Oli kerran sinkku nimeltä Sanna, joka oli kyllästynyt yksinäisyyteen ja halusi löytää rakkauden. Hän päätti liittyä suosittuun deittisovellukseen, jossa hän näki monia kiinnostavia profiileja. Hän alkoi viestitellä erään komean miehen kanssa, joka sanoi olevansa lääkäri, harrastavansa lenkkeilyä ja rakastavansa eläimiä. Sanna oli ihastunut ja sopi tapaamisen hänen kanssaan.
Sanna valmistautui huolella treffeille, pukeutui kauniisti ja laittoi hiuksensa ja meikkinsä. Hän saapui sovittuun kahvilaan ja etsi katseellaan miestä, jonka oli nähnyt kuvassa. Hän ei kuitenkaan löytänyt häntä mistään. Sen sijaan hän näki pöydässä istuvan vanhan, kaljun ja lihavan miehen, joka vilkutti hänelle. Sanna oli hämmentynyt ja lähestyi varovasti miestä.
"Hei, oletko sinä Sanna?" mies kysyi.
"Kyllä, olen. Oletko sinä...?" Sanna aloitti.
"Olen, olen. Olen se lääkäri, jonka kanssa olet jutellut. Tosi kiva nähdä sinut!" mies sanoi ja nousi ylös.
"Mutta... sinä et ole se mies, jonka kuvan näin sovelluksessa", Sanna sanoi.
"Niin, no, se oli vain pieni valkoinen valhe. Se kuva oli otettu kymmenen vuotta sitten, kun olin vielä nuori ja komea. Mutta ei se mitään, eihän? Sisäinen kauneus on tärkeämpää kuin ulkonäkö, eikö niin?" mies sanoi ja yritti halata Sannaa.
Sanna väisti miehen otteen ja tunsi olonsa petetyksi ja vihaiseksi. Hän kääntyi ympäri ja lähti juoksemaan pois kahvilasta. Hän päätti, että deittisovellukset olivat vain huijausta ja että hän oli parempi ilman rakkautta. Hän päätti olla ylpeä sinkku ja nauttia elämästään yksin. Hän oli onnellinen. Tai ainakin hän yritti uskotella itselleen niin.
Sanna valmistautui huolella treffeille, pukeutui kauniisti ja laittoi hiuksensa ja meikkinsä. Hän saapui sovittuun kahvilaan ja etsi katseellaan miestä, jonka oli nähnyt kuvassa. Hän ei kuitenkaan löytänyt häntä mistään. Sen sijaan hän näki pöydässä istuvan vanhan, kaljun ja lihavan miehen, joka vilkutti hänelle. Sanna oli hämmentynyt ja lähestyi varovasti miestä.
"Hei, oletko sinä Sanna?" mies kysyi.
"Kyllä, olen. Oletko sinä...?" Sanna aloitti.
"Olen, olen. Olen se lääkäri, jonka kanssa olet jutellut. Tosi kiva nähdä sinut!" mies sanoi ja nousi ylös.
"Mutta... sinä et ole se mies, jonka kuvan näin sovelluksessa", Sanna sanoi.
"Niin, no, se oli vain pieni valkoinen valhe. Se kuva oli otettu kymmenen vuotta sitten, kun olin vielä nuori ja komea. Mutta ei se mitään, eihän? Sisäinen kauneus on tärkeämpää kuin ulkonäkö, eikö niin?" mies sanoi ja yritti halata Sannaa.
Sanna väisti miehen otteen ja tunsi olonsa petetyksi ja vihaiseksi. Hän kääntyi ympäri ja lähti juoksemaan pois kahvilasta. Hän päätti, että deittisovellukset olivat vain huijausta ja että hän oli parempi ilman rakkautta. Hän päätti olla ylpeä sinkku ja nauttia elämästään yksin. Hän oli onnellinen. Tai ainakin hän yritti uskotella itselleen niin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mielestäni tekoäly syyllistyy jonkinlaiseen stereotyyppiseen syrjintään puhumalla lihavasta, kaljusta ja vanhasta miehestä. Puuttuu vielä, että haiseva ja likainen, sekä muut negaatiot. Mutta toisaalta hyvä, että tekoälyllä on vahvat mielipiteet!
Ei kai nyt kukaan usko, että aloitus olisi oikeasti ollut tekoälyn kynästä lähtöisin.