Poikaystävä lähtee ulkomaille vaihtoon...

Ei ainakaan kannata kiertää omaa elämäänsä sen poikaystävän poissaolon suremiseen, siitä ei tule kuin pahaa mieltä ja stressiä sinulle. Eikä missään nimessä kannata vielä aloittaa suremista, teillähän on yhteinen kesä edessä :) Puhelimet ja sähköpostit on keksitty yhteydenpitoa varten. Kenties voit jossain vaiheessa matkustaa tapaamaan poikaystävääsi.
Ehkä pelkäät, että suhteenne päättyy välimatkan vuoksi. Niin voi käydä. Mutta silloin tiedät, ettei teitä oltukaan tarkoitettu toisillenne ja voit jatkaa puhtaalta pöydältä. Vaihto-opiskelu päättyy aikanaan ja poikaystäväsi palaa luoksesi, jos niin on käydäkseen. Anna asioiden mennä niin kuin ne omalla painollaan menevät. Elämässä tulee eteen vielä paljon hankalampiakin asioita kuin poikaystävän vaihto-opiskelut, vaikka tällainen tilanne varmasti tällä hetkellä tuntuu sinusta hyvin ikävältä.
Tässäpä sinulle muutama asia pohdittavaksi.

Hei! Meillä tilanne oli sellainen, että minä olin se, joka lähdin vaihtoon, kun halusin toteuttaa yhden unelmistani ja vaikka lähtö ja erossaolo tuntui joskus maailman huonoimmalta idealta itkiessäni itseäni uneen niin tiedän, että olisin katunut ikäni jos en olisi lähtenyt.

Poikaystävän kanssa puhuimme paljon paluuni jälkeen tunteista ja hän sanoi, ettei ilman kyyneliä hänkään selvinnyt, mutta voin sanoa, että vuodatetut kyyneleet ainakin meillä ovat vain vahvistaneet suhdetta ja muistamme nyt taas sen (mikä meinasi jo joskus hautautua kiireen, stressin ja muun elämän alle) kuinka ihanaa on käpertyä toisen kainaloon ja kuinka paljon se yhteinen aika, unelmat ja pelkkä toisen läsnäolo merkitsee.

Sanoisinkin sinulle, että uskalla elää! Anna poikaystäväsi lähteä, koska kyllä hän tulee takaisin, jos ymmärtää arvosi. Nauttikaa nyt yhteisistä hetkistä ja erossa ollessa älkää keskittykö liiaksi päivien laskemiseen. Ottakaa erossa olo haasteena ja niin hienoa on se tunne, kun kaikken epävarmuuden ja pelon jälkeen huomaakin, että tässä sitä edelleen ollaan, yhdessä - vahvempana.

Anna poikaystävällesi tilaa ja muista se, että ei ne uudet ihmiset koskaan korvaa sitä omaa rakasta, joka Suomessa on. Itselläni ei ainakaan unohtunut edes uusissa ympyröissä se, että kuka on minulle se kaikista rakkain. Aina ei yhteydenpitoon ollut aikaa, mutta ei siitä kannata stressata ja hei, ajattele, että vaihtoaika on sinullekin kasvun paikka. Koettele omia rajojasi, aloita uusia harrastuksia ja tutustu uusiin ihmisiin. Ei poikaystäväsi varmasti halua, että istut vain kotona ikävöimässä vaan varmasti toivoo, että elät ja olet onnellinen. Kyllä sinä selviät! :)

Kun toinen toistaan ihanampia naisia keikkuu edessä, niin moraali ei miestä kauan pitele. Oma nainen jossain kaukana alkaa tuntua jotenkin "epätodelliselta" ja paikalliset naiset paljon todemmilta. Jos sun miehes on hyvännäkönen, niin se syödään siellä varmasti.

Mun veli oli vaihdossa ja sen tyttöystävä jäi Suomeen. Pari kertaa tyttöystävä kävi veljen luona sinä aikana. Tiedän, että Suomeen jääneellä tyttöystävällä oli "enemmän" ikävä kuin veljelläni mutta veljeni palasi nyt takaisin ja he ovat edelleen onnellisesti yhdessä:) Tietysti tähän vaikuttaa eniten se kuinka pitkään olette seurustelleet ja mitä mieltä vaihtariosapuoli on.

Eti uus.

Tulin just vaihdosta. 6 kk olin ulkomailla - Aasiassa.

Tiedosta tosiasiat. Pitkä välimatka voi tehdä tepposensa. Uudet, eksoottiset naiset ainakin meillä vei monet seurustelevat miehet mukanaan.

Tämän takia monet suhteet päättyivät eroon vaihto-opiskeluitteni aikana.

Itse olin sinkkuna alusta alkaen, joten pystyin hyvällä omalla tunnolla tutustumaan uusiin, ihaniin naisiin.

Siis en halua pelotella mutta oma vaihtari kokemukseni oli kotiin jätettyjen tyttö/poikaystävien painajainen. Niin moni unohti kotona odottavat siteet ja niin moni suhde kariutui (kuin myös itselläni). Mutta ota reissu testinä, jos suhde on vakaalla pohjalla ja reissussa ei muut kiinnosta tai ainekin itsekuri pitää halut asisoissa on kaikki paremmin kuin hyvin. Hatarassa suhteessa alkaa ajatukset harhailemaan muualle. Mutta älä missään nimessä kiellä poikaystääväsi lähtemästä..vaihtarina olo on yksi kokemuksista, jonka soisin kaikkien kokevan..suo se ilo hänellekin kun hänellä on siihen mahdollisuus. Ja ei kannata ajatella pahinta -kun hän sinusta oikein välittää ei ole huoltakaan. (omin silmin nähnyt..näinkin tapahtuu)

Tsemppiä..koeta jaksaa..toisesta on aina vaikea olla erossa!

Ymm'rr', ett' vaikka poikakaverisi olisi n'tisti vaihtarina, voi h'n saada uusia ajatuksia p''h'ns', mit' h'n tulevaisuudelta haluaa. Ei v'ltt'm'tt' niit' sinkkuna olemisena-ajatuksia vaan ihan muita.

Itselleni juuri k'vi n'in. Olin viime kes'n' ennen armeijaan l'ht;' New Yorkissa 2 viikkoa ja kun tulin Suomeen, lopetin yli 2 vuotta kest'neen suhteen. En pett'nyt, enk' edes tapaillut ket''n.

Mutta, ei p''t;kseni perustunut pelk'st''n matkalla muuttuneisiin ajatuksiin, mutta voin sanoa, ett' ero ratkaisu on paras vaikka se sattuisikin todella syd'mmess'.

Itse olin viime syksyn vaihdossa toisella puolella maapalloa eikä nähty kertaakaan poikaystävän kanssa sinä aikana.
Pelkäsin vaihtoon lähtöä tosi paljon, mutta tiesin että haluan toteuttaa sen ja katuisin loppuelämäni.
En halua pelotella, mutta syksy oli tosi vaikea. Ikävöinnin lisäksi sain pelätä suhteeni puolesta, koska poikaystäväni masentui täällä Suomessa ja oli valmis luovuttamaan. Oli todella stressaavaa olla suhteen koossa pitäjä. Onneksi loppuvaiheessa kaikki palasi ennalleen ja siitä selvittiin. Luulin että nyt kestetään mitä vaan, mutta nyt sitten tulikin ero.
Olin reissussa aika poikkeus kun mielessä oli vain poikaystäväni. Meidän 40 hengen porukasta lähes kaikki pettivät tai suhde katkesi. Enemmän miehillä, mutta moni nainenkin lopetti suhteensa ja löysi "lomaromanssin".
Yleisesti ottaen vaihtoaika on kauheampaa sille, joka jää kotiin ja saa pelätä mitä siellä tapahtuu. Aika railakasta on se vaihtarielämä! Itse sain paljon kuulla sitä että mikset unohda poikaystävääsi ja pidä hauskaa.

Entisen työkaverin tyttöystävä lähti vajaaksi pariksi kuukaudeksi ulkomaille ja tälle pojalle se oli liian pitkä aika eli sortui pettämään. Muistaakseni tosin sanoi, ettei voi koskaan kertoa asiaa tyttöystävälle, ettei suhde lopu siihen.

Toisessa tapauksessa seurustelu kesti lähes vuoden vaihtarijakson, mutta seurusteleva pari oli uskovaisia ja kai aika lailla sitoutuneet jo menemään naimisiin tulevaisuudessa eli ilmeisesti sivulle vilkuilua ei tapahtunut...ovat nyt naimisissa.