Joka päivä annan kaikkeni mutta työtä on aivan liikaa.Esimies ei noteeraa asiaa millään lailla vaikka muutkin huomanneet saman asian,siksi he ovat entisiä työntekijöitä.Hän vain arvostelee kaikesta.Olen aivan loppu.En tiedä kuinka kauan jaksan,fyysiset oireet myös tulleet kuvaan ja sairaspoissaolot eivät esimiestä ilahduta.Mutta pakko se on jotenkin jaksaa ja sinnitellä että saa katon pään päällänsä pitää
Olen totaalisesti poikki
Anonyymi-ap
6332
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei ne maksa sulle murehtimisesta ja se on esimiehesi ongelma etsiä ne resurssit työn tekemiseen.
Jollei kerkiä, niin ei kerkiä.
Ei minuakaan kuunneltu ennen kuin tuli sadan tonnin vahinko. Nostin olkapäitäni ja lähdin kotiin klo 16. Siinä ne huusi ja piti älämölöä aikansa ennen kuin jonkinmoinen muutos alkoi...
niitä resursseja minäkin odotan mutta kun ei vaan löydy kuulemma ja raha ratkaisee. Ei näköjään työntekijän jaksamisella ole mitään väliä
Ei jaksaminen ole ongelma, kun huolehtii itse jaksamisestaan. Eikä mikään korjaannu jo venyy aina.
Resurssit ja raha ei ole sun ongelma.
Miten voi huolehtia omasta jaksamisestaan kun töiden jälkeen on niin kuitti että haluaa kaatua vain sänkyyn. Onko se elämää???
Taidat olla esimies itsekin kun vastasit noin.
Et taida tietää mitä työ sisältää ja missä ajassa.
Tai et halua tietää
Miksi ihmeessä porukka suostuu tämmöiseen kyykytykseen. Itse yleensä olen tehnyt sen verran mitä kerkeää tekemään ja jättänyt loput tekemättä. Ei ole sinun ongelmasi jos firma ei palkkaa riittävästi tekijöitä. Jos tulee lopputili niin mitä v**n väliä, siirtyy vain seuraavalle paskatyömaalle.