Alistaminen sanallisesti

Naimisissa oltu 30vuotta, reilu 10 v. sitten oltiin erossa vuosi.
Mennyt ihan hyvin tähän asti, mutta nyt TAAS alkanut sellainen sanallinen alistaminen tai miten sen sanois. Ei kuuntele tai vastaa mitään tai jos yritän kysyä mielipidettä, alkaa naureskella että älä taas stressaa joka asiaa! Siis eikö liitossa saa keskustella tai mielipidettä kysyä?!
Muutenkin istuu nenä tietokoneessa kiinni koko illan, yritän ehdottaa yhteistä tekemistä niin ei huvita tai tulee kuuma - esim. kävelyllä.
Mutta annas olla jos kaverinsa pyytää johonkin niin johan jaksaa ja viittii.
Jos selitän jotain asiaa ja omaa mielipidettä, lyttää mun mielipiteen kokonaan . Saattaa jopa nauraa päin naamaa.
Tämä on alkanut pikku hiljaa, en ehkä alkuun edes huomannut että taas on tätä samaa kuin ennen eroa.
Keskustelua ei saa aikaiseksi, enkä jaksa taistella. Mutta alkaa tuntua, ettei tätäkään jaksa kauaa.
Jos toisella paha olla mun kanssa, miksi on niin vaikeeta myöntää ja lähteä ? Vai onko se pelkoa yksinolostaan?
1266
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Se on raskasta elää ihmisen kanssa joka saa tuollaisia ” kohtauksia ” , sitä alkaa ite varoa jokaista sanomistaan ja tekemistään. En osaa sanoa sen kummempaa, oon näet ite iha samas tilanteessa. Jotsin pittää tehä et saa tilanteen auki ja ratkeemaan ees jotenki. Muute hajuaa pää!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Naimisissa oltu 30vuotta, reilu 10 v. sitten oltiin erossa vuosi.
Mennyt ihan hyvin tähän asti, mutta nyt TAAS alkanut sellainen sanallinen alistaminen tai miten sen sanois. Ei kuuntele tai vastaa mitään tai jos yritän kysyä mielipidettä, alkaa naureskella että älä taas stressaa joka asiaa! Siis eikö liitossa saa keskustella tai mielipidettä kysyä?!
Muutenkin istuu nenä tietokoneessa kiinni koko illan, yritän ehdottaa yhteistä tekemistä niin ei huvita tai tulee kuuma - esim. kävelyllä.
Mutta annas olla jos kaverinsa pyytää johonkin niin johan jaksaa ja viittii.
Jos selitän jotain asiaa ja omaa mielipidettä, lyttää mun mielipiteen kokonaan . Saattaa jopa nauraa päin naamaa.
Tämä on alkanut pikku hiljaa, en ehkä alkuun edes huomannut että taas on tätä samaa kuin ennen eroa.
Keskustelua ei saa aikaiseksi, enkä jaksa taistella. Mutta alkaa tuntua, ettei tätäkään jaksa kauaa.
Jos toisella paha olla mun kanssa, miksi on niin vaikeeta myöntää ja lähteä ? Vai onko se pelkoa yksinolostaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu