Mikä ohjaa kuluttajien ostoskäyttäytymistä?
- Pelotellu! Kun kerrotaan, että esimerkiksi öljyn hinta nousee ensi viikolla 30 % niin ihmiset ryntäävät tankkaamaan autojaan kiireen vilkkaa. Väitteen ei tarvitse olla edes totta, mutta pelko öljyn rajusta hinnannoususta saa kuluttajat reagoimaan. Joskus pelottelu on on myös itse itseään toteuttavaa. Pelottelun seurauksena aikaan saatu kysynnän kasvu pienentää varastoja ja nostaa tuotannon tarvetta. Kasvanut kysyntä lisää lopputuotteen hintapainetta.
Vastaavasti puheet hintojen tulevasta laskusta saa kuluttajat lykkäämään ostopäätöstään. Tämä puolestaan heikentää talouden kasvua ja näkymiä, sekä aiheuttaa ennakoivasti, ennen hintojen alennusta "esim. black friday" yrityksen kassavirran supistumista. Alennusmarkkinassa ainoastaan volyymi voi kattaa aikaisemmin syntynyttä vajetta.
Onkin kyseenalaista, ovatko halpuutukset, villit hinnat, halvat hinnat ym. lopputuloksen kannalta kokonaistaloutta ajatellen yritykselle hyväksi. Voidaan puhua piikki-ilmiöstä, jolloin tietyt päivät näkyvät selkeinä myyntitilastoissa, kun taas näiden väliset päivät ovat "odottelua" ja selkeästi hiljaisempia.
Ongelma on myös asiakkaiden hamstraus. Psykologisten vaikutteiden alaisena ihmiset ostavat omat varastonsa täyteen, mikä puolestaan halpuutuksen jälkeen lykkää seuraava ostotapahtumaa pidemmälle tulevaisuuteen. Niin sanottua "seisovaa aikaa" kertyy siis kummallekin puolelle ALE päiviä. Yrityksen näkökulmasta ideaalinen tilanne on vakaa ja kasvava myynti, jossa ei ole suuria ennustamattomia heilahduksia suuntaan tai toiseen. Toimitusvarmuus, varastot ja resurssit pysyvät vakaina ja toiminta on ennustettavaa.
- Pelotellu! Kun kerrotaan, että esimerkiksi öljyn hinta nousee ensi viikolla 30 % niin ihmiset ryntäävät tankkaamaan autojaan kiireen vilkkaa. Väitteen ei tarvitse olla edes totta, mutta pelko öljyn rajusta hinnannoususta saa kuluttajat reagoimaan. Joskus pelottelu on on myös itse itseään toteuttavaa. Pelottelun seurauksena aikaan saatu kysynnän kasvu pienentää varastoja ja nostaa tuotannon tarvetta. Kasvanut kysyntä lisää lopputuotteen hintapainetta.
Vastaavasti puheet hintojen tulevasta laskusta saa kuluttajat lykkäämään ostopäätöstään. Tämä puolestaan heikentää talouden kasvua ja näkymiä, sekä aiheuttaa ennakoivasti, ennen hintojen alennusta "esim. black friday" yrityksen kassavirran supistumista. Alennusmarkkinassa ainoastaan volyymi voi kattaa aikaisemmin syntynyttä vajetta.
Onkin kyseenalaista, ovatko halpuutukset, villit hinnat, halvat hinnat ym. lopputuloksen kannalta kokonaistaloutta ajatellen yritykselle hyväksi. Voidaan puhua piikki-ilmiöstä, jolloin tietyt päivät näkyvät selkeinä myyntitilastoissa, kun taas näiden väliset päivät ovat "odottelua" ja selkeästi hiljaisempia.
Ongelma on myös asiakkaiden hamstraus. Psykologisten vaikutteiden alaisena ihmiset ostavat omat varastonsa täyteen, mikä puolestaan halpuutuksen jälkeen lykkää seuraava ostotapahtumaa pidemmälle tulevaisuuteen. Niin sanottua "seisovaa aikaa" kertyy siis kummallekin puolelle ALE päiviä. Yrityksen näkökulmasta ideaalinen tilanne on vakaa ja kasvava myynti, jossa ei ole suuria ennustamattomia heilahduksia suuntaan tai toiseen. Toimitusvarmuus, varastot ja resurssit pysyvät vakaina ja toiminta on ennustettavaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaikilla ei ole varaa kaikkeen. Jos olet työtön (niinkuin minä), niin siinä ei paljoa ostella luksusmukavuuksia. Olen tosin onnistunut hankkimaan yllättävän halvalla ihan käyttökelpoista tavaraa. Alehintoja kannattaa todellakin seurata. Jotkin kuntoiluvälineet noin kympin verran, housut ja hupparit 20 e / kpl, syömispuolesta en niin hirveästi tingi. Taisin hankkia 7 alushousua 35 eurolla ja hyvin ovat toimineet. Kaikki kenkänikin yleensä max. 70 e.
Tuotteiden hinta ja laatu eivät aina kohtaa 100 %:sesti. Yleensä ei kannata ostaa sitä halvinta vaihtoehtoa, riippuu myös kuinka kovassa käytössä mikäkin on. Kaikki eivät sovi kaikille. Esim. juuri nuo kengät on sellainen maailmansa että osa niistä on kapeita ja minulla on aika leveä jalkapöytä, eli vain tietyntyyppiset kengät soveltuvat minulle. Kapeammatkin menevät mutta ne myös menevät helpommin rikki käytön yhteydessä.
Tuokin on totta. Kuluttajien skaalautuminen eri tuloluokkiin on kapitalistien ikiaikainen salajuoni myydä eri tasoista ja hintaista tavaraa kullekin ryhmälle mahdollisimman paljon. Kuluttajat eivät saa olla liian hyvätuloisia, jotta muistavat käydä töissä mutta kuitenkin sen verran varakkaita, että juuri ja juuri pysyvät leivässä ja pystyvät silloin tällöin ostamaan välttämättömän kulutushyödykkeen, muunkin kuin leivän. Myös jatkuva väestönkasvu on kapitalistien märkä päiväuni, koska tämä tarkoittaa lisää orjia ja kuluttajia sekä sitä myötä lisää markkinoita tuotetulle krääsälle.
Tärkeässä roolissa on myös pääoman kiertonopeus ja varastoprofiilin seuranta. Pitää muistaa, että suuri vaihto-omaisuuden määrä on pääoman tuoton näkökulmasta huono asia. Huomion keskipisteessä pitäisi olla liiketuloksen kasvu kun taas vaihto-omaisuuden kasvu korreloi liiketoiminnan hidastumista