Välinpitämätön kumppani

Eletään kumppanin kanssa etäsuhteessa. Olemme olleet yhdessä kolme vuotta, eikä hän ole kovin usein suostunut näkemään perhettäni. Kerran yhtä siskoani, kerran toista, ja pari kertaa kolmatta. Loppuja perheestä hän ei halua nähdä, ei vanhempiani tai sisarusteni lapsia. Siitäkin huolimatta, että ei ole muodostanut perheeseeni minkäänlaista suhdetta, hän tokaisi yksi ilta puhelussa mihinkään liittymättä vihaavansa pikkusiskoani. Hänellä ei tosiaan ole mitään syytä sanoa niin, kun ei ole vaivautunut perheeseeni tutustumaan. Pikkusiskoni on minulle tärkeintä maailmassa, joten loukkaannuin tästä, ja otin vähän etäisyyttä miettiäkseni asioita. Hän soitti parin päivän päästä, ja koitti vääntää kaikesta mahdollisesta riitaa provosoimalla minua kaikella. Keskustelu päättyi siihen, kun hän yritti uskotella minulle että sunnuntai ei ole pyhäpäivä, luulen niin vain uskonnollisten juurteni takia. Koitin asiallisesti keskustella, että kyllä se on pyhäpäivä, siksi sunnuntaina palkkakin on parempi. Hän vain nauroi ja jankkasi että ei ole, ei ole, ei ole. Olin todella pettynyt siihen, että kun monen päivän hiljaiselon jälkeen puhun hänen kanssaan, hän käyttää hetken vääntämällä riitaa siitä, onko sunnuntai todella pyhä vai ei. Lopulta räjähdin ja kerroin että tämä ei ole minusta kivaa, ja pyysin häntä lopettamaan. Hän vain nauroi ivallisesti ja jatkoi. Sanoin hänelle, että en halua olla suhteessa tuollaisen ihmisen kanssa, johon hän vain nauroi. Lopetin puhelun, ja hiljaiseloa jatkui taas muutama päivä, kunnes kumppanini tuli ilmoittamaan minulle että tämä oli MINULTA täysi ylilyönti, eikä minulla olisi ollut mitään syytä loukkaantua mistään hänen käytöksessään. Ymmärtäisin, jos tämä olisi ensimmäinen kerta, mutta hän ei ole koskaan juurikaan osoittanut minkäänlaista kunnioitusta minua kohtaan. Oliko todella ylilyönti?