Pariin päivään sinusta ei kuulu mitään. Äitiskään ei tiedä missä olet. Et vastaa puhelimeen etkä viesteihin. Ensin olin huolissaan, sitten raivoissaan. Eilen ilmestyit oven taakse ja olit kuin perseeseen ammuttu karhu. "Eikö saa kaverin autoa korjata ilman, että saa haista paska viestejä". Mistä olisin voinut tietää? Miten olisi pitänyt reagoida?
naiset ei ole ajatustenlukijoita
SariP
121282
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Noh vakisuhteessa ei tarvikaan olla.
Siis lähetitkö oikeasta "haista paska" -viestin, kun et saanut mieheen kahteen päivään yhteyttä?
Jos kyseessä oli vain poikaystävä niin silloin tuo on minustakin ylireagointia, mutta jos asutaan jo yhdessä, on mielestäni huolestuminen ymmärrettävää, jos toisen ilmoittamatta kahdeksi päiväksi katoaminen huolestuttaa ja kiukuttaa. Haistattelusta tuskin silti on mitään apua...
Nimenomaan ihmettelin "haista paska" -viestiä. Jos seurustellaan vakavasti, en ihmettele kahden päivän jälkeen huolestumista, jos normaalisti yhteyttä pidetään joka päivä. Kysehän on vain huolestumisesta. Sen sijaan haistattelemaan en lähtisi.
Haistattelulla sain vain miehenkin vihaiseksi, mutta miksi ei vastannut? Luulisi, että parin päivän aikana olisi viisi sekuntia aikaa ilmoittaa missä on. Eikä tämä ole ongelma vain meidän suhteessa.
Jos kyseessä on seurustelu, on kummallakin vielä oma elämäkin. Tällöin ei tarvitse joka päivä raportoida menojaan seurustelukumppanille. On paljon tilanteita, joissa kännykkä ei ole aina mukana - eikä tarvitsekaan olla. Ihmiselle pitää suoda rauha tehdä omiakin juttuja ilman haistatteluja. Asiahan ei olisi ongelma, jos sinä et sitä ongelmaksi tekisi.
En muuten olisi haistatellut, mutta tuli tunne että se aivan tahallaan jättää vastaamatta kun en tiennyt mikä esti vastaamasta. Tietysti voisin ensin odottaa ja kuunnella syyt ennen suuttumista, mutta en tiedä miten muuttua.
Vastasin vähän niin kuin vahingossa sulle enkä alkuperäiseen...olen aika lailla samaa mieltä kanssasi. Tosin olen itse kerran haistatellut, kun meillä oli ollut sovittua menoa mutta avomiespä meni kaverin kanssa yksille ja viipyi kolme päivää, eikä ilmoitellut mitään tai vastannut puhelimeen... silloin koin haistattelunkin olevan jo oikeutettu, vaikka eihän se ikinä ole mikään ratkaisu...no, mies kyllä ymmärsi hävetä :)
Mieshän selvästi pelaa valtapeliä, tai sitten on täysi tollo. Ei olisi vienyt kuin puoli minuuttia hänen aikaansa pistää tekstari tai soittaa puhelu, ettei ole pariin päivään tavoitettavissa. Tyhmänkin luulisi tajuavan, että läheiset huolestuvat.
Ja kyllä minusta seurustelukumppanilla on oikeus tietää, missä toinen on, vaikka omat menot tiettyyn rajaan asti ovatkin sallittuja. Toivottavasti poikaystäväsi hyväksyy sitten sinultakin vastaavan "katoamisen". Testaapa joskus.
Oma eksäni (hehe, miksiköhän on nyt eksä?) "katosi" aina silloin tällöin, tosin vain yhdeksi päiväksi. Sitten kun hän huomasi, etten enää kaivannutkaan häntä ja soitellut perään, hän hätääntyi ja alkoi itse pommitella minua puheluilla odottamattomilta ryyppyreissuiltaan. Soitot vain lisääntyivät, kun sanoin, etten halua enää kuulla hänen selityksiään, ei kiinnosta.
:D "Eilen ilmestyit oven taakse ja olit kuin perseeseen ammuttu karhu. "Eikö saa kaverin autoa korjata ilman, että saa haista paska viestejä"
hekottaa tuo oli huippu kommentti :D
No okei mies teki ehkä hieman väärin, mutta itsekin olen joskus tehnyt auto remonttia. Remontti ei ollu kaikista herkullisimmasta päästä eikä mikään tuntunu sujuvan. Sitten tuo h****tin luuri alkoi huutaa koko ajan. Aina piti olla vastaamassa. siihen paloi oikeesti hermo, viestejä ja puheluita tuli koko ajan, varmaan kolme kappaletta tunnissa. Ekaan jaksoin vastata, mut sitten se alkoi oikeesti keittää. Koko ajan hirvee tenttaus mitä teet missä oot, tuntui kuin kaikilla olisi ollut jotain koko ajan. Remontti veny ja veny ja puhelinralli vaan kiihtyi, Iskin luurin kii ja fiksasin auton kuntoon. Siinä tosin ei ,menny kuin puolille öin,
Oikeesti joskus voi käämi palaa puhelimeen ihan oikeesti. Mulla on nyt töissä sellainen ongelma että koko ajan kun yritän tehdä töitä niin puhelin soi. JA SE OIKEESTI NYPPII. Mut pakko pitää päällä koska jollain saattaa olla tärkeääkin asiaa.
Siis vaikka viestiin vastaaminen ei vaadi paljoa aikaa niin joskus se tuntuu ylivoimaselta. esim sillon ku väännät avainta naama irvessä auton alla, niin taskussa alkaa kuulua säkkijärven polkka. Voi jestas mua ainaki nyppii. Sit joku kysyy että mitä teet missä oot tms.... JESTAS.
Toinen juttu on että jos vastaa viestiin niin silloin pamahtaa välittömästi toineen viesti. ARGH
Toki tiedän että miehesi teki väärin kun "katosi" ilmoittamatta pariksi päiväksi, mutta nyt kun muistelee omia hommiani niin... Joskus sattui niin että tein jotain hommaa jonka keskeytyminen kypsytti ihan kohtuudella, tuli viesti. Luin sen ja päätin että vastaan kahvitunnilla kun se iskee päälle jo parin tunnin päästä. Sen jälkeen sitten tuli varmaan 5 viestiä "kun ei voi heti vastata niin ei tartte vastata ollenkaan" Siitäkös minä sit hämmennyin ja annoin olla sit... Se suuttu kahta kauheammin kun parin päivän päästä kyselin että joko saa laittaa viestiä.
Laitoitko viestiä jossa oli SELKEÄSTI ilmoitettu että ole huolissani ja pyydät vastausta. "Olen huolissani oletko kunnossa? tuletko kotiin?"
Vai " Vitsi vaan on ollu rankkapäivä, Jalat ihan poikki pitäis vielä jaksaa Käydä kaupalla."
Olen huomannut että naisten viestit eivät aina ole aivan kaikista selkeämpiä, niissä ei ole kysytty mitään mutta vaaditaan vastausta... mihinkä?
Yritä pärjätä, miehet ollaan välillä yksinkertaisia ja aika typeriä, mut ei kai me olla aivan niin surkeita että pitää haukkua.
Julteltiin lisää ja mies sanoi, että muuten olisi ilmoittanut hommassa menevän pari päivää, mutta alunperin hänen piti vain hakea kaveri joka oli jäänyt tien päälle ja siitä vain ajautui korjaushommiin. Silti minusta ei olisi ollut iso asia soittaa ja kertoa tilanteesta. Sen jälkeen olisi minun puolesta voinut laittaa vaikka puhelimen kiinni. Meidän oli tarkoitus tehdä viikonloppuna jotain yhdessä ja kysyin ekassa viestissä mihin aikaan nähdään. Haukkuminen ei ollut reilua nyt kun teidän tilanteen, mutta olin niin turhautunut sunnuntaihin mennessä kun mitään ei ollut kuulunut.
tiedän hänhän oli väärässä tällä kertaa, mutta kyllä sinä vain ylireagoit ja pahasti :D
Joskus sitä vaan aina unohtuu johonkin. Asiathan oisi voinu ola pahemmin. Toivottavasti molemmat viisastuitte pikkaisen.