Olen tapaillut joitakin kuukausia erästä itseäni pari vuotta nuorempaa naista(25v).
Asumme toisistamme n.400km:n päässä, siis kyseessä on etäsuhde. Ongelma on se, että minä annan hänelle todella paljon hellyyttä, mutta itse en saa häneltä, muuten kuin oikeastaan rakastelun yhteydessä ja sekin aika vähäistä. Olen tätä ja ylipäätään hänen vaisua suhtautumistaan tähän juttuun yrittänyt selvittää ja kyseenalaistanut tämän suhteen jatkamisenkin mielekkkyyden. Vastauksesi olen saanut, että hän tarvitsee aikaa, että voisi opetella rakastamaan minua enemmän.
Olen korviani myöten häneen rakastunut, mutta en pysty kohta enää jatkamaan, jos ei häneltä vastarakkautta heru... Toisaalta hän sanoo rakastavansa minua omalla tavallaan ja sanoo olevansa onnellinen kanssani. Minulla alkaa kertakaikkiaan usko loppumaan ja halu lopettaa tämä koko juttu ja vielä kun tämä tuntuu vievän minulta mielenkiinnon kaikista muista asioista...
Mitä tehdä, tunnustanko "tosiasiat" ja lopetan vai jatkanko sitkeästi ja toivon parasta?
Asumme toisistamme n.400km:n päässä, siis kyseessä on etäsuhde. Ongelma on se, että minä annan hänelle todella paljon hellyyttä, mutta itse en saa häneltä, muuten kuin oikeastaan rakastelun yhteydessä ja sekin aika vähäistä. Olen tätä ja ylipäätään hänen vaisua suhtautumistaan tähän juttuun yrittänyt selvittää ja kyseenalaistanut tämän suhteen jatkamisenkin mielekkkyyden. Vastauksesi olen saanut, että hän tarvitsee aikaa, että voisi opetella rakastamaan minua enemmän.
Olen korviani myöten häneen rakastunut, mutta en pysty kohta enää jatkamaan, jos ei häneltä vastarakkautta heru... Toisaalta hän sanoo rakastavansa minua omalla tavallaan ja sanoo olevansa onnellinen kanssani. Minulla alkaa kertakaikkiaan usko loppumaan ja halu lopettaa tämä koko juttu ja vielä kun tämä tuntuu vievän minulta mielenkiinnon kaikista muista asioista...
Mitä tehdä, tunnustanko "tosiasiat" ja lopetan vai jatkanko sitkeästi ja toivon parasta?
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Ongelma on se, että minä annan hänelle todella paljon hellyyttä, mutta itse en saa häneltä, muuten kuin oikeastaan rakastelun yhteydessä ja sekin aika vähäistä. - - Vastauksesi olen saanut, että hän tarvitsee aikaa, että voisi opetella rakastamaan minua enemmän."
Seksiä on jo ollut, mutta hän tarvitsee aikaa, jotta voisi antaa hellyyttä? Ei todellakaan kuulosta uskottavalta! Jos kerran seksiäkin on jo ollut, niin silloin pitäisi jo luottamuksenkin olla sen verran suuri, että nainenkin uskaltaa näyttää tunteensa. Olisin aika varuillani tässä tilanteessa. Oma arvioni: nainen ottaa kaiken ilon irti antamastasi huomiosta, kunnes jonakin päivänä saat kuulla, että "Tää ei nyt oikein toimi, mä haluun erota".
"Toisaalta hän sanoo rakastavansa minua omalla tavallaan ja sanoo olevansa onnellinen kanssani."
"Omalla tavallaan"? Tällaiset ympäripyöreät vakuutteluthan eivät riitä ja olet siis aivan oikein tehnyt hänelle selväksi, ettei sinua kiinnosta jatkaa, jollei nainen ala huomioimaan myös sinua. Sinun täytyy sanoa hänelle, että sinä et olekaan onnellinen hänen kanssaan, koska hän ei ole aktiivinen. Tällä hetkellä nainen ei osallistu suhteeseen samalla panoksella, kuin sinä. Oletko kuitenkin sanonut kantasi jämäkästi ja tosissasi, etkä vain kiltillä ja anelevalla ilmeellä? Jos nainen huomaa, että olet koko ajan varuillasi siitä, mitä sanot, hän tietää kontrolloivansa tilannetta. Vaikka ottaisit esille suhteen jatkon, siitä ei ole mitään hyötyä, jos esität asiasi anteeksipyydellen ja "kontaten".
"Mitä tehdä, tunnustanko "tosiasiat" ja lopetan vai jatkanko sitkeästi ja toivon parasta?"
Sitä älä missään nimessä tee, että jatkat sitkeästi ja toivot parasta, koska silloin tämä kissa-hiiri-leikki (jos sellaisesta on kysymys)vain jatkuu ja nainen saa haluamansa. Muista, että naisista löytyy niitä pelureita ja petollisia suunnilleen yhtä paljon, kuin miehistäkin.
Varmasti olet senkin ymmärtänyt, että 400 kilometrin etäisyys voi tarkoittaa myös sitä, että naisella on jo toinen mies ja sinä olet vain osa "näytelmää". Vaikka toista miestä ei olisikaan, niin on paljon helpompaa hankkia huvitteluseuraa 400 kilometrin päästä: nainen voi päättää, koska tavataan ja eroaminenkin käy helpommin, kun hänen ei tarvitse eron jälkeen huolehtia, että törmäisi sinuun viikottain ruokakaupassa.
Toivotaan kuitenkin, että nainen on myös tosissaan liikkeellä. Kuinka välitön ja rento nainen on seurassasi? Jos hän on aina hieman välinpitämättömän oloinen, hän tuskin on kiinnostunut sinusta sen vakavammin. Vaikka ihminen olisi kuinka ujo, niin kyllä hänestä näkee, onko hän toisesta kiinnostunut, vai ei.
Joka tapauksessa tilanteeseen täytyy saada muutos, koska sinua ei kohdella tasa-arvoisesti. Ehkä olet niin ahkera huomioimaan naista, että hän ei uskalla huomioida sinua? Jos nainen on ujo, hän ei välttämättä uskalla lähestyä sinua, jos itse olet koko ajan kiinni hänessä, eli vähennä omaa aktiivisuuttasi selvästi. Jos oletetaan, että nainen hakee sinusta vain väliaikaista hupia, niin passivoitumisesi johdosta hän saattaa vähentää yhteydenottojaan, koska sinusta ei enää ole niin paljon iloa. Tällöin tee omat johtopäätöksesi, äläkä sorru soittamaan hänelle, vaan odota, että hän ottaa itse yhteyttä.
Nyt neuvon tekemään seuraavasti: Osaat varmasti heti sanoa, kumpi teistä ottaa yleensä yhteyttä ja ehdottaa tapaamista tai, että menevätkö yhteydenotot tasan. Tästä ei ehkä voida mitään johtopäätöksiä vetää, mutta kun seuraavan kerran puhutte puhelimessa tai mieluummin sitten, kun näette seuraavan kerran, niin ota tämä asia selkeästi esille. Sano, että haluat pitää miettimistauon suhteessanne. Kerro, ettet halua jatkaa suhdetta, jos nainen ei ala näyttämään tunteitaan enemmän. Velvoita naista ottamaan yhteyttä esim. parin viikon tai kuukauden kuluttua, jolloin hän kertoo, onko muutoksia luvassa. Jos homma ei kuitenkaan muutu, jätä vastuu yhteydenotosta kokonaan naiselle ja anna hänen "ylläpitää" suhdetta pidemmän aikaa. Jos nainen on tosissaan sinun suhteesi, hän kyllä näkee vaivaa suhteenne eteen. Tuntuu siltä, että nainen kyllä rakastaa sinua "omalla tavallaan", eli vain leikittelee kanssasi. Tee siitä loppu.
"Olisin aika varuillani tässä tilanteessa. Oma arvioni: nainen ottaa kaiken ilon irti antamastasi huomiosta, kunnes jonakin päivänä saat kuulla, että "Tää ei nyt oikein toimi, mä haluun erota"."
Tätä nimenomaan pelkäänki, mutta en koe tätä naista kaikseta huolimatta minään `pelaajatyyppinä´ - tosin voin olla väärässä ja luoja mua silloin auttakoon...
"Oletko kuitenkin sanonut kantasi jämäkästi ja tosissasi, etkä vain kiltillä ja anelevalla ilmeellä? Jos nainen huomaa, että olet koko ajan varuillasi siitä, mitä sanot, hän tietää kontrolloivansa tilannetta. Vaikka ottaisit esille suhteen jatkon, siitä ei ole mitään hyötyä, jos esität asiasi anteeksipyydellen ja "kontaten"."
Olet oikeassa, yleensä asiat ovat menneet sillä tavalla, kun olen asiat ottaneet puheeksi, hetki on mennyt tavalla tai toisella ´syitä´ kuunnellessa tunteelliseksi ja mä olen aika nopeasti leppynyt. Mä olen liian kiltti tässä suhteessa. Lisäksi olen myöhemmin huomannut, että asiat on tulleet sanottua monesti ´kaunistellen´.
Tein juuri listan, jossa on kaikki asiat, jotka vaivaa tai arveluttaa ja esitän ne heti, kun naisen pääsykokeet yliopistoon ovat ohi, koska en halua hänen pääsymahdollisuuksiaan sinne pilata. Tosin mitä nopeammin, sitä parempi.
Asia mikä mua vaivaa eniten on se, että tämä suhde on niin ristiriitainen. Siis toisaalta tämä tuntuu niin hyvältä ja toisaalta taas niin huonolta, siis ei ole sellaisia _faktoja_, jotka puhuisivat jomman selkeästi siitä, että haluaako nainen olla todella kanssani, vai ei.
Lisäksi pelkään, että en tunne naista kunnolla, sillä olemme tekemisissä kuitenkin niin vähän, kun tuota välimatkaakin on niin pajon. Se, että näkisi naisen käytöksen esim. kavereitansa ja vanhempiaan kohtaan voisi _ehkä_ opettaa jotain uusia asioita tästä naisesta.
Yhteydenpito puhelimitse on tullut enimmäkseen mun puolelta, mutta en mä sitä varsinaisesti ongelmana näe, sillä hänellä ei todellakaan ole varaa tuhlata euroakaan ´ylimääräiseen´, toisin kuin mulla.
Mulla on itsellänikin kokemuksia siitä, että vaikka mä pitäisin ihmisestä kuinka paljon, en mä välttämättä koe tarvetta olla häneen puhelimitse jatkuvasti yhteydessä.
Mutta mitenkäs asiaan vaikuttaa se, että naisella on huono itsetunto - valitettavasti myös minulla, siis ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa - ja hänen taustaltaan löytyy lisäksi masennus, jota on hoidettu ilmeisesti terapialla.
Mä pelkään, että mä olen joku itsetunnon pönkittämisväline, jota en todellakaan halua olla. Ainoa mitä haluan on ihmissuhde, jossa minä annan rakkautta ja sitä myöskin saan.
"Toivotaan kuitenkin, että nainen on myös tosissaan liikkeellä. Kuinka välitön ja rento nainen on seurassasi? Jos hän on aina hieman välinpitämättömän oloinen, hän tuskin on kiinnostunut sinusta sen vakavammin. Vaikka ihminen olisi kuinka ujo, niin kyllä hänestä näkee, onko hän toisesta kiinnostunut, vai ei."
Meillä menee muuten hyvin, molemmat viihtyvät toisensa seurassa ja jotenkin koemme olevamme sielunkumppaneita, sillä nautimme suurimmaksi osaksi samoista asioista. Mutta en mä oikein näe, että hän varsinaisesti olisi välinpitämättömän oloinen, mutta...
"Joka tapauksessa tilanteeseen täytyy saada muutos, koska sinua ei kohdella tasa-arvoisesti. Ehkä olet niin ahkera huomioimaan naista, että hän ei uskalla huomioida sinua? Jos nainen on ujo, hän ei välttämättä uskalla lähestyä sinua, jos itse olet koko ajan kiinni hänessä, eli vähennä omaa aktiivisuuttasi selvästi."
Ujo hän on, joka johtuu juuri hänen huonosta itsetunnostaan, mutta en mä sitä usko, että hän ei uskaltaisi lähestyä. Mutta minä todellakin olen hänessä kiinni lähes jatkuvasti...
"Tuntuu siltä, että nainen kyllä rakastaa sinua "omalla tavallaan", eli vain leikittelee kanssasi. Tee siitä loppu."
Mä pahoin pelkään, että olet kuitenkin oikeassa.
Hyviä näkökantoja esitit, ISO kiitos sinulle siitä!