Koulukiusaamisesta ja "kostosta"

Mielummin tinttaa leukaperiin, kun nenään lyömisessä on se riski jotta nenä luu voi lävistää aivot. Sitten käykin hassusti lyödylle, että lyöjälle.

Jasu

Muistakaa sitten, että yli innokas vanhampainyhdistys voi myös olla lapsille ahdistava. Tietenkin koti koulu yhteistyön pitää toimia, mutta liika on aina liikaa.

No ei tossa mun mielestä ole kellään mitään tuomittavaa, toki olen itse saman aikakauden kakaroita, niin en voi sanoa olevani objektiivinen ja puolueeton.

Itse en ala-asteella kuunnellut mitään kettuilua tai kiusaamisyrityksiä, vaan se oli ekaluokalta alkaen välittömästi nyrkkiä tauluun. Ja tokihan siitä istuttiin jonnin verran jälkkäreitä, mutta eipähän kukaan pahemmin tullut sitten kokeilemaan onneaan koko kolmesataapäisessä alakoulussa niiden jälkimmäisten neljän vuoden aikana. Yläasteen puolella maine ja vuoden-pari vanhemmat tutut pitivät huolen siitä, että sai olla ihan rauhassa alusta loppuun asti.

Yläasteen lopun ja vähän matkaa perskoulun jälkeen toimin kaverin pikkuveljen "kummisetänä", kas kun sitä oli alettu kiusaamaan jo nelosluokalla. Menin parina kolmena aamuna joka viikko herättelemään vintiön, annoin aamiaisen ja saatoin kouluun niin että kaikki varmasti näkivät. Loppui kiusaaminen eikä sitä ikinä yläkoulun puolella alkanutkaan, kun saatoin naperon seiskaluokan syyskauden koululle.
Se oli kyllä silleen ihan kivaakin, että opettajisto oli pitkälti niitä jotka minuakin olivat opettaneet eli tuli paljon tuttuja aina vastaan ja aika moni niistä muista mukuloista koululla oli jonkun luokkakaverini tai muuten koulututtuni pikkusisaruksia. Silloin kävi välillä liki vakavasti mielessä, että ei se olisi ollenkaan hullumpi työ toimia opettajana pikkuriiviöille.

Itse tykkään kiusaamisesta, mutta kiusaan vain ja ainoastaan itseäni selväst iheikompia juuri siitä syystä, että he eivät kykene minua haastamaan. Parasta kiusaaminen on, jos se tehdään joukolla ja yhdelle tietylle valitulle. Joukolla kaikenlainen painostus ja kiusaaminen on muutenkin tehokkaampaa kiusattavan itsetunnon murskaamisen kannalta. Kiusaaminen on parhaimmillaan yllättävän yhteisöllinenen ja mukava harrastus, jonka parista voi löytää elinikäisiä ystäviä. Suosittelen jokaista kokeilemaan edes kerran elämässään, miltä kiusaaminen oikeasti tuntuu, eikä mennä pelkkien panettelevien ja sterotyyppisten huhupuheiden mukaan vaan löytää se oma rehti tapansa kiusata ja kokea itse ja sen jälkeen vasta tehdä toiminnasta omat johtopäätöksensä. Voit vaikka yllättyä positiivisesti! Ei muuta kuin kokeilemaan!

Kovasti sulle on kaikkea tapahtunutkin. Tosin 90% sun höpinöistä on mielikuvituksen tuotetta ja huomiohakuisuutta.

Kerronpa tarinan parin vuoden takaa.

Huostaan otettu 5lk:nen lapsi. Äiti narkki, isä joku kuollut tai hävinnyt kuvioista. Huostaanoton jälkeen lapsi palautetaan ei-biologiselle isälle, joka uhkaa tapaa 11-vuotiaita hukuttamalla ja käyttäytyy vökivaltaisesti naapureita kohtaan. Lapsella maalikonkin silmään pahoja kiintymyssuhteen vaurioita. Lapsi valehtelee täysin vakuuttavasti. Hakkaa koulukavereita tai käy päälle 1-3 krt/vko. Syy voi olla vaikka vain se, että toinen polttaa pelissä (haluaa mukaan, mutta ei kestä, kun palaa pelissä). Lapsi nimittelee muita kymmeniä kertoja päivässä todella ilkeästi (vaikka halventaa toisen aivohalvauksen saanutta isää), mutta kun joku sanoo takaisin, isä soittaa rehtorille kiusaamisesta. Lapsella on selkeitä paniikkihäiriöitä, tilanteista, jossa tärisee ja hyperventiloi.

Lapsi olisi varmaan kuulunut sairaalakouluun, mutta paikkoja ei ole. Aluksi muita lapsia syytetään kiusaamisesta, mutta aika pian aikuiset näkee toistuvat tilanteet itse (lapsen ei anneta olla ilman valvontaa) ja käsitys tilanteesta muuttuu. Sama lapsi saa saman show aikaan aina riippumatta ketä muita hänen seurassa on. Oma lapsi joutuu lyödyksi ja haukutuksia, mutta ei lyö takaisin, mutta kun poika lyö pienempää ottaa kiinni tuota (pienempää) käsistä selän taakse ja estää toisen hakkaamisen. Lapsi tulkitsee senkin kiusaamiseksi, samoin kun sen, että joku lyö tai sanoo takaisin kymmenen fyysisen tai henkisen iskun jälkeen. Isä raivoaa rehtorille ja uhkailee iltasanomilla lapsen kiusamisesta. Koulu sanoo ihan suoraan, että lapsen (mieleltään sairaan siis) kiusauskokemus on lapselle itselle todellinen, vaikka kiusaaminen menee todellisuudessa toisinpäin.

Mitä tässä tilanteessa luulet Simiti, että olisi käynyt, jos lapsia olisi kannustettu hakkaamaan toisiaan ”puolustukseksi”? Samat kaverit on hetken päästä 18v ja kun joku alkaa aukoa päätään, heti lyödään aivot pihalle? Muistutan, että yksi epäonninen lyönti voi tehdä aivovamman, muuttaa persoonallisuuden ja aiheuttaa työkyvyttömyyden. Veikkaan, että ne kaverit, jotka oppivat näkemään sekopäät kauempaa ja osaavat pysyä etäällä ja saavat tilanteet laukeamaan puhumalla selviävät elämästä aika paljon paremmin eikä rikosrekisteri itsepuolustuksesta ole hidasteena uralla.

Normaali lapsi, jolla on kaikki edes sinnepäin ok, ei ala tappaa kiusaajia. Normaali lapsi on vihainen, turhautunut, surullinen, kokee häpeää ja epätoivoa. Tilanteen eskaloituminen yksittäiseksi nyrkkitappeluksi on vielä suhteellisen normaalia.

En ota kantaa ampumistapauksen kiusaamiseen tässä. Varmaan tilanne on ollut paha, kun on päädytty koulun vaihtoon. Kuitenkin uudessa koulussa lapsi ehti lehtitietojen mukaan olla 3kk. Siis tapettu lapsi ja toinen, jonka selviäminen näyttää huonolta eivät ole voineet olla vastuussa aiemman koulun kiusaamisesta. Vaikka lapsi on tuore koulussa, kerrotaan netissä häirikön maineesta. Tämä irralliset tiedot eivät kuulosta yhtään loogisilta keskenään!

Siis kannattaa muistaa, ettei lehdet kerro tai edes tiedä koko totuutta. Emme mekään tiedä! Se on selvää, että koulujen kyky puuttua kiusaamiseen on huono ja vaikka tuon tarinan pojan luokassa opetuksesta kului usein 30-50% selvittelyyn (vaikka poika kävi vain puolikasta koulupäivää koulussa, siis erityisetuen päätös ja lasten psykiatrinen hoitosuhde luultavasti).

Tunnesäätelytaitoja tarvitaan elämässä. Yksi sellainen taito on, ettei tarvitse turvautua nyrkkiin eikä oman käden oikeuteen tai hamurabin lakiin kun viha iskee.

Meikäläistä ala-asteella kiusaneesta tuki alkoholisti ja lopun ajan elämästään vietti aikaa Thaimaassa ja muutama vuosi sitten kuoli.
Ei ollut hyvä elämä koulukiusaajallakaan loppujen lopuksi.

Hyvä

En tietenkään ole minkään koston tai väkivallan puolella, mutta täytyy mun sanoa, että ymmärrän kyllä ihan täysin, että kiusattu päätyy tuollaiseen. Ja ihan tottahan se on, että ei ne kiusaajat tajua lopettaa, ennenkuin saavat kunnon opetuksen.

Minusta tässä on ristiriitaisuuksia vielä paljon? Paljon selvittämättömiä asioita? Itse mietin, tuliko Hyvinkään koulusta Vantaalle vuoden alusta? Jos tuli? Miksi tuli? Hyvinkäätä epäilen, kun aiemmin sanottu, että Uudeltamaalta tullut, mut pk- seudun ulkopuolelta. Ennen tätä Hyvinkään koulun rehtori totesi, että ä ei tullut hänelle yllätyksenä vaan oli enemmänkin vain ajan kysymys milloin tämä eskaloituu näin?

Poliisi on todennut tänään, että nämä jotka joutuivat uhreiksi, ei ole ilmennyt heiltä kiusaamista? Onko aiemmat traumat, aiemmasta koulusta laukaisseet tapahtumat ja tehnyt päätelmiä, jostain herjan heitosta tai virnuiluista, joihin ylireakoinut näin?

Minulla oli lapsuudessa laaja kaveripiiri, yksi lähti väärälle polulle, jonka tukena olin, mutta yhdellä ehdolla, ettei toistaisi näitä pahoja tekoja toiste? Hän sai tuomion. Tämän jälkeen hänestä tuli ehdottomampi tiettyjä asioita kohtaan. Ei ollut enää joustoa asioissa, ehkä tässäkin voinut käydä näin vähäpätöisenmistä syistä vain?

Nuoret ajattelevat lyhytnäköisesti asioista ja voivat ylireakoida helpommin tilanteisiin. Ehkä joku tilanne on voinut tilanteet kärjistää ja syynä enemmänkin väärinymmärrys kuin todellinen syy? Sitä kans miettinyt, minkälaisessa roolissa oli aiemmassa koulussa? Pyrkikö hakemaan samanlaista roolia uudessa koulussa (vieraassa ympäristössä)?

Skitso- ajattelee monesti niin, että haluaa synnyttää toisissa pelkotiloja? Ja jollei ole siinä onnistunut mielestään hyvin, on päättänyt toimia toisin? Minusta hyvä kuulla vielä, mikä on ollut sedän rooli aseen ja ammusten suhteen pojalle? Minkälaisia keskusteluja on käyty niiden tiimoilta?

Tuli mieleen että mitä media ja pollari peittelee kun tarkemmin ei avata mistä kyseinen perhe on kotoisin. Toinen uhreista on kosovolaistaustainen 12-vuotias tyttö ja ampujalla oli roadman-huivi naamalla bt-kuulokkeet korvilla, toisin kuin ensitietojen mukaan.

Jotain tässä tapauksessa peitellään, paljon.

Ap hei. Minua kiusattiin vuosia lapsuudessani koska satuin itse mitenkään i syyttä ,syntymään lesta perheeseen. Sinä jatkat sitä kiusaamista täällä edelleen? Onko reilua? 💩

Jahas siinä paraskin. Tätä lesstalestalestaa ja sillä kiusaamista on ollut lapsuus ja nuoruus täys. Vielä täälläkin sillä lyödään. Miksi lapsuuteni minusta jotenkin huonomman ihmisen tekee omastamielestäsi? Olisit kiusaaja paljon anteeksipyynnön velkaa kiusatuillesi. Kaikki ei voi valita mihin perheeseen syntyy. Silti mieluummin lesta perheeseen kuin sinun raivo inho agendaasi.💩