Lapsuus onnellinen, nuoruus täyttä helvettiä. Osasin noudattaa sitä kirjoittamatonta sääntöä ettei "kotiasioista puhuta ulkopuolisille". Isän henkinen sairaus terrorisoi koko perhettä, en koskaan unohda sitä tilannetta kun näin äidin pahoinpitelyn jälkeen (minua isä ei pahoinpidellyt). Äiti seisoi isän rinnalla ja henkinen sairaus on tänä päivänä yhä olemassa, mutta lievempänä ja fyysistä väkivaltaa ei enää ole. Jos kerran äitini ja muu perhe antoi ne vuodet anteeksi, miksi minä en siihen pysty.. Olen läheinen isäni kanssa, isänä hän on erinomainen mutten voi unohtaa niitä vuosia. En vain pysty. Itselleni on käsittämättömän vaikeaa solmia toimivaa suhdetta, olen varma että rankoilla vuosilla on siihen merkityksensä. En vain pysty esittelemään poikaystäviäni vanhemmilleni ja siihen suhteet kariutuvat, siis siihen vaiheeseen jolloin ne olisivat muuttumassa ns. vakaviksi.. Miksi ihmismieli ei vain unohda vaikka kuinka haluaisikin.. Miksi minä en siihen pysty..
Kaikki jättää jälkensä..
Piece
1477
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mun tavoitteena ei ole unohtaa menneisyyttäni, vaan käsitellä se niin hyvin, että pystyn keskustelemaan siitä normaalisti kaikkien kanssa koska vaan. Ei se vielä onnistu, mutta kyllä se vielä joku päivä tapahtuu.
Mulla on ollut aikuisiällä onnea. Olen onnellisesti naimisissa. Kerroin kyllä jo alussa tälle tulevalle siipalleni lapsuudestani ja hän joutuikin kuuntelemaan paljon. Itseänikin inhotti esitellä hänet isälleni, mutta onneksi se tapahtuikin puolivahingossa. Olin hakemassa jotain kotikotoani ja siinä pihalla näkivät ekan kerran nopeasti toisensa. Pystyisitkö sinä lavastamaan tällaisen tilanteen? Piha/katu on aika puolueeton paikka...
Toisaalta en minäkään pystynyt mieheni perhettä viemään kotikotiini. He istuivat autossa pihalla, kun taas kerran kävin sieltä jotain hakemassa. Sain tästä kommentteja siipaltani, mutta pidin pääni ja sanoin kuinka paljon mua inhottaa, yököttää ja hävettää se paikka.
Eli mun vinkit ovat:
1) Jos mieskokelas on yhtään lupaava, kerro hänelle KAIKKI.
2) Lavasta tilanne (jos ei muuten onnistu), jossa ystäväsi ja perheesi tapaavat toisensa nopeasti jossain puolueettomassa paikassa.