Kuoleminen ei ehkä olekaan paha kokemus

Lainaus linkin tekstistä:

"Belgialainen tutkimusryhmä keräsi lähes 200 potilaalta kuvaukset heidän kokemuksestaan. Lähes-kuoleman syyt olivat kirjavia. Selvästi yleisin tuntemus oli levollisuuden ja rauhan kokemus. Siitä kertoi lähes 90% potilaista. Itse asiassa kokemukset kaiken kaikkiaan olivat positiivisia. Vain kaksi haastatelluista piti kokemaansa ahdistavana. Enemmistö kertoi myös valosta, ruumiista irtoamisesta tai ajan katoamisesta. Vastaus tutkimuksen peruskysymykseen oli, ettei “kuoleman” tavalla ollut vaikutusta kokemukseen. Aivoissa tai, jos niin haluaa uskoa, hengessä tapahtui samoja asioita vammamekanismeista riippumatta. Tutkijat eivät ota kantaa, puhuuko tulos tuonpuoleisen puolesta.

Läheskään kaikki kuoleman porteilla käyneet eivät koe näitä näkyjä tai tuntemuksia. Arviot ilmiön yleisyydestä liikkuvat muutamissa prosenteissa. Ne jotka ovat sen kokeneet, lakkaavat pelkäämästä kuolemaa. Ovathan nuo levolliset viestit kaikkia odottavasta tapahtumasta positiivista kuultavaa meille muillekin. Olipa se tieteellinen selitys mikä tahansa."

Mitä ajatuksia syntyi lukiessasi tätä ?

Toivoisi, ettei olisi. Jälkeenjääville se on kauan vaikeaa.

Mielenkiintoinen asia.Kuoleman jälkeiseen elämään uskovat ovat pitäneet
näkyjään todisteena hengen siirtymisestä uuteen olotilaan.

Olen istunut monilla kuolin hetkillä kuolevien vieressä pitämässä kädestä kiinni. Aina rauhallinen tapahtuma kukaan ei ole paniikissa hengitys vaan loppuu.
Mutta muistan kauan sittenkin olin umpisuoli leikkauksessa joka oli akuutti tapaus ja sain eetteri nukutuksen koska sairaalaassa ei ollut nukutus lääkäriä.
Kun eetteri alkoi vaikuttamaan niin tuntui että pyrin jossain tuubissa kunnes menetin tajuntani. Ehdin ajatella ennen tajunnan menoa että tällä laillako minä kuolen .

Se oli kamala kokemus sinänsä ja en ollut koskaan ollut aikaisemmmin sairaalassa , ja kun heräsin ja hoitaja ottivat peiton päältä niin tiesin että haavan ympärys olin keltainen .
Sitä en vieläkään ymmärrä miten minä sen tiesin etukäteen . Sain kuula hoitajilta että sillä keltaisella oli pesty haavan ympärillä oleva iho ennekun tekivät leikkaus haavan .joskus miettinyt että olisinko ollut jossain vaiheessa hereillä ja nähnyt kun desinfisioivat ihon, mutta sekin olisi vaatinut että olisin istunut koska ei makuu asunnossa en sitä olisi nähnyt. En varmaan tule sitä koskaan tietämään .

Kaikilla se on edessä, mutta onko kukaan tullut kertomaan millaista se on ?
Ovatkohan nämä kokemukset totta ?
Että voi palata tavallaan kuolleista vielä elävien kirjoihin ?
Uskotko niihin ? Itse tavallaan uskon,

Joskus luen niitä ja olen ystäviltä kuullut. Muutama kokemus löytyy heiltä. En pelkää lähtöä. Se on suuri helpotus nykyiseen verrattuna. Ainoa pelko on nuo sekopäätappajat kaupungilla. Kitumaan en jää jos on minusta kiinni.