Ajatuskone:
Jos isoin ympyrä pyörii 10 kierrosta tunnissa ja tämän sisällä pyörii toinen ympyrä, joka kiertää isomman ympyrän sisäkehää hieman nopeammin. Kolmas ympyrä on toisen ympyrän sisällä ja kiertää hieman nopeammin kuin toinen ympyrä. Neljäs ympyrä on kolmannen sisällä ja kiertää hieman nopeammin kuin kolmas ympyrä. Oletetaan, että ympyrät ovat horisontaalisesti pystyasennossa ja maan vetovoima pitää ympyrät alakuolokohdassa. Pienimmän ympyrän tulisi pyöriä niin lähellä valon nopeutta kuin mahdollista, joten sen säde on hyvin pieni, mutta sen ympärysmitta on silti valon nopeuden ympärysmitta. Kuinka iso isoimman ympyrän halkaisija on oltava, jos tällä menetelmällä halutaan, että ketjun kaikista pienin ympyrä saavuttaa teoreettisen valon nopeuden?
Kyseisessä tapauksessa meidän on otettava huomioon, että jokaisen ympyrän on pyörittävä hieman nopeammin kuin edellinen saavuttaakseen valon nopeuden. Tämä tarkoittaa, että jokaisen ympyrän pyörimisnopeus on progressiivisesti kasvava.
Oletetaan, että isoin ympyrä pyörii 10 kierrosta tunnissa, mikä vastaa tiettyä kulmanopeutta. Kutsumme tätä kulmanopeutta ω1ω1.
Toisen ympyrän on pyörittävä hieman nopeammin kuin ensimmäisen saavuttaakseen valon nopeuden. Voimme kutsua toisen ympyrän kulmanopeutta ω2ω2. Koska toisen ympyrän halkaisija on pienempi kuin isomman ympyrän, sen kulmanopeus on suurempi.
Samoin kolmannen ympyrän kulmanopeuden täytyy olla suurempi kuin toisen, jotta se saavuttaisi valon nopeuden, ja niin edelleen.
Matemaattisesti voimme ilmaista tämän suhteen seuraavasti:
ω2=k2⋅ω1ω2=k2⋅ω1
ω3=k3⋅ω2=k3⋅k2⋅ω1ω3=k3⋅ω2=k3⋅k2⋅ω1
ω4=k4⋅ω3=k4⋅k3⋅k2⋅ω1ω4=k4⋅ω3=k4⋅k3⋅k2⋅ω1
Missä k2,k3,k4k2,k3,k4 ovat kertoimia, jotka kuvaavat jokaisen ympyrän pyörimisnopeuden suhdetta edelliseen ympyrään.
Lisäksi meidän on otettava huomioon, että jokaisen ympyrän on oltava pienempi kuin edellinen, jotta ne mahtuvat pyörimään sisäkehässä.
Valon nopeus vastaa siis ketjun kaikista ympyröistä pienimmän ympyrän kulmanopeutta. Eli pienimmän ympyrän on pyörittävä ison ympyrän sisäkehällä valon nopeutta vastaavalla nopeudella.
Nyt kun tiedämme tämän, meidän on määritettävä kertoimet k2,k3,k4k2,k3,k4, jotta ketjun kaikista pienimmän ympyrän pyörimisnopeus vastaa valon nopeutta.
Oletetaan, että ensimmäisen ympyrän halkaisija on D1D1. Tällöin toisen ympyrän halkaisija on D2=D1k2D2=k2D1, kolmannen ympyrän halkaisija on D3=D2k3=D1k2k3D3=k3D2=k2k3D1 ja niin edelleen.
Pienimmän ympyrän halkaisija on D4=D3k4=D1k2k3k4D4=k4D3=k2k3k4D1.
Nyt kun tiedämme, että pienimmän ympyrän halkaisijan on oltava pienempi kuin isomman ympyrän, voimme asettaa ehtoja:
D2<D1D2<D1
D3<D2D3<D2
D4<D3D4<D3
Näiden ehtojen avulla voimme selvittää, kuinka iso isoin ympyrän halkaisijan täytyy olla. Voimme laskea tämän arvon kokeilemalla eri kertoimia k2,k3,k4k2,k3,k4 ja löytämällä sopivan arvon, jotta kaikki ehdot täyttyvät.
Jos isoin ympyrä pyörii 10 kierrosta tunnissa ja tämän sisällä pyörii toinen ympyrä, joka kiertää isomman ympyrän sisäkehää hieman nopeammin. Kolmas ympyrä on toisen ympyrän sisällä ja kiertää hieman nopeammin kuin toinen ympyrä. Neljäs ympyrä on kolmannen sisällä ja kiertää hieman nopeammin kuin kolmas ympyrä. Oletetaan, että ympyrät ovat horisontaalisesti pystyasennossa ja maan vetovoima pitää ympyrät alakuolokohdassa. Pienimmän ympyrän tulisi pyöriä niin lähellä valon nopeutta kuin mahdollista, joten sen säde on hyvin pieni, mutta sen ympärysmitta on silti valon nopeuden ympärysmitta. Kuinka iso isoimman ympyrän halkaisija on oltava, jos tällä menetelmällä halutaan, että ketjun kaikista pienin ympyrä saavuttaa teoreettisen valon nopeuden?
Kyseisessä tapauksessa meidän on otettava huomioon, että jokaisen ympyrän on pyörittävä hieman nopeammin kuin edellinen saavuttaakseen valon nopeuden. Tämä tarkoittaa, että jokaisen ympyrän pyörimisnopeus on progressiivisesti kasvava.
Oletetaan, että isoin ympyrä pyörii 10 kierrosta tunnissa, mikä vastaa tiettyä kulmanopeutta. Kutsumme tätä kulmanopeutta ω1ω1.
Toisen ympyrän on pyörittävä hieman nopeammin kuin ensimmäisen saavuttaakseen valon nopeuden. Voimme kutsua toisen ympyrän kulmanopeutta ω2ω2. Koska toisen ympyrän halkaisija on pienempi kuin isomman ympyrän, sen kulmanopeus on suurempi.
Samoin kolmannen ympyrän kulmanopeuden täytyy olla suurempi kuin toisen, jotta se saavuttaisi valon nopeuden, ja niin edelleen.
Matemaattisesti voimme ilmaista tämän suhteen seuraavasti:
ω2=k2⋅ω1ω2=k2⋅ω1
ω3=k3⋅ω2=k3⋅k2⋅ω1ω3=k3⋅ω2=k3⋅k2⋅ω1
ω4=k4⋅ω3=k4⋅k3⋅k2⋅ω1ω4=k4⋅ω3=k4⋅k3⋅k2⋅ω1
Missä k2,k3,k4k2,k3,k4 ovat kertoimia, jotka kuvaavat jokaisen ympyrän pyörimisnopeuden suhdetta edelliseen ympyrään.
Lisäksi meidän on otettava huomioon, että jokaisen ympyrän on oltava pienempi kuin edellinen, jotta ne mahtuvat pyörimään sisäkehässä.
Valon nopeus vastaa siis ketjun kaikista ympyröistä pienimmän ympyrän kulmanopeutta. Eli pienimmän ympyrän on pyörittävä ison ympyrän sisäkehällä valon nopeutta vastaavalla nopeudella.
Nyt kun tiedämme tämän, meidän on määritettävä kertoimet k2,k3,k4k2,k3,k4, jotta ketjun kaikista pienimmän ympyrän pyörimisnopeus vastaa valon nopeutta.
Oletetaan, että ensimmäisen ympyrän halkaisija on D1D1. Tällöin toisen ympyrän halkaisija on D2=D1k2D2=k2D1, kolmannen ympyrän halkaisija on D3=D2k3=D1k2k3D3=k3D2=k2k3D1 ja niin edelleen.
Pienimmän ympyrän halkaisija on D4=D3k4=D1k2k3k4D4=k4D3=k2k3k4D1.
Nyt kun tiedämme, että pienimmän ympyrän halkaisijan on oltava pienempi kuin isomman ympyrän, voimme asettaa ehtoja:
D2<D1D2<D1
D3<D2D3<D2
D4<D3D4<D3
Näiden ehtojen avulla voimme selvittää, kuinka iso isoin ympyrän halkaisijan täytyy olla. Voimme laskea tämän arvon kokeilemalla eri kertoimia k2,k3,k4k2,k3,k4 ja löytämällä sopivan arvon, jotta kaikki ehdot täyttyvät.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mjoo
Onko aina ihan pakko keskustella minusta?
(hihitystä)
Sinäkö olet yhtä kuin valon nopeus?
Voimme kuvitella loputtoman määrän erilaisia ratoja, joilla piste kulkisi valonnopeudella, tai jollakin muulla nopeudella, mutta mitä tällä saavutettaisiin, jää käsittämättömäksi. 🌹👀
Mainittakoon vielä, ettei millään nopeudella ole ympärysmittaa. Ei kuulu koko käsitteeseen. 🌹👀
Onko sinulla toisin sanoen aivan rajaton olo?
Toi olikin tekoälyn näkemys asiasta.
- ap-
Avaruudessa valon nopeus on etanan nopeus.
Avaruuden mittakaavassa valon nopeudella liikkumiseen kuluisi aivan liian paljon aikaa.
Lähimpäänn tähteen on matkaa 4 valovuotta, 4 vuotta matkustamista valon nopeudella, aivan liian hidasta.
Avaruudessa liikkumisessa nämä ufot käyttävät madonreikiä ja rinnakkais universumien tekniikkaa, jolla tuhansien valovuosien matka taittuu muutamassa minuutissa.
Universumissa reittiverkosto jokaiseen galaksiin ja tähtijärjestelmään, jota ufot käyttävät liikkumiseen.
Yätaivaalla on siis runsaasti liikettä, mutta emme näe sitä liikennettä, koska se ylittää valon nopeuden tuhatkertaisesti, jolloin näkeminen on mahdotonta ja
liikkuminen tapahtuu madonreikien ja rinnakkais avaruuden välillä.
Ufot ovat tulevaisuuden ihmisiä, jotka ovat keksineet aikakoneen. Aikakoneen voi todistaa sillä, että näkyvälle ja tunnetulle paikalle tehdään maamerkki esim patsas, jonka kylkeen kirjoitetaan teksti "Jos keksit tulevaiuudessa aikakoneen, ilmaannu paikalle 25.5.2025 aikakoneellasi ja todista tämä teoria todeksi!!!" Jos kyseisenä ajankohtana joku ilmaantuu "ufona" paikalle, on aikakone keksitty tulevaisuudessa ja jos ketään ei ilmaannu paikalle, on patsas viesteineen tuhotunut tai hautautunut ajan saatossa ennen kuin aikakonetta on keksitty. Tai sitten aikakonetta ei koskaan keksitä tai uskalleta käyttää!
Jokaisella suomalaisella on joka päivä käytössään aikakone eli kulkuväline, kuten auto tai pyörä.
Autolla siirrytään ajassa noeasti teenpäin, vaikkapa 50km päähän 30 minuutissa.
Jos tekisit sen matkan kävellen, niin aikaa tuhraantuisi cähintään 10 tuntia eli auto on aikakone, jolla olet 9 tuntia nopeammin perillä eli ajassa 9 tuntia nopeammin.
Mikä idea on noissa n:ssä kappaleessa sisäkkäisiä ympyröitä?
Perusasetelma ei siitä mihinkään muutu vaikka mallintaisit ajatuksesi vain kahdella ympyrällä.
Ei periaatteessa juu, mutta tällöin uloimman ympyrän pitäisi pyöriä jo melkoista kyytiä, jotta sisällä pyörivä pyörä kiertäisi sisäkehää valon nopeutta. Ajatuskoneessa toki kaikki on mahdollista
hmm.
valonnopeudella voi pyöriä esim. kulmanopeudella 1 (radiaania/s) ympyrää, jonka säde on n. 300 000 km/eli 1s * c (valonnopeus). Jos tästä halutaan pienentää ympyrää, voidaan pyöriä esim. kierros sekunnissa, jolloin kulmanopeus = 2*pii ja säde c / (2*pii) * s ja niin edelleen samassa suhteessa kasvattamalla kulmanopeutta ja pienentämällä ympyrän sädettä, esim. kulmanopeudella 10^100*2*pii riittää säde c / (10^100*2*pii) * s
Sitä en osaa enää kuvitella mikä otus tuollaiseen pyörimiseen kykenisi.
Mielenkiintoinen tehtävä. Hyvin is täytyy tuon olla, veikkaan. Pyöriminen liikkeellä on varmaan aika tärkeä. Varmasti planeetat ja tähdet ovat siksi palljoja. Kaikki pienimmätkin perusyksiköt ovat usein pallon muotoisia ja aina universumin suurimpiin ja kaukaisimpiin kappaleisiin asti, suurin osa ovat palloja. Valtavasta pyörimisliikkeestä siis on monessa asiassa kysymys. Hyvä huomio! Voi olla, että jos galaksin keskellä on musta aukko, se juuri pyörii akselinsa ympäri ainakin tuolla valon nopeudella.
Kaikkea hyvää!
Siis "ison", sori.
Pyörimättömälle tai massattomalle pyöreä on täydellinen muoto. Mutta mitä vauhdikkaammin pallomainen pyörii, sitä enemmän siitä tulee kiekkomainen: enemmän pallomaisella planeetalla on vähemmän pallomainen ja enemmän kiekkomainen rengas. Ja esim. Linnunrata pyöriessään on enemmän kiekko kuin pallo.
Onko pyörimisen yhteydessä otettu huomioon suuren liikkeen ja nopeuden vaikutus pallon huojuntaan?
Vai stabiloituuko huojunta liike liike energian vastakkais liikkeeseen, joka painovoiman vaikutuksesta kumoaa pallon joutumisen ylihuojumis tilaan, jonka seurauksena pallo menettäisi tasapainon ja suuressa nopeudessa se aiheuttaisi pallon hallitsemaatomaan sinkoutumiseen ja tämän seurauksena pallon sisäinen massa aiheuttaisi pallon hajoamisen.
Onko tällaista asiaa mietitty.
Suuressa nopeudessa pienikin äkkinäinen liike voi johtaa hallitsemattomaan liikesarjaan, joka päättyy tuhoutumiseen.