Pajatsotekniikkaa ja tietoa pajatsoista

Yli 20 vuotta mekaanisten pajatsoiden ja muiden automaattien kanssa tekemisissä olleena haluan kirjoittaa jotain pajatsojen toiminnasta tänne forumiin.

Lisäksi halutessasii tutustua pajatson toimintaan paremmin, on se mahdollista siitä erikseen sovittaessa. Itselläni on niitä kolme kappaletta kotonani Lahdessa.

Nuo mainitsemasi nastat olivat nimeltään voittoportteja. Ne eivät siirtyneet mekaanisissa pajatsoissa itsestään mihinkään asentoon.

Voittoportit (nastat) olivat valettuina muovista tehtyyn kappaleeseen, jota kiristettiin automaatin takapuolelta siipimutterilla pelitaulua (alumiinia) vasten tiukalle.

Voittoporttien siipimutteria piti aina kiristää, koska mutteri löystyi kolikkojen osuessa nastoihin. Tämän takia myöhemmin siipimutterin tilalle on tullut eri voimakkuuksisia jousiakin, jotka pitivät huolen siitä ettei portit löysty ja jousilla saatiin myös portin jäykkyys ominaisuuksia muutettua kulloinkin haluttuun suuntaan.

Vanhoissa markan pajatsoissa voittoportit voitiin asentaan yhdeksään eri asentoon ja viimeksi käytössä olleissa pajatsoissa ne saadaan ainoastaan kolmeen eri asentoon. (johtuen portissa olevasta kiristysruuvin aukon koosta ja muodosta)

Voittoporttien nastojen väleissä oli myös eroja. Päävoiton kohdalle laitettiin yleensä sellainen portti, josta kolikko juuri ja juuri mahtui menemään sisään. Muihin voitiin laittaa väljempiä portteja, joissa saattoi olla nastojen välillä ylimääräistä tilaa jopa 5 mm.

Nille, jotka kirjoittavat täällä valheellisesti erilaisista huijauskeinoista, joilla väittävät tyhjentäneensä pajatsoita, mainittakoon seuraavaa:

Kaikissa 1 markan pajatsoissa ja suurimmassa osassa 50 pennin pajatsoita oli
kolikon tarkistuslaitteessa mekaaninen NRI-n valmistama rahalukko, joka tarkistaa kolikon paksuuden, halkaisijan, painon ja metallipitoisuuden magneettisen metallin varalta. Lisäksi kolikon pintakuvion tarkistamista varten oli pintaa tunnusteleva jousi, jolla voitiin havaita prikat.

Jos kolikko oli rautaa se jäi tarkistuslaitteen magneettiin kiinni ja palautuspainikkeella kolikko palautui takaisin. Magneetin avulla pajatsoiden tyhjentämisestä kirjoittelijat valehtelevat. Magneetilla ei pajatsoita pystynyt tyhjentämään.

Lisäksi rahalukossa oli ns siimaleikkuri. Jos kolikon saikin menemään automaatin lyöntilaitteeseen, meni lanka välittömästi poikki kun siimaa vedettiin takaisinpäin.

Varsinainen lyöntilaite josta kolikko lyödään pelitauluun ei sisältänyt mitään hammastettuja rattaita eikä lyöntivoiman muuntimia.

Lyöntilaitteen lyöntiprikan jälkeen tulee vastaan kaksi nailonista valmistettua J-vartta ja sen jälkeen toinen (väl rengas) ja uloslyöntipää. (ammattislangilla sanottuna hevosen pää)

Ns J-varsien tehtävä on estää jousien tms ohuiden esineiden työntäminen lyöntilaitteen välistä kolikkopesään. J-varret eivät vaikuttaneet millään tavalla lyöntivoimaan.

Yleiset huhupuheet siitä, että lyöntilaitteessa olisi jokin lisäosa, joka muuttaisi jokaisen lyönnin voimakkuuden erilaiseksi on perätön.

Lyöntilaitteeseen oli kylläkin mahdollista asettaa välirenkaan tilalle hieman epäpyöreä prikka, mutta sellaisen käyttö todettiin tarpeettomaksi.

Jokaisen kolikon lähtövoima ja suunta oli samalla lyöntivoimalla aina samanlainen paitsi silloin, jos automaattiin asetettiin jonoon useita kolikoita peräkkäin.

Kolikkojonon paino muuttaa lyönnin erilaiseksi joka kerran kun kolikoita lyödään pois laitteesta. (johtuen tietenkin kolikkojonon painosta alimmaista kolikkoa vasten)

Mikäli automaattin laitetaan erikseen jokaisen lyödyn kolikon jälkeen yksi kolikko kerrallaan, ehtii pelaavan käden tuntomuisti muuttua eikä lyönti ole enää samanlainen kun edellistä kolikkoa pelattaessa.

Voitonmaksukaukalo oli automaatin sisäpuolelta sellainen, ettei sen kautta pystynyt työntämään voitonmaksukiekkojen laukaisimiin mkinkäänlaista jousta tms esinettä.

Sen sijaan mainittakoon, että mikäli automaatin pohjaan pystyi lyömään voimakkaasti, saattoi voitonmaksuliipaisimet (laukaisutappien vastapainon aiheuttaman painon takia nytkähtää ylöspäin, jolloin automaatti maksoi voittoja lyönnin voimasta riippuen vaikka useasta kolikkorivistä kerrallaan.

Edellämainittu lyönti estettiin uuden mallisilla telineillä, joiden takia automaatin pohjaan lyöminen vaikeutui eikä onnistuessaankaan aikaansaanut minkäänlaista vaikutusta automaatin voitonmaksukoneiston vapautumiseen.

Vanhoissa ja ensimmäisissä 50 pennin pajatsoissa oli ns liukuahalukko, jonka kautta oli mahdollista saada kolikko siiman avulla tauluun ja sitä pystyi vetämään takaisin päin. Tämäkin estettiin siimaleikkurilla jo pajatsomallin alkuvaiheessa.

20 pennin pajatsossa oli myös siimaleikkuri. Näissä ja sitä aikaisemmissa pajatsoissa onnistui automaatin tyhjentäminen voitonmaksukaukalon kautta- työntämällä esim kellon jousi voitonmaksuliipaisimiin.

Facebook
Juhani Pakarainen