistä puhuttavaa jo noin 20 vuotta? Jos ei toisen asiat kiinnosta, niin ei sitten, mutta vähän pöljää, että olettaa toisen olevan kiinnostunut hänen arjestaan yksipuoleisesti.

        Olen sitä mieltä, että vastavuoroisuus kaikessa. Jos naapuri käy luomassa lumet minun pihaltani poissaollessani, niin minä käyn totta kai luomassa lumet hänen pihaltaan hänen poissaollessaan, vaikka en lumenluonnista juurikaan pidä.

        En tietenkään tiedä kuinka pieniä heidän lapsensa ovat, mutta luonto on järjestänyt asiat fiksusti. Lapsen saaminen ja pienen lapsen hoitaminen näkyy aivan naisen aivokemiassakin ja siinä miten aivot toimivat. Luonto on järjestänyt asiat niin, että mieli pyörii sen jälkeläisen ympärillä, kun tämä tarvitsee hoivaa ja turvaa vuorokauden ympäri. Rehellisesti sanottuna harva nainen kestäisi sitä vauva-arkea ja kaikkea siihen liittyvää (ainakaan sillä ensimmäisellä kerralla), jollei luonto tosiaan olisi järjestänyt tilannetta niin, että jopa aivotoiminta muuntuu niiden hormonien vaikutuksesta. "Vauva-aivot" ovat ihan todellinen ja todellinen fysiologinen tila, joka täytyy vain hyväksyä osana sitä prosessia. Toisilla se tila kestää kauemmin ja toisilla vähemmän aikaa, mutta jokaisella se jossain määrin on. Jos et kykene hyväksymään sitä, että noin sen kuuluu mennäkin, niin sitten et ole heidän kanssaan tekemisissä sinä aikana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tietenkään tiedä kuinka pieniä heidän lapsensa ovat, mutta luonto on järjestänyt asiat fiksusti. Lapsen saaminen ja pienen lapsen hoitaminen näkyy aivan naisen aivokemiassakin ja siinä miten aivot toimivat. Luonto on järjestänyt asiat niin, että mieli pyörii sen jälkeläisen ympärillä, kun tämä tarvitsee hoivaa ja turvaa vuorokauden ympäri. Rehellisesti sanottuna harva nainen kestäisi sitä vauva-arkea ja kaikkea siihen liittyvää (ainakaan sillä ensimmäisellä kerralla), jollei luonto tosiaan olisi järjestänyt tilannetta niin, että jopa aivotoiminta muuntuu niiden hormonien vaikutuksesta. "Vauva-aivot" ovat ihan todellinen ja todellinen fysiologinen tila, joka täytyy vain hyväksyä osana sitä prosessia. Toisilla se tila kestää kauemmin ja toisilla vähemmän aikaa, mutta jokaisella se jossain määrin on. Jos et kykene hyväksymään sitä, että noin sen kuuluu mennäkin, niin sitten et ole heidän kanssaan tekemisissä sinä aikana.

        Tuokin on totta. Minä olen huomannut tuota samaa myös miehillä, jotka jäävät pidemmäksi aikaa hoitamaan lasta kotiin. Itsellä on lähipiirissä miehiä, jotka ovat olleet pitkillä hoitovapailla ja kyllä heidänkin mielensä on sinä aikana selkeästi mennyt tuohon vauva-aivomoodiin. Mä epäilen, että miesten kohdalla tuskin on tuossa asiassa ihan samanlaista tutkimusta tehty, kun maailmanlaajuisesti on kuitenkin harvinaista, että mies hoitaisi lasta pidempää yksinään kokona. Naisten kohdalla tuo kuitenkin on ihan todistettu ja aito tila, joka monilla alkaa näkyä jo raskausaikana. Hyvin usein nainen alkaa viimeistään viimeisellä kolmanneksella ikäänkuin kääntyä vähän sisäänpäin, siihen vatsaansa ja sen kasvavan lapsen suojeluun ja miettimiseen. Se on luonnollista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi olet niin kiinnostunut kyseisistä naisista , jos siitä mielesi pahoitat, mene kaltaistesi seuraan, niin varmaan löytyy yhteisiä juttuja ja sellaisia juttuja jotka ovat mieleisiä.
        Anna näiden naisten jakaa arkeaan keskenään , miksi sekoat heidän elämäänsä.

        Eihän tässä nyt ole kysymys siitä, että minä tuppautuisin heidän seuraansa, vaan viikko sitten yksikin heistä soitti ja pohti pari tuntia töihin menemistä, eikä kuulunut kysymystä, että "kiva kun kuuntelit, entä mitä sinulle kuuluu? Joko N.N on päättänyt koska menee armeijaan?"


      • Anonyymi kirjoitti:

        En tietenkään tiedä kuinka pieniä heidän lapsensa ovat, mutta luonto on järjestänyt asiat fiksusti. Lapsen saaminen ja pienen lapsen hoitaminen näkyy aivan naisen aivokemiassakin ja siinä miten aivot toimivat. Luonto on järjestänyt asiat niin, että mieli pyörii sen jälkeläisen ympärillä, kun tämä tarvitsee hoivaa ja turvaa vuorokauden ympäri. Rehellisesti sanottuna harva nainen kestäisi sitä vauva-arkea ja kaikkea siihen liittyvää (ainakaan sillä ensimmäisellä kerralla), jollei luonto tosiaan olisi järjestänyt tilannetta niin, että jopa aivotoiminta muuntuu niiden hormonien vaikutuksesta. "Vauva-aivot" ovat ihan todellinen ja todellinen fysiologinen tila, joka täytyy vain hyväksyä osana sitä prosessia. Toisilla se tila kestää kauemmin ja toisilla vähemmän aikaa, mutta jokaisella se jossain määrin on. Jos et kykene hyväksymään sitä, että noin sen kuuluu mennäkin, niin sitten et ole heidän kanssaan tekemisissä sinä aikana.

        Ihan pieniä. Puhun siis äitiyslomalla olevista naisista.

        Ymmärrän toki, että lapset ovat periaatteessa kaikki mitä heillä siinä on eikä päivästä puheenaiheita kauheasti kerry, mutta ihan jo kohteliaisuuden takia pitäisi kysyä muidenkin kuulumisia.

        Vetoaminen hormoneihin on hiukan ontuvaa. Miehelläkin panetus on hormoneiden aiheuttamaa ja evoluutiobiologien mukaan mies on rakennettu siten, että mies yrittää levittää siemeniään mahdollisimman laajalle, mutta silti panetus ei ole tekosyy pettämiselle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuokin on totta. Minä olen huomannut tuota samaa myös miehillä, jotka jäävät pidemmäksi aikaa hoitamaan lasta kotiin. Itsellä on lähipiirissä miehiä, jotka ovat olleet pitkillä hoitovapailla ja kyllä heidänkin mielensä on sinä aikana selkeästi mennyt tuohon vauva-aivomoodiin. Mä epäilen, että miesten kohdalla tuskin on tuossa asiassa ihan samanlaista tutkimusta tehty, kun maailmanlaajuisesti on kuitenkin harvinaista, että mies hoitaisi lasta pidempää yksinään kokona. Naisten kohdalla tuo kuitenkin on ihan todistettu ja aito tila, joka monilla alkaa näkyä jo raskausaikana. Hyvin usein nainen alkaa viimeistään viimeisellä kolmanneksella ikäänkuin kääntyä vähän sisäänpäin, siihen vatsaansa ja sen kasvavan lapsen suojeluun ja miettimiseen. Se on luonnollista.

        Miehillä joskus menee erityisesti työnteko yli ja kun mies jää työttömäksi tai eläkkeelle, on hän onneton ja ryhtyy ryyppäämään.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Ihan pieniä. Puhun siis äitiyslomalla olevista naisista.

        Ymmärrän toki, että lapset ovat periaatteessa kaikki mitä heillä siinä on eikä päivästä puheenaiheita kauheasti kerry, mutta ihan jo kohteliaisuuden takia pitäisi kysyä muidenkin kuulumisia.

        Vetoaminen hormoneihin on hiukan ontuvaa. Miehelläkin panetus on hormoneiden aiheuttamaa ja evoluutiobiologien mukaan mies on rakennettu siten, että mies yrittää levittää siemeniään mahdollisimman laajalle, mutta silti panetus ei ole tekosyy pettämiselle.

        Et näköjään tajunnut mitä yllä kerrottiin. Missään ei vedottu hormoneihin, vaan aivotoimintakin muuttuu. Kerro ihmeessä miten sitä vastaan taistellaan, että aivosi toimivat eri tavalla? Hieman ontuva vertaus, mutta sun mielestä varmaan aivovammakin on ontuva selitys. Tai se, että koira on koira, on huono selitys sille, että se ei toimi kuin kissa.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Ihan pieniä. Puhun siis äitiyslomalla olevista naisista.

        Ymmärrän toki, että lapset ovat periaatteessa kaikki mitä heillä siinä on eikä päivästä puheenaiheita kauheasti kerry, mutta ihan jo kohteliaisuuden takia pitäisi kysyä muidenkin kuulumisia.

        Vetoaminen hormoneihin on hiukan ontuvaa. Miehelläkin panetus on hormoneiden aiheuttamaa ja evoluutiobiologien mukaan mies on rakennettu siten, että mies yrittää levittää siemeniään mahdollisimman laajalle, mutta silti panetus ei ole tekosyy pettämiselle.

        Kyse ei ole lainkaan siitä, että puheenaiheita ei kerry. Kyse on siitä, että aivot kirjaimellisesti toimivat eri tavalla. Tutkimuksissa on todettu, että jopa niin kutsuttu älykkyys muuntuu erilaiseksi ja aistit toimivat hieman eri tavalla. Sulla ei selvästikään ole mitään käsitystä miten isoista muutoksista on kyse. Ne eivät ole asioita, joita voit vain päättää olla toteuttamatta.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Eihän tässä nyt ole kysymys siitä, että minä tuppautuisin heidän seuraansa, vaan viikko sitten yksikin heistä soitti ja pohti pari tuntia töihin menemistä, eikä kuulunut kysymystä, että "kiva kun kuuntelit, entä mitä sinulle kuuluu? Joko N.N on päättänyt koska menee armeijaan?"

        Pakko todeta tuohon että kait nyt aikuinen osaa ruveta itse kertomaan kuulumisia ystävälle. Ilman että erikseen pitää kysyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et näköjään tajunnut mitä yllä kerrottiin. Missään ei vedottu hormoneihin, vaan aivotoimintakin muuttuu. Kerro ihmeessä miten sitä vastaan taistellaan, että aivosi toimivat eri tavalla? Hieman ontuva vertaus, mutta sun mielestä varmaan aivovammakin on ontuva selitys. Tai se, että koira on koira, on huono selitys sille, että se ei toimi kuin kissa.

        Noinhan se menee. Kyse ei ole asiasta, jonka voi itse päättää. Mä ymmärrän hyvin, että sitä on vaikea tajuta, jollei sitä ole itse kokenut, edes välillisesti. Mä itse muistan sen, miten jopa oma persoona tietyllä tasolla muuttui erilaiseksi. Silloin sillä hetkellä sitä ei itse tietenkään tajunnut, mutta jälkeenpäin, siinä kun sitä alkoi palautumaan omaksi normaaliksi itsekseen, sen huomasi. Mä itse huomasin myös silloin raskauden loppuvaiheessa, että aloin "muutua". Mä en normaalistikaan ole erityisen ulospäinsuuntautunut, mutta siinä kohtaa mä jopa itse huomasin miten paljon lisää mä käännyin sisäänpäin. Mä huomasin itsessäni ihan samoja käytösmalleja kuin olin nähnyt aiemmin koirissani, kun ne saivat pentuja. Aiemmin hyvin sosiaalinen ja hyvin ulospäin suuntautunut koirakin muuttui ihan eri persoonaksi. Minusta on aika outoakin, miten vieraantuneita monet ovat siitä, että me olemme osa luontoa ja meitä koskevat ihan samat lainalaisuudet. Harva on kummissaan, ärtynyt tai vihainen, kun eläin toimii kuten sen kuuluu toimia, mutta jotenkin se ärsyttää, että ihminen ei olekaan aina täydellisesti juuri tasan sitä mitä me oletamme, että hänen pitäisi olla. Jostain syystä se minä minä iskee pintaan tuossa kohtaa ja ihmistä ärsyttää, kun juuri häntä ei juuri nyt huomioida kuten hän tahtoo, eikä hän kykene tajuamaan, että toinen ei tee sitä tahallaa.

        Itselläni on kokemusta myös noista aivovammoista. Sekin on hyvin ärsyttävää ja sitä on vaikea tajuta ja hyväksyä, että toinen on luultavasti ihan pysyvästi muuttunut. Sitä tunnetta, että toinen esittää ja on tahallaan veemäinen ja toisenlainen ja raivostuttava, on vaikea karistaa pois. Ne vauva-aivot kuitenkin onneksi häypyvät jossain kohtaa ja ainakin likipitäen sama henkilö palaa takaisin. Aivovamma taas on pysyvä ja sen vitutuksen (ja menetyksen tunteen) kanssa pitää vain oppia elämään. Aloittajalle ... vähän vähemmän itsekyyttä peliin ja enemmän armoa asioille, joille ihminen ei mahda mitään,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuokin on totta. Minä olen huomannut tuota samaa myös miehillä, jotka jäävät pidemmäksi aikaa hoitamaan lasta kotiin. Itsellä on lähipiirissä miehiä, jotka ovat olleet pitkillä hoitovapailla ja kyllä heidänkin mielensä on sinä aikana selkeästi mennyt tuohon vauva-aivomoodiin. Mä epäilen, että miesten kohdalla tuskin on tuossa asiassa ihan samanlaista tutkimusta tehty, kun maailmanlaajuisesti on kuitenkin harvinaista, että mies hoitaisi lasta pidempää yksinään kokona. Naisten kohdalla tuo kuitenkin on ihan todistettu ja aito tila, joka monilla alkaa näkyä jo raskausaikana. Hyvin usein nainen alkaa viimeistään viimeisellä kolmanneksella ikäänkuin kääntyä vähän sisäänpäin, siihen vatsaansa ja sen kasvavan lapsen suojeluun ja miettimiseen. Se on luonnollista.

        Totta ,eihän nuo pennut muuten selviytyisi , jos niistä ei välitetä , eikä hoideta .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuokin on totta. Minä olen huomannut tuota samaa myös miehillä, jotka jäävät pidemmäksi aikaa hoitamaan lasta kotiin. Itsellä on lähipiirissä miehiä, jotka ovat olleet pitkillä hoitovapailla ja kyllä heidänkin mielensä on sinä aikana selkeästi mennyt tuohon vauva-aivomoodiin. Mä epäilen, että miesten kohdalla tuskin on tuossa asiassa ihan samanlaista tutkimusta tehty, kun maailmanlaajuisesti on kuitenkin harvinaista, että mies hoitaisi lasta pidempää yksinään kokona. Naisten kohdalla tuo kuitenkin on ihan todistettu ja aito tila, joka monilla alkaa näkyä jo raskausaikana. Hyvin usein nainen alkaa viimeistään viimeisellä kolmanneksella ikäänkuin kääntyä vähän sisäänpäin, siihen vatsaansa ja sen kasvavan lapsen suojeluun ja miettimiseen. Se on luonnollista.

        Se on hoivavietti, joka on melkeen kaikilla ihmisillä ja myös eläimillä.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Eihän tässä nyt ole kysymys siitä, että minä tuppautuisin heidän seuraansa, vaan viikko sitten yksikin heistä soitti ja pohti pari tuntia töihin menemistä, eikä kuulunut kysymystä, että "kiva kun kuuntelit, entä mitä sinulle kuuluu? Joko N.N on päättänyt koska menee armeijaan?"

        Lyö puhelin kiinni, jollet jaksa kuunnella.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Ihan pieniä. Puhun siis äitiyslomalla olevista naisista.

        Ymmärrän toki, että lapset ovat periaatteessa kaikki mitä heillä siinä on eikä päivästä puheenaiheita kauheasti kerry, mutta ihan jo kohteliaisuuden takia pitäisi kysyä muidenkin kuulumisia.

        Vetoaminen hormoneihin on hiukan ontuvaa. Miehelläkin panetus on hormoneiden aiheuttamaa ja evoluutiobiologien mukaan mies on rakennettu siten, että mies yrittää levittää siemeniään mahdollisimman laajalle, mutta silti panetus ei ole tekosyy pettämiselle.

        Mitäs kuuntelet, pistä puhelin kiinni ja mene panemaan, mutta muista käyttää ehkäisyä , ettei tule lapsia ja äitejä , jotka orjentoituvat vauvaarkeen, koska pääsi ei sitä kestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et näköjään tajunnut mitä yllä kerrottiin. Missään ei vedottu hormoneihin, vaan aivotoimintakin muuttuu. Kerro ihmeessä miten sitä vastaan taistellaan, että aivosi toimivat eri tavalla? Hieman ontuva vertaus, mutta sun mielestä varmaan aivovammakin on ontuva selitys. Tai se, että koira on koira, on huono selitys sille, että se ei toimi kuin kissa.

        👍👍


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pakko todeta tuohon että kait nyt aikuinen osaa ruveta itse kertomaan kuulumisia ystävälle. Ilman että erikseen pitää kysyä.

        Niinpä, jos se kerran on niin tärkeetä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noinhan se menee. Kyse ei ole asiasta, jonka voi itse päättää. Mä ymmärrän hyvin, että sitä on vaikea tajuta, jollei sitä ole itse kokenut, edes välillisesti. Mä itse muistan sen, miten jopa oma persoona tietyllä tasolla muuttui erilaiseksi. Silloin sillä hetkellä sitä ei itse tietenkään tajunnut, mutta jälkeenpäin, siinä kun sitä alkoi palautumaan omaksi normaaliksi itsekseen, sen huomasi. Mä itse huomasin myös silloin raskauden loppuvaiheessa, että aloin "muutua". Mä en normaalistikaan ole erityisen ulospäinsuuntautunut, mutta siinä kohtaa mä jopa itse huomasin miten paljon lisää mä käännyin sisäänpäin. Mä huomasin itsessäni ihan samoja käytösmalleja kuin olin nähnyt aiemmin koirissani, kun ne saivat pentuja. Aiemmin hyvin sosiaalinen ja hyvin ulospäin suuntautunut koirakin muuttui ihan eri persoonaksi. Minusta on aika outoakin, miten vieraantuneita monet ovat siitä, että me olemme osa luontoa ja meitä koskevat ihan samat lainalaisuudet. Harva on kummissaan, ärtynyt tai vihainen, kun eläin toimii kuten sen kuuluu toimia, mutta jotenkin se ärsyttää, että ihminen ei olekaan aina täydellisesti juuri tasan sitä mitä me oletamme, että hänen pitäisi olla. Jostain syystä se minä minä iskee pintaan tuossa kohtaa ja ihmistä ärsyttää, kun juuri häntä ei juuri nyt huomioida kuten hän tahtoo, eikä hän kykene tajuamaan, että toinen ei tee sitä tahallaa.

        Itselläni on kokemusta myös noista aivovammoista. Sekin on hyvin ärsyttävää ja sitä on vaikea tajuta ja hyväksyä, että toinen on luultavasti ihan pysyvästi muuttunut. Sitä tunnetta, että toinen esittää ja on tahallaan veemäinen ja toisenlainen ja raivostuttava, on vaikea karistaa pois. Ne vauva-aivot kuitenkin onneksi häypyvät jossain kohtaa ja ainakin likipitäen sama henkilö palaa takaisin. Aivovamma taas on pysyvä ja sen vitutuksen (ja menetyksen tunteen) kanssa pitää vain oppia elämään. Aloittajalle ... vähän vähemmän itsekyyttä peliin ja enemmän armoa asioille, joille ihminen ei mahda mitään,

        Hyvin sanottu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Et näköjään tajunnut mitä yllä kerrottiin. Missään ei vedottu hormoneihin, vaan aivotoimintakin muuttuu. Kerro ihmeessä miten sitä vastaan taistellaan, että aivosi toimivat eri tavalla? Hieman ontuva vertaus, mutta sun mielestä varmaan aivovammakin on ontuva selitys. Tai se, että koira on koira, on huono selitys sille, että se ei toimi kuin kissa.

        Unohtaako äiti väistää oikealta tulevia, kun ajaa autolla?

        Entä voiko äitiyslomalla olija jättää kiittämisen tai roskien laittamisen roskiin?

        Toisen kuulumisten tiedustelu on ihan samalla tavalla hyviä tapoja tai jopa yhteiskunnan sääntöjä, kuin yllä mainitutkin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyse ei ole lainkaan siitä, että puheenaiheita ei kerry. Kyse on siitä, että aivot kirjaimellisesti toimivat eri tavalla. Tutkimuksissa on todettu, että jopa niin kutsuttu älykkyys muuntuu erilaiseksi ja aistit toimivat hieman eri tavalla. Sulla ei selvästikään ole mitään käsitystä miten isoista muutoksista on kyse. Ne eivät ole asioita, joita voit vain päättää olla toteuttamatta.

        Onko siis niin, että voi odottaa, että työnantajan pitää pelätä, että äitiysvapaalta palaaja ymmärrä enää normaaleja työelämän sääntöjä ja tapoja?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pakko todeta tuohon että kait nyt aikuinen osaa ruveta itse kertomaan kuulumisia ystävälle. Ilman että erikseen pitää kysyä.

        Joo, aikuinen osaa myös itse mennä vaikkapa pöytään syömään, mutta jos minulla on esimerkiksi vieraita, tapaan kysyä tai kehottaa, että tuletteko kahville, tai otatko lisää viiniä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Noinhan se menee. Kyse ei ole asiasta, jonka voi itse päättää. Mä ymmärrän hyvin, että sitä on vaikea tajuta, jollei sitä ole itse kokenut, edes välillisesti. Mä itse muistan sen, miten jopa oma persoona tietyllä tasolla muuttui erilaiseksi. Silloin sillä hetkellä sitä ei itse tietenkään tajunnut, mutta jälkeenpäin, siinä kun sitä alkoi palautumaan omaksi normaaliksi itsekseen, sen huomasi. Mä itse huomasin myös silloin raskauden loppuvaiheessa, että aloin "muutua". Mä en normaalistikaan ole erityisen ulospäinsuuntautunut, mutta siinä kohtaa mä jopa itse huomasin miten paljon lisää mä käännyin sisäänpäin. Mä huomasin itsessäni ihan samoja käytösmalleja kuin olin nähnyt aiemmin koirissani, kun ne saivat pentuja. Aiemmin hyvin sosiaalinen ja hyvin ulospäin suuntautunut koirakin muuttui ihan eri persoonaksi. Minusta on aika outoakin, miten vieraantuneita monet ovat siitä, että me olemme osa luontoa ja meitä koskevat ihan samat lainalaisuudet. Harva on kummissaan, ärtynyt tai vihainen, kun eläin toimii kuten sen kuuluu toimia, mutta jotenkin se ärsyttää, että ihminen ei olekaan aina täydellisesti juuri tasan sitä mitä me oletamme, että hänen pitäisi olla. Jostain syystä se minä minä iskee pintaan tuossa kohtaa ja ihmistä ärsyttää, kun juuri häntä ei juuri nyt huomioida kuten hän tahtoo, eikä hän kykene tajuamaan, että toinen ei tee sitä tahallaa.

        Itselläni on kokemusta myös noista aivovammoista. Sekin on hyvin ärsyttävää ja sitä on vaikea tajuta ja hyväksyä, että toinen on luultavasti ihan pysyvästi muuttunut. Sitä tunnetta, että toinen esittää ja on tahallaan veemäinen ja toisenlainen ja raivostuttava, on vaikea karistaa pois. Ne vauva-aivot kuitenkin onneksi häypyvät jossain kohtaa ja ainakin likipitäen sama henkilö palaa takaisin. Aivovamma taas on pysyvä ja sen vitutuksen (ja menetyksen tunteen) kanssa pitää vain oppia elämään. Aloittajalle ... vähän vähemmän itsekyyttä peliin ja enemmän armoa asioille, joille ihminen ei mahda mitään,

        Mistä nuo vauva-aivot johtuvat? Tuossa joku vastaaja sanoi, että hormoneista se aivojen muutos johdu? Jos kyse on ohimenevästä vaiheesta, niin mistä se sitten johtuu? Tässä nyt välillä sotketaan joukkoon aivovammat ja toisaalta taas kerrotaan, että kyseellä on ohimenevä juttu.

        Minä olen läheltä seurannut kaksi raskautta, mutta silloin olin niin nuori, etten näin jälkikäteenkään osaa sanoa muuttuiko vaimoni käytös ystäviään kohtaan.

        Olen kuitenkin sitä mieltä, että sivistyneen ja kohteliaan käytösmallin pitäisi yliajaa nuo nk. vauva-aivot. Tiedän, että se on mahdollista ja sehän on ikään kuin aloitukseni pointti. Naiset ottaisivat edelleen huomioon, että myös heidän ystävillään ja sukulaisillaan on elämää, iloja ja murheita, kun he ovat raskaana.

        Lueskelin juuri juttua Hesarista aivovamman saaneesta naisesta, josta oli tullut helposti suuttuva, mustasukkainen ja muutenkin hankala. Siinä on varmaan mahdollisen kumppanin mietittävä, haluaako jatkaa elämäänsä tuollaisen ihmisen kanssa. Samalla tavalla äitiys voi olla katkoskohta ystävyyssuhteissa, jos enää yhteistä ei ole.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitäs kuuntelet, pistä puhelin kiinni ja mene panemaan, mutta muista käyttää ehkäisyä , ettei tule lapsia ja äitejä , jotka orjentoituvat vauvaarkeen, koska pääsi ei sitä kestä.

        En tietenkään tee niin, koska kyseessä ovat ystävät. Elän ainakin toistaiseksi toivossa, että asia palautuu normaaliin jossain vaiheessa. Minä olen jo lapseni tehnyt, joten todellakin käytän ehkäisyä


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Joo, aikuinen osaa myös itse mennä vaikkapa pöytään syömään, mutta jos minulla on esimerkiksi vieraita, tapaan kysyä tai kehottaa, että tuletteko kahville, tai otatko lisää viiniä.

        Itsepähän olet ystäväsi valinnut. Pieni vauva aika voi olla niin raskas äidille että siinä voi unohtua vaikka kysyä otatko lisää kahvia.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Mistä nuo vauva-aivot johtuvat? Tuossa joku vastaaja sanoi, että hormoneista se aivojen muutos johdu? Jos kyse on ohimenevästä vaiheesta, niin mistä se sitten johtuu? Tässä nyt välillä sotketaan joukkoon aivovammat ja toisaalta taas kerrotaan, että kyseellä on ohimenevä juttu.

        Minä olen läheltä seurannut kaksi raskautta, mutta silloin olin niin nuori, etten näin jälkikäteenkään osaa sanoa muuttuiko vaimoni käytös ystäviään kohtaan.

        Olen kuitenkin sitä mieltä, että sivistyneen ja kohteliaan käytösmallin pitäisi yliajaa nuo nk. vauva-aivot. Tiedän, että se on mahdollista ja sehän on ikään kuin aloitukseni pointti. Naiset ottaisivat edelleen huomioon, että myös heidän ystävillään ja sukulaisillaan on elämää, iloja ja murheita, kun he ovat raskaana.

        Lueskelin juuri juttua Hesarista aivovamman saaneesta naisesta, josta oli tullut helposti suuttuva, mustasukkainen ja muutenkin hankala. Siinä on varmaan mahdollisen kumppanin mietittävä, haluaako jatkaa elämäänsä tuollaisen ihmisen kanssa. Samalla tavalla äitiys voi olla katkoskohta ystävyyssuhteissa, jos enää yhteistä ei ole.

        Mulla ainakin oli niin rankat raskaudet kun vauva syntyi olin ihan loppu. Kaikki jaksaminen meni vauvan hoitoon ja kaikesta toipumiseen. Jos nyt joku ystävä ei sitä ymmärtänyt niin menköön menojaan.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Onko siis niin, että voi odottaa, että työnantajan pitää pelätä, että äitiysvapaalta palaaja ymmärrä enää normaaleja työelämän sääntöjä ja tapoja?

        Hassu kuvitelma. Harrastatko sä työksesi small talkia? Ja oletatko, että töihin palataan aina liian aikaisin?


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Mistä nuo vauva-aivot johtuvat? Tuossa joku vastaaja sanoi, että hormoneista se aivojen muutos johdu? Jos kyse on ohimenevästä vaiheesta, niin mistä se sitten johtuu? Tässä nyt välillä sotketaan joukkoon aivovammat ja toisaalta taas kerrotaan, että kyseellä on ohimenevä juttu.

        Minä olen läheltä seurannut kaksi raskautta, mutta silloin olin niin nuori, etten näin jälkikäteenkään osaa sanoa muuttuiko vaimoni käytös ystäviään kohtaan.

        Olen kuitenkin sitä mieltä, että sivistyneen ja kohteliaan käytösmallin pitäisi yliajaa nuo nk. vauva-aivot. Tiedän, että se on mahdollista ja sehän on ikään kuin aloitukseni pointti. Naiset ottaisivat edelleen huomioon, että myös heidän ystävillään ja sukulaisillaan on elämää, iloja ja murheita, kun he ovat raskaana.

        Lueskelin juuri juttua Hesarista aivovamman saaneesta naisesta, josta oli tullut helposti suuttuva, mustasukkainen ja muutenkin hankala. Siinä on varmaan mahdollisen kumppanin mietittävä, haluaako jatkaa elämäänsä tuollaisen ihmisen kanssa. Samalla tavalla äitiys voi olla katkoskohta ystävyyssuhteissa, jos enää yhteistä ei ole.

        Hormoneista ja muistakin tekijöistä. Lue ihmeessä lisää aiheesta, niin sun ei tarvitse räyhätä.

        Kukaan ei pysty yliajamaan tuollaisia biologisia tomintoja. Yksikään ei siihen kykene. Jos sinä et kykene tajuamaan, että tuolla toiminnalle on hyvät syynsä, niin pysy poissa tilanteista, joissa pääset ärtymään tuollaiseen,

        Vanhemmuus (ei vain äitiys) on hyvin usen katkoskohta ystävyyksille, jos elämäntilanteet eriytyvät kovasti. Hyvin usein ne tuppaavat eriytymään voimakkaasti. Se on ikävää, mutta melko väitämätönsä. Joskus ystävyyssuhteet voivat sitten taas palautua, jos toinenkin osapuoli perheellistyy, mutta hyvin usein villiä sinkkuelämää jatkavat ystävät katoavat perheellisyneen elämästä, myös miehillä.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Mistä nuo vauva-aivot johtuvat? Tuossa joku vastaaja sanoi, että hormoneista se aivojen muutos johdu? Jos kyse on ohimenevästä vaiheesta, niin mistä se sitten johtuu? Tässä nyt välillä sotketaan joukkoon aivovammat ja toisaalta taas kerrotaan, että kyseellä on ohimenevä juttu.

        Minä olen läheltä seurannut kaksi raskautta, mutta silloin olin niin nuori, etten näin jälkikäteenkään osaa sanoa muuttuiko vaimoni käytös ystäviään kohtaan.

        Olen kuitenkin sitä mieltä, että sivistyneen ja kohteliaan käytösmallin pitäisi yliajaa nuo nk. vauva-aivot. Tiedän, että se on mahdollista ja sehän on ikään kuin aloitukseni pointti. Naiset ottaisivat edelleen huomioon, että myös heidän ystävillään ja sukulaisillaan on elämää, iloja ja murheita, kun he ovat raskaana.

        Lueskelin juuri juttua Hesarista aivovamman saaneesta naisesta, josta oli tullut helposti suuttuva, mustasukkainen ja muutenkin hankala. Siinä on varmaan mahdollisen kumppanin mietittävä, haluaako jatkaa elämäänsä tuollaisen ihmisen kanssa. Samalla tavalla äitiys voi olla katkoskohta ystävyyssuhteissa, jos enää yhteistä ei ole.

        Onko sinulla jotain ymmärryskyvyn ongelmia? Se selittäisi hyvin, miksi koet näin yksinkertaisen asian ymmärtämisen vaikeaksi. Vai haluatko vain periaatteesta vänkätä, koska sinua nyt vain kiukuttaa, kun et saa riittävästi huomiota?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla ainakin oli niin rankat raskaudet kun vauva syntyi olin ihan loppu. Kaikki jaksaminen meni vauvan hoitoon ja kaikesta toipumiseen. Jos nyt joku ystävä ei sitä ymmärtänyt niin menköön menojaan.

        Nimenomaan juuri noin. Sellaisella "ystävällä", joka ei edes yritä ymmärtää tilannetta, saa poistuakin.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Onko siis niin, että voi odottaa, että työnantajan pitää pelätä, että äitiysvapaalta palaaja ymmärrä enää normaaleja työelämän sääntöjä ja tapoja?

        Periaatteessa tuo on tietenkin mahdollista. En tosin usko, että Suomessa kukaan palaisi töihin vielä siinä kohtaa, kun vauva-aivot ja hoivavietti ovat voimakkaimmillaan. Meillä on niin helppoa jäädä vielä pidemmäksi aikaa kotiin hoitamaan lasta ja pikemmin valitetaan, että naiset pitäisi saada nopeammin takaisin työelämään.

        Minusta myös kuullostaa, että sinun työpaikallasi on hyvin outoja normaaleja sääntöjä ja tapoja. Kaikissa omissa työpaikoissani työkavereiden kuulumisten kysely on ollut täysin vapaaehtoista ja jokainen on täysin ymmärtänyt sen, jos toisia ei välillä kiinnosta höpötellä. Työpaikkasi kuulostaa harvinaisen epämiellyttävältä paikalta, jos siellä kerta on pakollista seurustella työkavereiden kanssa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hormoneista ja muistakin tekijöistä. Lue ihmeessä lisää aiheesta, niin sun ei tarvitse räyhätä.

        Kukaan ei pysty yliajamaan tuollaisia biologisia tomintoja. Yksikään ei siihen kykene. Jos sinä et kykene tajuamaan, että tuolla toiminnalle on hyvät syynsä, niin pysy poissa tilanteista, joissa pääset ärtymään tuollaiseen,

        Vanhemmuus (ei vain äitiys) on hyvin usen katkoskohta ystävyyksille, jos elämäntilanteet eriytyvät kovasti. Hyvin usein ne tuppaavat eriytymään voimakkaasti. Se on ikävää, mutta melko väitämätönsä. Joskus ystävyyssuhteet voivat sitten taas palautua, jos toinenkin osapuoli perheellistyy, mutta hyvin usein villiä sinkkuelämää jatkavat ystävät katoavat perheellisyneen elämästä, myös miehillä.

        Olet ymmärtänyt väärin. Enhän minä mitenkään räyhää. Olenko käyttänyt isoja kirjaimia tai epäasiallista kieltä missään vaiheessa.

        "Lue ihmeessä lisää aiheesta, niin sun ei tarvitse räyhätä."

        Minä luin, enkä löydä selitystä normaalien kohteliaisuussääntöjen unohtamiselle: "Nyt tehdyssä tutkimuksessa äideille tehtiin kuvausten lisäksi oppimiskykyä ja muistamista mittaavia testejä, mutta merkittäviä eroja ei löytynyt ennen ja jälkeen raskauden."


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onko sinulla jotain ymmärryskyvyn ongelmia? Se selittäisi hyvin, miksi koet näin yksinkertaisen asian ymmärtämisen vaikeaksi. Vai haluatko vain periaatteesta vänkätä, koska sinua nyt vain kiukuttaa, kun et saa riittävästi huomiota?

        Ei kannata siirtää kysymyksiä minuun ja minun persoonaani.

        "Se selittäisi hyvin, miksi koet näin yksinkertaisen asian ymmärtämisen vaikeaksi."

        Ei minulle ole vielä osoitettu, miksi äidit eivät voisi noudattaa samoja yleisiä kohteliaisuussääntöjä kuin muutkin ihmiset ja olla kiinnostuneita muidenkin ihmisten asioista.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Ei kannata siirtää kysymyksiä minuun ja minun persoonaani.

        "Se selittäisi hyvin, miksi koet näin yksinkertaisen asian ymmärtämisen vaikeaksi."

        Ei minulle ole vielä osoitettu, miksi äidit eivät voisi noudattaa samoja yleisiä kohteliaisuussääntöjä kuin muutkin ihmiset ja olla kiinnostuneita muidenkin ihmisten asioista.

        Kyseessä on hyvin yksikertainen juttu, joka on jopa selitetty sinulle monneen kertan erittäin seikkaperäisesti. Mikä asiassa on edelleen sinun mielestäsi niin kovin hankalaa ymmärtää?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Periaatteessa tuo on tietenkin mahdollista. En tosin usko, että Suomessa kukaan palaisi töihin vielä siinä kohtaa, kun vauva-aivot ja hoivavietti ovat voimakkaimmillaan. Meillä on niin helppoa jäädä vielä pidemmäksi aikaa kotiin hoitamaan lasta ja pikemmin valitetaan, että naiset pitäisi saada nopeammin takaisin työelämään.

        Minusta myös kuullostaa, että sinun työpaikallasi on hyvin outoja normaaleja sääntöjä ja tapoja. Kaikissa omissa työpaikoissani työkavereiden kuulumisten kysely on ollut täysin vapaaehtoista ja jokainen on täysin ymmärtänyt sen, jos toisia ei välillä kiinnosta höpötellä. Työpaikkasi kuulostaa harvinaisen epämiellyttävältä paikalta, jos siellä kerta on pakollista seurustella työkavereiden kanssa.

        "Työpaikkasi kuulostaa harvinaisen epämiellyttävältä paikalta, jos siellä kerta on pakollista seurustella työkavereiden kanssa."

        Olenko sanonut, että noin on tehtävä? Tarkoitan vaan, että jos toisten kuulumisten kysely unohtuu, kun aivoissa on tapahtunut muutoksia, niin onko se ainoa asia, joka unohtuu. Harva tekee töitä omassa kammiossaan, vaan ympärillä on sidosryhmiä, jonka kanssa pitäisi tulla toimeen.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Olet ymmärtänyt väärin. Enhän minä mitenkään räyhää. Olenko käyttänyt isoja kirjaimia tai epäasiallista kieltä missään vaiheessa.

        "Lue ihmeessä lisää aiheesta, niin sun ei tarvitse räyhätä."

        Minä luin, enkä löydä selitystä normaalien kohteliaisuussääntöjen unohtamiselle: "Nyt tehdyssä tutkimuksessa äideille tehtiin kuvausten lisäksi oppimiskykyä ja muistamista mittaavia testejä, mutta merkittäviä eroja ei löytynyt ennen ja jälkeen raskauden."

        Miksi jankutat asiasta, joka on moneen kertaan selitetty? Mikä on sun motiivisi jankuttaa samaa tarinaa, sen sijaan että välittäisit lainkaan siitä mitä toiset ovat vaivautuneet sinulle selittämään? Minusta sinun(kaan) käytöstapasi eivät vaikuta erityisen hyviltä.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        "Työpaikkasi kuulostaa harvinaisen epämiellyttävältä paikalta, jos siellä kerta on pakollista seurustella työkavereiden kanssa."

        Olenko sanonut, että noin on tehtävä? Tarkoitan vaan, että jos toisten kuulumisten kysely unohtuu, kun aivoissa on tapahtunut muutoksia, niin onko se ainoa asia, joka unohtuu. Harva tekee töitä omassa kammiossaan, vaan ympärillä on sidosryhmiä, jonka kanssa pitäisi tulla toimeen.

        Puhuit joistan normaaleista työelämä säännöistä jne. Likipitäenkään kaikilla työapikolla eivät likipitäenkään kaikki harrasta small talkia työkavereidensa kanssa. Miksi sinä koet sen joksikin "työelämän säännöksi", että työkavereiden kuulumisia pitää kysellä?


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        "Työpaikkasi kuulostaa harvinaisen epämiellyttävältä paikalta, jos siellä kerta on pakollista seurustella työkavereiden kanssa."

        Olenko sanonut, että noin on tehtävä? Tarkoitan vaan, että jos toisten kuulumisten kysely unohtuu, kun aivoissa on tapahtunut muutoksia, niin onko se ainoa asia, joka unohtuu. Harva tekee töitä omassa kammiossaan, vaan ympärillä on sidosryhmiä, jonka kanssa pitäisi tulla toimeen.

        Likipitäenkään kaikilla työpaikoilla ei myöskään pyöri mitään "sidosryhmiä" joita tarvisi erikseen huomioida ja kysellä heidän kuulumisiaan. Hyvin monissa työpaikossa riittää kun hoitaa sen varsinaisen työnsä ja vaikka olisi asiakaspalvelutehtävissä, niin hoitaa sen asiakkaan asian. suomalaiset nyt yilesestikään eivät ole mitään suuria small talk yhmisiä ja harva haluaa, että meillä asiakaspalvelija alkaa kysellä kuulumisia jne.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyseessä on hyvin yksikertainen juttu, joka on jopa selitetty sinulle monneen kertan erittäin seikkaperäisesti. Mikä asiassa on edelleen sinun mielestäsi niin kovin hankalaa ymmärtää?

        No jos asialle ei löydy muuta selitystä kuin se, että raskaana olevat nyt vaan ovat sellaisia, niin pidän ihan aiheellisena alkuperäistä postausta.

        Jos siis olet raskaana, rakastunut, sairastunut, saanut uuden työpaikan, niin älä unohda normaaleja kanssakäymisen sääntöjä. Ole kiinnostunut myös muiden ihmisten tekemisistä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Likipitäenkään kaikilla työpaikoilla ei myöskään pyöri mitään "sidosryhmiä" joita tarvisi erikseen huomioida ja kysellä heidän kuulumisiaan. Hyvin monissa työpaikossa riittää kun hoitaa sen varsinaisen työnsä ja vaikka olisi asiakaspalvelutehtävissä, niin hoitaa sen asiakkaan asian. suomalaiset nyt yilesestikään eivät ole mitään suuria small talk yhmisiä ja harva haluaa, että meillä asiakaspalvelija alkaa kysellä kuulumisia jne.

        Kuulumisten kysely oli vain yksi esimerkki ja se koskee ehkä enemmän vain tuttavia.

        On kuitenkin tiettyjä asioita, joita kuuluu esimerkiksi hyvään asiakaspalveluun, kuten tervehtiminen, tietyt asiakkaan tarvetta kartoittavat kysymykset ja asiakaskäsitettä ei saa tulkita liian tiukasti. Esimerkiksi palkkahallinnon asiakkaita voivat olla kaikki yrityksen työntekijät.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Kuulumisten kysely oli vain yksi esimerkki ja se koskee ehkä enemmän vain tuttavia.

        On kuitenkin tiettyjä asioita, joita kuuluu esimerkiksi hyvään asiakaspalveluun, kuten tervehtiminen, tietyt asiakkaan tarvetta kartoittavat kysymykset ja asiakaskäsitettä ei saa tulkita liian tiukasti. Esimerkiksi palkkahallinnon asiakkaita voivat olla kaikki yrityksen työntekijät.

        Eli nuo sinun tuttavasi eivät siis edes tervehdi sinua? Missä tilanteissa tuota ilmenee? Oletko varma, että he ovat huomanneet sinut noissa tilanteissa? Vai onko heidän humionsa voinut olla jossain muualla? Entä oletko varma, että he nyt edes haluavat edelleen olla ystäviäsi ja tervehtiä sinua jne?

        Miksi oletat, että kaikki uudet vanhemmat olisivat juuri tuollaisissa työtehtävissä tai että kaikki työpaikat olisivat tuollaisia? Entä miksi oletat, että juuri tuollaisiin työtehtäviin pyrittäisiin palaamaan liian pian takaisin? Oletatko, että ko. töitä tekevät henkilöt eivät itse tiedä mitä heidän työnsä vaatii ja heillä on valtava kiire äitiyslomalta takaisin töihin? Vai keksitkö nyt taas vain valittaa ja pohtia aihetta, joka ei ole tosielämässä lainkaan relevantti ongelma?


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        No jos asialle ei löydy muuta selitystä kuin se, että raskaana olevat nyt vaan ovat sellaisia, niin pidän ihan aiheellisena alkuperäistä postausta.

        Jos siis olet raskaana, rakastunut, sairastunut, saanut uuden työpaikan, niin älä unohda normaaleja kanssakäymisen sääntöjä. Ole kiinnostunut myös muiden ihmisten tekemisistä.

        Nimenomaan tuosta syystä se ei ole lainkaan relevantti. Tuo on asia, joka kuuluu loppuraskauteen ja kukaan ei pysty tekemään sille yhtään mitään. Se ei ole asia, jolle mikään määrä vaatimuksia sinun (ja kaltaistesi) taholta pystyy tekemään yhtään mitään. Sen sijaan, että valitat ja vaadit, voisit miettiä sitä miten tämän maan ilmapiiriä voitaisiin muuttaa lapsi- ja perhemyöteisemmäksi.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Onko siis niin, että voi odottaa, että työnantajan pitää pelätä, että äitiysvapaalta palaaja ymmärrä enää normaaleja työelämän sääntöjä ja tapoja?

        Blaaa, blaaaa…


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        En tietenkään tee niin, koska kyseessä ovat ystävät. Elän ainakin toistaiseksi toivossa, että asia palautuu normaaliin jossain vaiheessa. Minä olen jo lapseni tehnyt, joten todellakin käytän ehkäisyä

        Sinut on äitisi vieroittanut liian aikaisin, ja lähtenyt töihin , sinun ollessa vielä imeväinen, kun et tunne empatiaa pienen lasten äitejä kohtaan .


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        En tietenkään tee niin, koska kyseessä ovat ystävät. Elän ainakin toistaiseksi toivossa, että asia palautuu normaaliin jossain vaiheessa. Minä olen jo lapseni tehnyt, joten todellakin käytän ehkäisyä

        Sinä olet epänormaali.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhuit joistan normaaleista työelämä säännöistä jne. Likipitäenkään kaikilla työapikolla eivät likipitäenkään kaikki harrasta small talkia työkavereidensa kanssa. Miksi sinä koet sen joksikin "työelämän säännöksi", että työkavereiden kuulumisia pitää kysellä?

        Monilla työpaikoilla on niin kiire, ettei siellä ole aikaa jaaritella yhtään mitään , kunhan tervehditään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli nuo sinun tuttavasi eivät siis edes tervehdi sinua? Missä tilanteissa tuota ilmenee? Oletko varma, että he ovat huomanneet sinut noissa tilanteissa? Vai onko heidän humionsa voinut olla jossain muualla? Entä oletko varma, että he nyt edes haluavat edelleen olla ystäviäsi ja tervehtiä sinua jne?

        Miksi oletat, että kaikki uudet vanhemmat olisivat juuri tuollaisissa työtehtävissä tai että kaikki työpaikat olisivat tuollaisia? Entä miksi oletat, että juuri tuollaisiin työtehtäviin pyrittäisiin palaamaan liian pian takaisin? Oletatko, että ko. töitä tekevät henkilöt eivät itse tiedä mitä heidän työnsä vaatii ja heillä on valtava kiire äitiyslomalta takaisin töihin? Vai keksitkö nyt taas vain valittaa ja pohtia aihetta, joka ei ole tosielämässä lainkaan relevantti ongelma?

        Ei tuolaista junttia kukaan halua tuntea.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Unohtaako äiti väistää oikealta tulevia, kun ajaa autolla?

        Entä voiko äitiyslomalla olija jättää kiittämisen tai roskien laittamisen roskiin?

        Toisen kuulumisten tiedustelu on ihan samalla tavalla hyviä tapoja tai jopa yhteiskunnan sääntöjä, kuin yllä mainitutkin.

        😂😂😂😂


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Onko siis niin, että voi odottaa, että työnantajan pitää pelätä, että äitiysvapaalta palaaja ymmärrä enää normaaleja työelämän sääntöjä ja tapoja?

        Sulla on ymmärryksessä pahasti vikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsepähän olet ystäväsi valinnut. Pieni vauva aika voi olla niin raskas äidille että siinä voi unohtua vaikka kysyä otatko lisää kahvia.

        Jos ei itse osaa kahvia kaataa kuppiinsa, sillä aikaa , kun äiti hoitaa vauvaa, niin ole ilman , voisit kyllä kaataa sitä kahvia sen äidinkin kuppiin ja kysyä missä voit häntä auttaa.
        Ja kun lähdet voit viedä roskapussin roskiin samalla.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        No jos asialle ei löydy muuta selitystä kuin se, että raskaana olevat nyt vaan ovat sellaisia, niin pidän ihan aiheellisena alkuperäistä postausta.

        Jos siis olet raskaana, rakastunut, sairastunut, saanut uuden työpaikan, niin älä unohda normaaleja kanssakäymisen sääntöjä. Ole kiinnostunut myös muiden ihmisten tekemisistä.

        Kyllä varmaan ovat kiinostuneita muista, mutta ei sinusta.


    • Anonyymi

      Mies ei voi mennä naisen asemaan, äiti kantaa lasta 9 kuukautta sisällään, mies kantaa vain vuorokauden verran kilon kakkaa jos sitäkään.

    • Anonyymi

      On nähty myös muunlaisia äitejä, jopa sellaisia, jotka tappavat jälkikasvunsa.

    • Anonyymi

      Jep, kasataanpa pienten lasten vanhemmille viel lisää paineita ja pakkosuorittamista. Ei riitä, että hoitaa lapsen hyvin ja jaksaa sen rankan ajan. Sen lisäksi pitää vielä muistaa olla huomaavainen kaikille turhantärkeille ja itseriittoisille sukulaisille ja "ystäville", jotka tarvitsevat egonsa buustaamista.

      • Anonyymi

        Sinkkumies valittaa naisen käyttäytymisestä joka ei edes asu samassa taloudessa? Ei ihme että on sinkku.


      • No tuo alkaa selittää ilmiötä. Jos kokee muiden olevan turhantärkeitä ja egoistisia.

        Minkähän takia nämä ihmiset sitten soittavat näille turhantärkeille ja egoistisille kavereilleen ja valittavat vauva-arjesta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sinkkumies valittaa naisen käyttäytymisestä joka ei edes asu samassa taloudessa? Ei ihme että on sinkku.

        Noniin. Sitten jos ei keksi oikein järkevää sanottavaa, voi ruveta tekemään henkilöhyökkäyksiä ja shaming taktiikkaa.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        No tuo alkaa selittää ilmiötä. Jos kokee muiden olevan turhantärkeitä ja egoistisia.

        Minkähän takia nämä ihmiset sitten soittavat näille turhantärkeille ja egoistisille kavereilleen ja valittavat vauva-arjesta?

        Niinhän sinä tässä ketjussa olet käyttäytynyt. Vaatinut huomiota itsellesi ihmisitlä joilla on varsin paljon muutakin ja jotka hyvin ymmärrettävästi eivät nyt ehdi pohtimaan sinun asioitasi. Sinä voisit osoittaa ymmärtämistä ja jutella itse niistä omista jutuistasi, jotka koet tärkeiksi, etkä valittaa, että sinua huomioidaan liian vähän.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Noniin. Sitten jos ei keksi oikein järkevää sanottavaa, voi ruveta tekemään henkilöhyökkäyksiä ja shaming taktiikkaa.

        Pienten lasten vanhemmat ovat meiddän kulttuurissamme tällä hetkellä muutenkin hyvin suuren paineen alla. Vaatimuksia satelee joka suunnasta, ilman sinun kaltaisiakin. Anna ihmisille rauhaa ja rentoutta, äläkä kasaa heidän päälleen vielä lisää paineita.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Noniin. Sitten jos ei keksi oikein järkevää sanottavaa, voi ruveta tekemään henkilöhyökkäyksiä ja shaming taktiikkaa.

        Muissa kulttuureissa osataan tämä(kin) paremmin. Meilläkin on aikanaan osattu toimia järkevästi ja antaa uusille vanhemmille tilaa ja apua ja mietitty heidän jaksamistaa. Tässä näkyy taas erinomaisen hyvin nykysuomen tämänhetkinen lapsi ja vanhemmuusvihamielinen ilmapiiri. Lasten saaminen ja vanhemmaksi tuleminen ei meidän yhteiskunnassamme saisi enää vaikuttaa mihinkään millään tavalla ja pieten lasten vahempien pitäisi kyetä noin vain suoriutumaan kaikesta mitä heiltä vaaditaan.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        No tuo alkaa selittää ilmiötä. Jos kokee muiden olevan turhantärkeitä ja egoistisia.

        Minkähän takia nämä ihmiset sitten soittavat näille turhantärkeille ja egoistisille kavereilleen ja valittavat vauva-arjesta?

        Ilmeisesti hän on soittanut jostain syystä väärään numeroon, ihmiselle joka ei ymmärrä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ilmeisesti hän on soittanut jostain syystä väärään numeroon, ihmiselle joka ei ymmärrä?

        Varmaan on juurikin erehtynyt soittamaan väärälle henkilölle ja odottanut, että tämä ymmärtäisi. Toivottavasti hän nyt sitten oppi, eikä enää häiritse sinua ongelmillaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muissa kulttuureissa osataan tämä(kin) paremmin. Meilläkin on aikanaan osattu toimia järkevästi ja antaa uusille vanhemmille tilaa ja apua ja mietitty heidän jaksamistaa. Tässä näkyy taas erinomaisen hyvin nykysuomen tämänhetkinen lapsi ja vanhemmuusvihamielinen ilmapiiri. Lasten saaminen ja vanhemmaksi tuleminen ei meidän yhteiskunnassamme saisi enää vaikuttaa mihinkään millään tavalla ja pieten lasten vahempien pitäisi kyetä noin vain suoriutumaan kaikesta mitä heiltä vaaditaan.

        Näinpä. Raskaudesta ja vanhemmuudesta on tullut nykysuomessa vika ja ongelma. Matalaa syntyvyyttä valitetaan, mutta samalla lapsen saaminen ei saisi mitenkään vaikuttaa niiden pienen lapsen vanhempien elämään. Heidän pitäisi toimi täysin samalla tavalla kuin ennen lapsen saamistakin ja sen lisäksi vain suit sait hoitaa se lapsikin. 🙄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näinpä. Raskaudesta ja vanhemmuudesta on tullut nykysuomessa vika ja ongelma. Matalaa syntyvyyttä valitetaan, mutta samalla lapsen saaminen ei saisi mitenkään vaikuttaa niiden pienen lapsen vanhempien elämään. Heidän pitäisi toimi täysin samalla tavalla kuin ennen lapsen saamistakin ja sen lisäksi vain suit sait hoitaa se lapsikin. 🙄

        Aloittaja puhuu vieläpä, että ovat saaneet lapsiA. Oletettavasti ainakin yksi on siis saanut useammankin lapsen suht pienen ajan sisään. Sekään ei kuitenkaan saisi kuluttaa voimavaroja, eikä mitenkään vaikuttaa elämään. Ei saa elää lapsiarkea, vaan pitää jaksaa jauhaa kaikenmaailman tuttavien kanssa.


      • Anonyymi

        😂😂😂😂just näin.


      • Anonyymi

        Ei ole mikään ihme , että Suomi on sinkkuja täynnä ja yli puolet yli 35 vuotiaista naisista on lapsettomia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näinpä. Raskaudesta ja vanhemmuudesta on tullut nykysuomessa vika ja ongelma. Matalaa syntyvyyttä valitetaan, mutta samalla lapsen saaminen ei saisi mitenkään vaikuttaa niiden pienen lapsen vanhempien elämään. Heidän pitäisi toimi täysin samalla tavalla kuin ennen lapsen saamistakin ja sen lisäksi vain suit sait hoitaa se lapsikin. 🙄

        Niinpä, ja lapsen saamisen jälkeen äkkiä kuntouttaa itsensä samaan painoon ,kun ennen raskaaksi tuloaan , salille heti synnytyksen jälkeen, että kelpaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä, ja lapsen saamisen jälkeen äkkiä kuntouttaa itsensä samaan painoon ,kun ennen raskaaksi tuloaan , salille heti synnytyksen jälkeen, että kelpaa.

        Tuskin monella on enää lisääntymispaineita kun on saanut jo lapsen.
        Mieli rauhoittuu, myös tuolla rintamalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuskin monella on enää lisääntymispaineita kun on saanut jo lapsen.
        Mieli rauhoittuu, myös tuolla rintamalla.

        Yksi lapsi riittää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aloittaja puhuu vieläpä, että ovat saaneet lapsiA. Oletettavasti ainakin yksi on siis saanut useammankin lapsen suht pienen ajan sisään. Sekään ei kuitenkaan saisi kuluttaa voimavaroja, eikä mitenkään vaikuttaa elämään. Ei saa elää lapsiarkea, vaan pitää jaksaa jauhaa kaikenmaailman tuttavien kanssa.

        Miksi nämä ihmiset sitten itse soittavat ja haluavat jauhaa "kaikenmaailman tuttavien" kanssa, mutta omista asioistaan.

        Viikonloppuna olin kuitenkin myös sellaisessa lapsiperheessä, jossa lapset eivät olleet kaiken keskipiste, vaan aikuisetkin pystyivät juttelemaan. Se toi taas uskoa, että muunlaistakin menoa on.


      • Anonyymi
        Yogamies kirjoitti:

        Miksi nämä ihmiset sitten itse soittavat ja haluavat jauhaa "kaikenmaailman tuttavien" kanssa, mutta omista asioistaan.

        Viikonloppuna olin kuitenkin myös sellaisessa lapsiperheessä, jossa lapset eivät olleet kaiken keskipiste, vaan aikuisetkin pystyivät juttelemaan. Se toi taas uskoa, että muunlaistakin menoa on.

        Jokainen erehtyy joskus. Toivottvasti oppivat, että eivät enää häiritse sinua huolillaan. Onneksi ihmiset ovat yksilöitä, niin sä vois valita sieltä joukosta nuo, jotka ovat sinulle kelvollisia. 👍


    • Tässä vähän yhteenvetoa mitä tästä keskustelusta opin. Kiitos vastauksista.

      Suurimman osan vastaajien mielestä pienten lasten äitien on mahdotonta noudattaa normaaleja kanssakäymiseen kuuluvia tapoja ja tämä ilmeisesti juuri siksi, että he eivät pysty vaikuttamaan omaan käytökseensä.

      Tähän ei ole mitään tieteellistä selitystä missään, mutta asia vaan on niin.

      Tässä keskustelussa selvisi myös, miksi vauva.fi on niin aggressiivinen palsta. Tähänkin keskusteluun tuli useita henkilöön kohdistuvia hyökkäyksiä sen sijaan, että olisi keskusteltu asiasta.

      Omalta osaltani lopetan keskustelun tähän.

      • Anonyymi

        Kaikkihan lopettaa keskustelun mutta kirjottaa silti.Niin sinäkin... hihiii... kunhan nyt höpötät kaikenlaista... mutta minäkin lopetan kirjoitteluni nyt tähän.. ;)))

        ehkä. .... palaillaan taas. eikö???


    • Anonyymi

      Juuri näin.

      Joidenkin lapsiperheiden luona ei halua vierailla, koska lapset ovat siellä kaiken keskipiste. Joissakin taas lapset ovat mukana menossa, mutta maailma ei pyöri heidän ympärillään.

      Joiltakin äideiltä kun kysyy mitä kuuluu, he alkavat kertomaan lapsistaan, eikä vastakysymystä ikinä kuulu.

      • Anonyymi

        Normaalia, he ovat epäitsekkäitä.


    • Anonyymi

      Kyllä sai olla ylpeä taas lapsestaan, jotain mihin itse olisi vaikuttanut.
      Tulee hyvä mieli myös itselle.

      Harvoin samaa voi sanoa muista ihmisistä.

    • Anonyymi

      Eikö sullakaan muita murheita ole , tulis sota ja nälänhätä.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maksetaanko Vornaselle palkkaa 2 viikon sairaslomasta

      Eli torstain kännistä 2 viikon palkallinen sairasloma? Saako muut duunarit myös rännätä 2 viikkoa työnantajan laskuun?
      Perussuomalaiset
      250
      2266
    2. Miksi tunnet vetoa..

      Miksi tunnet vetoa juuri häntä kohtaan? Mikä sen saa aikaan?
      Ikävä
      84
      1881
    3. Mitä te palstan ihanat naiset

      Ajattelette hyvin viisaista miehistä, jotka ovat koko ajan jotenkin oudosti väärässä? Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 21
      Sinkut
      75
      1555
    4. Tapaus Vornanen

      Se oli torstai-ilta ja kansanedustaja Vornanen oli juhlimassa seurueensa kanssa pitkän edustusviikon jälkeen. Baarissa o
      Maailman menoa
      132
      1322
    5. Nainen, kohtelin sua kuin paskaa

      Ja silti odotin että annat kaiken anteeksi. Yllätyin kun niin ei käynytkään. Olethan kaikin puolin alle mun tason ja sun
      Ikävä
      64
      1190
    6. Nainen, seuraan sun uutta elämää

      Hieman naurattaa tuo sun uusi rooli 🤭. Kun et sovi siihen mitenkään. Mutta pakkohan sulla jokin paikka olla missä hämme
      Ikävä
      53
      1145
    7. Olet kaikki mitä ikinä tahdonkaan

      Voi sinä ihana Jarno olet just se ihminen keneen menin täysin ihastumaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta meidän koht
      Suhteet
      19
      1066
    8. Voi hitto Rinsessa säikähdin

      Että olitkin silloin joku huijari. Huh, sano ettet ole.
      Ikävä
      11
      1064
    9. Ilona Siekkinen

      Onko Ilona Siekkinen todellinen henkilö vai tekoälyllä luotu henkilö? Koostettu monesta eri kuvasta ja liitetty yhteen m
      Yhteiskunta
      1
      990
    10. AVARN Security ja julkisen toimeksiannon laiton henkilörekisteri

      Kyseessä ei ole VR:än ylläpitämä, vaan Avarnin laiton henkilörekisteri. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000482739.htm
      Turvallisuuspalvelut
      13
      901
    Aihe