Friendzone

Tottakai vanhemmalla miehellä on varovaisuus, etenkin jos hän on hyvä mies. Tätä varovaisuutta joka on nimenomaan esto - harjotetaan kahden ihmisen eduksi. Sinun eduksesi koska mies ei halua sanella suhteen edistämistä yksipuolisesti; hän ei halua asemaa jossa hän yksipuolisesti päättää mitä tapahtuu. Samoin hän on varovainen omaksi edukseen; sinä olet nuori viehättävä nainen ja siten heittäytyminen on hänelle valtava riskinotto aivan tunteellisestikin.

Jos sinulla on kiinnostusta mikset vie sitä konkreettiseksi toimeksi? Se mitä mies tuossa vaiheessa odottaa on nyökkäys, suostumus, pyyntö kohtaamisesta, tahdonilmaisu etenemisestä. Tämä on tanssi joka tanssitaan tietyssä kaavassa olosuhteiden vuoksi.

Nii sepä se oiskin ees kaveri...

OikeATI niin se onkin kavereita sinnänsä tavallaan kaikki, oikeasti.

Anonyymi00033 kirjoitti:

OikeATI niin se onkin kavereita sinnänsä tavallaan kaikki, oikeasti.

No eipä taida kuitenkaan.. oikeasti..

Pikemminkin mun parisuhteet on saaneet alkunsa tuolta friendzonelta. Ja minun aloitteesta vieläpä. Toinen olis voinu olla hyvin vaan kaverikin, mutta oon menny ihastumaan ja ihastuksissani ottanut riskin ja ilmaissut tunteeni. Sitten on joko jatkettu kaverina tai parina. Vaan on joskus täytynyt itsepäinen kaverikin sulkea zerizonelle, kun ei oo uskonu etten oo kiinnostunut parina.

Jasu

Anonyymi00017 kirjoitti:

Pikemminkin mun parisuhteet on saaneet alkunsa tuolta friendzonelta. Ja minun aloitteesta vieläpä. Toinen olis voinu olla hyvin vaan kaverikin, mutta oon menny ihastumaan ja ihastuksissani ottanut riskin ja ilmaissut tunteeni. Sitten on joko jatkettu kaverina tai parina. Vaan on joskus täytynyt itsepäinen kaverikin sulkea zerizonelle, kun ei oo uskonu etten oo kiinnostunut parina.

Jasu

Tänää just oli aamulla ukon kanssa juttua, että ei oltas mekään yhdessä jollen mä olis tehnyt aloitetta. Hän ei olis mua lähestynyt ikinä.

Ei hän mua pitänyt edes potentiaalisena kumppanina. Eikä mun pyöreyskään häntä viehättänyt, mutta sitten kirjoitellessa ajatuksuamme toisillemme, hän päästikin mut sydämeensä. Toisin kuin oli aikomus. 😃

Epävuehättävästä tulikin se puuttuva puolisko ja rakkain.

Jasu

Anonyymi00018 kirjoitti:

Tänää just oli aamulla ukon kanssa juttua, että ei oltas mekään yhdessä jollen mä olis tehnyt aloitetta. Hän ei olis mua lähestynyt ikinä.

Ei hän mua pitänyt edes potentiaalisena kumppanina. Eikä mun pyöreyskään häntä viehättänyt, mutta sitten kirjoitellessa ajatuksuamme toisillemme, hän päästikin mut sydämeensä. Toisin kuin oli aikomus. 😃

Epävuehättävästä tulikin se puuttuva puolisko ja rakkain.

Jasu

Ja jos nyt kysyn, no oonko mä rakas. Niin hänen silmä kostuu ja sanoo, rakkain. Jotta... Ottakaa joskus riskejä. Niistä voi syntyä jotain. ❤️

Jasu

Anonyymi00020 kirjoitti:

Ja jos nyt kysyn, no oonko mä rakas. Niin hänen silmä kostuu ja sanoo, rakkain. Jotta... Ottakaa joskus riskejä. Niistä voi syntyä jotain. ❤️

Jasu

Just tämä, että ei niinkään välitetä siitä ulkoisesta.. vaan mietitään enemmän sitä sisäistä mielenmaisemaa.

Täytyy sanoa, että oma äitinikin iski silmänsä mieheensä. Mies oli vähän, että ei me nyt ehkä kumminkaan.. mutta tarpeeksi kauan kun yrittää niin voi natsata🥴😁

Hyvä sinä siis…👍🏼

Anonyymi00018 kirjoitti:

Tänää just oli aamulla ukon kanssa juttua, että ei oltas mekään yhdessä jollen mä olis tehnyt aloitetta. Hän ei olis mua lähestynyt ikinä.

Ei hän mua pitänyt edes potentiaalisena kumppanina. Eikä mun pyöreyskään häntä viehättänyt, mutta sitten kirjoitellessa ajatuksuamme toisillemme, hän päästikin mut sydämeensä. Toisin kuin oli aikomus. 😃

Epävuehättävästä tulikin se puuttuva puolisko ja rakkain.

Jasu

Ihana oli kuulla vaikkei tunnetakaa ❣

Höpsö ja vanha ylitunteileva kun oon niin ton luettua tais mennä niiku jotain roskia silmiin ja äkillisesti vaihdevuosioireita kun sellainen ihana lämpöinen tunnepuuska tuli.

Pakko myöntää et ehkä pienehkö kateuspiru hiipi olkapäälle, mutta lähti onneks poiskin.

🥰

originalpieninainen kirjoitti:

Ihana oli kuulla vaikkei tunnetakaa ❣

Höpsö ja vanha ylitunteileva kun oon niin ton luettua tais mennä niiku jotain roskia silmiin ja äkillisesti vaihdevuosioireita kun sellainen ihana lämpöinen tunnepuuska tuli.

Pakko myöntää et ehkä pienehkö kateuspiru hiipi olkapäälle, mutta lähti onneks poiskin.

🥰

Tais olla kateuspieru.

Haaveilija39 kirjoitti:

Just tämä, että ei niinkään välitetä siitä ulkoisesta.. vaan mietitään enemmän sitä sisäistä mielenmaisemaa.

Täytyy sanoa, että oma äitinikin iski silmänsä mieheensä. Mies oli vähän, että ei me nyt ehkä kumminkaan.. mutta tarpeeksi kauan kun yrittää niin voi natsata🥴😁

Hyvä sinä siis…👍🏼

Juu ja jos molemmat on ihmistyyppiä, jota kiinnostaa kuitenkin pintaa enemmän se sidin ja ajatukset, niin helposti jää ne ulkonäkökriteerit toisarvoisiksi. Siinä älyää toiseen tutustuessa, että pitää ihmisestä ja tuntuu hyvältä olla tekemisissä. Ajatuksiin ihastuu, silloin ainakin mulla kaikki pinnalliset ennakko kriteerit ulkoisille tekijöille karisee huith helvettiin ja toinen alkaa näyttää makoisalle. 😃

Jasu

Anonyymi00038 kirjoitti:

Juu ja jos molemmat on ihmistyyppiä, jota kiinnostaa kuitenkin pintaa enemmän se sidin ja ajatukset, niin helposti jää ne ulkonäkökriteerit toisarvoisiksi. Siinä älyää toiseen tutustuessa, että pitää ihmisestä ja tuntuu hyvältä olla tekemisissä. Ajatuksiin ihastuu, silloin ainakin mulla kaikki pinnalliset ennakko kriteerit ulkoisille tekijöille karisee huith helvettiin ja toinen alkaa näyttää makoisalle. 😃

Jasu

Tulee ikään kuin sellanen tunne, että just tähän tyyppinhän mun pitikin ihastua ja tämön kanssa alkaa elää. Eikä mikään kiiltokuva kiinnosta enää pätkääkään ihastella, on löytyny jotain enemmän ja parempaa. Ihminen johon rakastuu.

Jasu

originalpieninainen kirjoitti:

Ihana oli kuulla vaikkei tunnetakaa ❣

Höpsö ja vanha ylitunteileva kun oon niin ton luettua tais mennä niiku jotain roskia silmiin ja äkillisesti vaihdevuosioireita kun sellainen ihana lämpöinen tunnepuuska tuli.

Pakko myöntää et ehkä pienehkö kateuspiru hiipi olkapäälle, mutta lähti onneks poiskin.

🥰

Heh, noo ei meilläkän aina helppoa ole. Mutta ei näköjään erilleenkään haluta lähteä, joten fixaillaan saumoja sitä mukaa kun ne ratkeilee. 😅

Jasu

Anonyymi00039 kirjoitti:

Tulee ikään kuin sellanen tunne, että just tähän tyyppinhän mun pitikin ihastua ja tämön kanssa alkaa elää. Eikä mikään kiiltokuva kiinnosta enää pätkääkään ihastella, on löytyny jotain enemmän ja parempaa. Ihminen johon rakastuu.

Jasu

Se on se ihminen jonka kanssa elämä tuntuu, että siihen tuli hänen myötä enemmän sisältöä. Ennakkoluuloista pääsee, kun ei oo kauheen jyrkkä. Sisin kertoo kyllä kuiskaten mitä rehellisesti tunnet. Ja mitä et. Silmät on välillä epäluotettavat suhteessa sisimpään.

Jasu

Anonyymi00040 kirjoitti:

Heh, noo ei meilläkän aina helppoa ole. Mutta ei näköjään erilleenkään haluta lähteä, joten fixaillaan saumoja sitä mukaa kun ne ratkeilee. 😅

Jasu

Eipä kai mikään parisuhde oo aina pelkkää ruusujen terälehtiä 😅
Rakkaus on muutakin kun aurinkoa ja hymyä.
Tuo teidän juttu vaikuttaa aika hyvälle 🙂

Anonyymi00038 kirjoitti:

Juu ja jos molemmat on ihmistyyppiä, jota kiinnostaa kuitenkin pintaa enemmän se sidin ja ajatukset, niin helposti jää ne ulkonäkökriteerit toisarvoisiksi. Siinä älyää toiseen tutustuessa, että pitää ihmisestä ja tuntuu hyvältä olla tekemisissä. Ajatuksiin ihastuu, silloin ainakin mulla kaikki pinnalliset ennakko kriteerit ulkoisille tekijöille karisee huith helvettiin ja toinen alkaa näyttää makoisalle. 😃

Jasu

Tuokin on totta että ne ihmiset näyttää paljon viehättävimmiltä, se ulkoinen ei jotenkin ole niin se juttu..

originalpieninainen kirjoitti:

Eipä kai mikään parisuhde oo aina pelkkää ruusujen terälehtiä 😅
Rakkaus on muutakin kun aurinkoa ja hymyä.
Tuo teidän juttu vaikuttaa aika hyvälle 🙂

Juu ei. Piikitkin pistelee välillä. 😃
Jotenkin sitä on yhdessä mahduttu elämään 2010 kesästä. 🙂

Ja kyllä mä mielummin fixailen niitä saumoja, kun toinenkin siihen ryhtyy, kun siirtysin jonkun muun matkaan. Multa on kadonnu kokonaan se sellanen tarve, mikä oli joskus että miettisi "noo jos ei tään kanssa, niin jonkun muun". Ja mä luulen, että mun kohdalla se tarkoittaa, että kasvanu ihmisenä ja taidan tajuta mitä rakkaus on. Muutakin kun hauskaa.

Jasu

Jasu

Haaveilija39 kirjoitti:

Tuokin on totta että ne ihmiset näyttää paljon viehättävimmiltä, se ulkoinen ei jotenkin ole niin se juttu..

Ainaskin, jollei mene pelkän näkövietin mukaan. 🙂

Jasu

Anonyymi00043 kirjoitti:

Ainaskin, jollei mene pelkän näkövietin mukaan. 🙂

Jasu

Kyllähän sen ulkoisen habitukseen pitää viehättää, mutta tutustuessa ihminen vaan kaunistuu 😁 sisäinen maailma voi olla vaan niin ihana.❤️

Siis green line, the buffer zone! Vihreä linja.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Siis green line, the buffer zone! Vihreä linja.

Eli joku golf juttu. Mä en tiedä golfista mitään, paitsi että viimekesänä olin golfkentällä töissä.

JeroP kirjoitti:

Eli joku golf juttu. Mä en tiedä golfista mitään, paitsi että viimekesänä olin golfkentällä töissä.

Golf! Voi tsiidud :D

Siitä riittää tarinoita vielä jälkipolvillekin

Anonyymi00007 kirjoitti:

Siis green line, the buffer zone! Vihreä linja.

But what about those huge tickets?

Tää ei kyllä ole ystävällinen vyöhyke.
Eikä turvallinenkaan.
Paitsi just ehkä jos hirviöistä ja sellasesta juttelee.

Voi rähmä...
Siis Minne tulen?
🤭

Vihakin on tunne..
Noh, kaveri olis ollu kiva.
Edes kaveri..

originalpieninainen kirjoitti:

Vihakin on tunne..
Noh, kaveri olis ollu kiva.
Edes kaveri..

Sullakin on alkanut itsesäälivaihe. Et tosin ole ainoa tällä palstalla. Itsesääli ei ole viehättävää ja vähentää mahdollisuuksiasi hyvään parisuhteeseen!

Jos olet itse ihastunut, ei ystävyyssuhde onnistu ja itse vaan ihastut lisää kun olette tekemisessä. Ein sanomien on paljon armollisempi tapa kuin riiputtaa löysässä hirressä. Jos ei kiinnosta silleen, niin ei vaan kiinnosta. Ei kumpikaan voi valita tunteitaan tai tunteiden puuttumista eikä se ettei juuri nyt halua tai pysty ole sinun huonoudesta tai kelpaamattomuudesta johtuvaa!

Etsi itsesi takia ihminen, joka haluaa juuri sinut ja kunniottaa sinua! Ei huonossa roikkumisesta saa kuin sydänsuruja! Keskisormi pystyyn ja käsittele pettymyksesi rauhassa ja tee kotiläksysi. Kun olet sisäisesti valmis, avaa silmät ja lähde ulos. Tulet vielä yllättymään miten elämä voi tuoda uuden ihmisen elämään. Ennen kuin vanhasta on päästänyt irti, se ei tule onnistumaan.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Sullakin on alkanut itsesäälivaihe. Et tosin ole ainoa tällä palstalla. Itsesääli ei ole viehättävää ja vähentää mahdollisuuksiasi hyvään parisuhteeseen!

Jos olet itse ihastunut, ei ystävyyssuhde onnistu ja itse vaan ihastut lisää kun olette tekemisessä. Ein sanomien on paljon armollisempi tapa kuin riiputtaa löysässä hirressä. Jos ei kiinnosta silleen, niin ei vaan kiinnosta. Ei kumpikaan voi valita tunteitaan tai tunteiden puuttumista eikä se ettei juuri nyt halua tai pysty ole sinun huonoudesta tai kelpaamattomuudesta johtuvaa!

Etsi itsesi takia ihminen, joka haluaa juuri sinut ja kunniottaa sinua! Ei huonossa roikkumisesta saa kuin sydänsuruja! Keskisormi pystyyn ja käsittele pettymyksesi rauhassa ja tee kotiläksysi. Kun olet sisäisesti valmis, avaa silmät ja lähde ulos. Tulet vielä yllättymään miten elämä voi tuoda uuden ihmisen elämään. Ennen kuin vanhasta on päästänyt irti, se ei tule onnistumaan.

En sanois et itsesääli vaihe olis,
Tää on jotain ihan muuta..

No eipä alunperinkään pitänyt olla
tai tulla mitään Parisuhteita mihkään suuntaan..
Ainostaan ystävää tarvitsin...

Tyhmiä muka yhteyksiä ja sellasta tunsin,
No ehkä meni sekasin jostain syystä keneen
Yhteyden tunne olikin..

Tästä on iha ookoo jatkaa yksin tallustelua..
Ois se vaan ollu tärkeetä olla edes ystävä
Vierellä tarpomassa..
Kestäisi paremmin tätä elämää.
Ja itsekkäästi kyllä, oisin tarvinnut tähän sen jonkun tueksi kun on rankkaa..

originalpieninainen kirjoitti:

En sanois et itsesääli vaihe olis,
Tää on jotain ihan muuta..

No eipä alunperinkään pitänyt olla
tai tulla mitään Parisuhteita mihkään suuntaan..
Ainostaan ystävää tarvitsin...

Tyhmiä muka yhteyksiä ja sellasta tunsin,
No ehkä meni sekasin jostain syystä keneen
Yhteyden tunne olikin..

Tästä on iha ookoo jatkaa yksin tallustelua..
Ois se vaan ollu tärkeetä olla edes ystävä
Vierellä tarpomassa..
Kestäisi paremmin tätä elämää.
Ja itsekkäästi kyllä, oisin tarvinnut tähän sen jonkun tueksi kun on rankkaa..

Myötätuntoa sulle. Tunnistan tuon tilanteen, kun kokee erityistä yhteyttä jonkun kanssa. Ja kuinka kipeää tekee, kun toinen alkaa hiljaa häivyttää yhteyttä. Omassa tapauksessani se "haihtuminen" oli oma syyni, kadun asioita edelleen. SInulle tsempit kuitenkin, toivottavasti helpottaa. Eri kuin ed

Anonyymi00026 kirjoitti:

Myötätuntoa sulle. Tunnistan tuon tilanteen, kun kokee erityistä yhteyttä jonkun kanssa. Ja kuinka kipeää tekee, kun toinen alkaa hiljaa häivyttää yhteyttä. Omassa tapauksessani se "haihtuminen" oli oma syyni, kadun asioita edelleen. SInulle tsempit kuitenkin, toivottavasti helpottaa. Eri kuin ed

☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆

Miten se oli sun oma syysi?

Ja miksi sua kaduttaa se asia?

Etkö voi tehdä asialle mitään enää?

Onko teillä mitään yhteyttä enää olemassa?

Miten sulla on ton "haihtumisen" jälkeen mennyt
elämässä ja uusissa ihmissuhteissa etenkin?

☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧

Kipeää tekee, liian kipeää..
Tuntuu kuin jotain revittäisiin irti itsestä ja sydämestä.

°•°•°•°

Anteeks kamala utelu kasa,
Mutta kun en tiedä miten tässä
pitäisi toimia ja miten tulevaisuus
tulee muka menemään jos ns luovuttaa ja
antaa tällaisen erityisen ja ainutlaatuisen
Yhteyden tunteen olla ja jatkaa vaan eteenpäin.

Muka jatkaa...

•°•°•°•

Mä olen itse ajatellut ettei sellaisen
suhteen sais antaa periksi kovin helposti.

Tosin ei ne erityiset yhteydet ole aina justiinsa
Jotain vuosisadan rakkaustarinaa.

Vaan saattavat olla jotain ihan muutakin.
Ystävyyttä tai jotain..

Erityistä, ainutlaatuista ja selittämättömän tärkeää joka tapauksessa..

▪︎¤▪︎¤▪︎

Ja oon sitä mieltä myöskin että
jos ja kun koskaan tulee eteen tuollainen
erityinen sidos jonkun kanssa,

mutta ei sillä hetkellä etenekään tai jää kesken jostain syystä asiat niin siltikään se sidos,

jos se on aito ja tarkoitettu sidos se pysyy eikä katkea koskaan.

♡☆♡☆♡☆♡☆♡☆♡☆♡☆♡☆♡☆♡☆♡

originalpieninainen kirjoitti:

☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆

Miten se oli sun oma syysi?

Ja miksi sua kaduttaa se asia?

Etkö voi tehdä asialle mitään enää?

Onko teillä mitään yhteyttä enää olemassa?

Miten sulla on ton "haihtumisen" jälkeen mennyt
elämässä ja uusissa ihmissuhteissa etenkin?

☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧☆♧

Kipeää tekee, liian kipeää..
Tuntuu kuin jotain revittäisiin irti itsestä ja sydämestä.

°•°•°•°

Anteeks kamala utelu kasa,
Mutta kun en tiedä miten tässä
pitäisi toimia ja miten tulevaisuus
tulee muka menemään jos ns luovuttaa ja
antaa tällaisen erityisen ja ainutlaatuisen
Yhteyden tunteen olla ja jatkaa vaan eteenpäin.

Muka jatkaa...

•°•°•°•

Mä olen itse ajatellut ettei sellaisen
suhteen sais antaa periksi kovin helposti.

Tosin ei ne erityiset yhteydet ole aina justiinsa
Jotain vuosisadan rakkaustarinaa.

Vaan saattavat olla jotain ihan muutakin.
Ystävyyttä tai jotain..

Erityistä, ainutlaatuista ja selittämättömän tärkeää joka tapauksessa..

▪︎¤▪︎¤▪︎

Ja oon sitä mieltä myöskin että
jos ja kun koskaan tulee eteen tuollainen
erityinen sidos jonkun kanssa,

mutta ei sillä hetkellä etenekään tai jää kesken jostain syystä asiat niin siltikään se sidos,

jos se on aito ja tarkoitettu sidos se pysyy eikä katkea koskaan.

♡☆♡☆♡☆♡☆♡☆♡☆♡☆♡☆♡☆♡☆♡

Sanoin avoimesti asioita, joita ei ehkä olisi kannattanut sanoa. Ehkä oltaisiin vielä yhteyksissä, jos olisin ollut hiljaa. Tai kukapa tietää. Kaikenlaista muutakin oli tekeillä samaan aikaan, mikä varmasti vaikutti myös.

Lopulta koin aiheuttavani ahdistusta hänelle yrittäessäni viestiä. Vastaukset vähenivät ja loppuivat tai typistyivät muutaman sanan viesteiksi. Vetäydyin itse yhteydenpidosta, koska se haihtuminen tuntui niin raskaalta. Kerroin aikeeni hänelle - tietenkin olisin halunnut jatkaa.

Murehdin pitkään sitä, miten hän voi. Säilytin yhteystiedot ja lähetin yksittäisiä viestejä. Vasta aivan hiljattain poistin numeron, koska en vain kerta kaikkiaan usko hänen haluavan enää olla yhteyksissä kanssani.

Oma elämäntilanteeni on muutoksessa ja kaipaisin sellaista ystävää yli kaiken. Hän on ajatuksissa edelleen todella usein. Ihan niin kuin kirjoitit, minullekin se oli jotain "erityistä, ainutlaatuista ja selittämättömän tärkeää". En ole tuntenut ketään, joka tuntuisi samanlaiselta.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Sanoin avoimesti asioita, joita ei ehkä olisi kannattanut sanoa. Ehkä oltaisiin vielä yhteyksissä, jos olisin ollut hiljaa. Tai kukapa tietää. Kaikenlaista muutakin oli tekeillä samaan aikaan, mikä varmasti vaikutti myös.

Lopulta koin aiheuttavani ahdistusta hänelle yrittäessäni viestiä. Vastaukset vähenivät ja loppuivat tai typistyivät muutaman sanan viesteiksi. Vetäydyin itse yhteydenpidosta, koska se haihtuminen tuntui niin raskaalta. Kerroin aikeeni hänelle - tietenkin olisin halunnut jatkaa.

Murehdin pitkään sitä, miten hän voi. Säilytin yhteystiedot ja lähetin yksittäisiä viestejä. Vasta aivan hiljattain poistin numeron, koska en vain kerta kaikkiaan usko hänen haluavan enää olla yhteyksissä kanssani.

Oma elämäntilanteeni on muutoksessa ja kaipaisin sellaista ystävää yli kaiken. Hän on ajatuksissa edelleen todella usein. Ihan niin kuin kirjoitit, minullekin se oli jotain "erityistä, ainutlaatuista ja selittämättömän tärkeää". En ole tuntenut ketään, joka tuntuisi samanlaiselta.

☆☆ Toivon sun puolestasi et saisitte vielä yhteyden ja välit kuntoon!! ☆☆


Omakin elämä sellaisessa vaiheessa ollut että oisin todellakin tarvinnut ystävää et ois jaksanut tätä.
No eipä ollut sellaista joka välittäisi oikeesti.
Tai olis ollut välittäviä mutta sattuneista syistä
minkä takia just ei jaksakaan mun oli pakko
" vetäytyä ja katkasta yhteydet " kaikkiin ihmisiin viime syksynä. Palsta jäi ainoaksi väyläksi ihmisiin..


Eipä taida enää olla tarvetta ajatella miten menee jos antaa periksi ja luovuttaa. Ei millekään enää..


☆☆ Kaikkea hyvää sulle ja voimia!! ☆☆

originalpieninainen kirjoitti:

☆☆ Toivon sun puolestasi et saisitte vielä yhteyden ja välit kuntoon!! ☆☆


Omakin elämä sellaisessa vaiheessa ollut että oisin todellakin tarvinnut ystävää et ois jaksanut tätä.
No eipä ollut sellaista joka välittäisi oikeesti.
Tai olis ollut välittäviä mutta sattuneista syistä
minkä takia just ei jaksakaan mun oli pakko
" vetäytyä ja katkasta yhteydet " kaikkiin ihmisiin viime syksynä. Palsta jäi ainoaksi väyläksi ihmisiin..


Eipä taida enää olla tarvetta ajatella miten menee jos antaa periksi ja luovuttaa. Ei millekään enää..


☆☆ Kaikkea hyvää sulle ja voimia!! ☆☆

Kiitos kannustavista sanoistasi ja toivotuksista! Viime syksy oli tosi vaikeaa aikaa. Pieni toivo kytee, että voisi joskus vielä jutella asiat selväksi, mutta itsellä ei tosiaan ole enää yhteystietoja kuin joku ikivanha sähköposti. Ajattelen samalla tavalla tuosta sidoksesta kuin sinä, mutta kyllähän se yhteyden korjaantuminen vaatisi aktiivisuutta molemmilta.

Joudun oman henkisen jaksamisen vuoksi irrottautumaan tuosta näkymättömästä ja luopumaan hänen aktiivisesta ajattelemisestaan. Irl arjessa on tällä hetkellä niin paljon huomiota vaativia asioita ja järjestelemistä. Joskus todellisuus on tarujakin ihmeellisempää, mutta ei-näkyvään tarttuminen vie paljon enemmän voimavaroja kuin ne näkyvät yhteydet.

Samaa toivon sulle, että saisit kaipaamaasi tukea ja tuntisit aitoa välittämistä. Toivon, että asiasi järjestyvät. Ei ole helppoa yrittää pärjätä yksin tässä maailmassa.

Sä voit ajatella itsestäsi noin jos sä haluat,
sulla on siihen oikeus.
Mutta ajattelitko mitä se toinen on mieltä susta,
Ja sun ystävyydestä?
Entä ajattelitko sitä miltä toisesta tuntuu?

Turvapaikka...
Sellainen kuin olisi jossain... 😪

Toiset ei kelpaa ees siihen asti..

Aika hyvin ilmaistu. Toiset vain ottavat, niistävät tunteet niin kuin vuotavan nenän nenäliinaan ja heittävät sen jälkeen nenäliinan roskiin.

Ihmettelevät sitten miksi jotain ihmistä saattaa vähän harmittaa - eikä tunteita sitten tietenkään saisi käsitellä mitenkään missään.

Pitää vaan siihen päälle sietää kaikkea sitä muutakin mitä on tapahtunut, niiata kauniisti ja hymyillä. Ei pysty ymmärtämään. Herätkää ihmiset.

Yllättävää että juuri mun kommentti poistettiin 😅

Mitähän väärää olikaan kysyä mitä mahdat tarkoittaa tolla...
No siinä se poistettu kysymys sitten onkin tuossa kysymyksessä.

Kyseinen Anonyymi vastaa: en ole ketjua aloittanut ja jos luet nuo pari kirjoittamaani kommenttini uudestaan ajatuksen kera, huomaat, etten ole missään tekemisissä tuon "ystävän" kanssa.