En enää tiedä mitä pitäisi ajatella..Yhteistä taivalta takana 12 vuotta joista 6 vuotta naimisissa ja tästä liitosta meillä on yhteinen alle vuoden ikäinen poika.Olemme molemmat kolmenkympin huitteilla.
Viimeiset 4 vuotta olen yksin kantanut vastuuta seksielämästämme..Miestäni ei kiinnosta tehdä aloitetta; ei kuulemma osaa /saa aikaiseksi..Olen osaltani yrittänyt piristää tilannetta kaikin mahdollisin keinoin mutta tuloksetta ( asut, välineet,yms.)Rakastelukerrat ovat vain harventuneet ja pahimmillaan taukoa hänen puoleltaan saattaa kestää 2-3 kk. Itse arvatenkin olen viriili ja tarvitsen seksiä useammin, parikin kertaa viikossa..
Olemme keskustelleet asiasta vuosien aikana monen monituista kertaa ja osittain myös päässeet asiassa eteenpäin, hetkeksi. Olen vain huomannut että miehelläni elämä seksin suhteen on aaltomaista.Kuukausia jolloin hän huomaa minut mutta taas unohtaa "olemassaoloni" pariksi kuukaudeksi eteenpäin kunnes huomautan asiasta. Mieheni on uskollinen.
Mitään ei tapahdu spontaanisti..Ei edes rakastelun "aktiivisimpina" kuukausina.Pelit hänellä toimivat mainiosti niinä harvoina kertoina kun rakastelemme, joten mielestäni kyseessä ei ole elimellinen "vika".
Nyt tänä vuonna homma on räjähtänyt käsiin koska itse olen aivan loppuun palanut. Aina hän lupailee parannusta asioihin mutta mitään ei kuitenkaan tapahdu..odotin taas lie monettako kertaa ja...petyin...Tunnen että naiseuteni ja itsetuntoni on pirstaleina koska pakit tulevat harva se kerta...Seksin spontaanisuudesta olemme myös puhuneet mutta ne "yritys"kerrat hänen puoleltaan ovat kaatuneet "kömpelyyteen" ja siihen että aistin mitä pakkopullaa se hänelle on.. Seksi on minun puoleltani nykyään kerjäämistä koska muuten saan elää puutteessa ja kärsiä kuukausi kaupalla. Hullua onkin että muuten elämämme on hyvin.. ja kuitenkin rakastan tätä miestä ja tiedän että hän rakastaa minua...mutta tunnen että olemme vain kämppiksiä joilla on yhteinen lapsi. Tiedostan senkin että pitkässä liitossa tulee aikoja jolloin motivatiota seksiin joutuu joskus kaivamaan syvältä..mutta mikä on inhimillinen aika..?
Voimani ovat loppuneet..Sanoin hänelle että jos tähän seksi-asiaan ei tule muutosta joudun miettimään muita vaihtoehtoja..kenties eroa. En pysty elämään näin.. Nyt tätä kirjoittaessani tiedän että asiat eivät tule muuttumaan koska toistahan ei voi "väkisin" haluta enemmän..Hän vain toteaa että haluaa minua mutta ei tarvitse seksiä enempää. Itseäni kehumatta olen mielestäni hyvännäköinen nainen jolla on muodot kohdallaan hoikassa kropassa, ja itsestäni olen pitänyt huolta myös raskauden jälkeen..paikat ovat ok!!
Ystävät hyvät kertokaa mikä neuvoksi...terapiassakin on käyty mutta samassa tilanteessa ollaan kuin aikaisemminkin...En tiedä onko tässä enää mitään järkeä koska me molemmat kärsimme tästä..minä haluan enemmän ja hän vähemmän ..oravan pyörä on valmis!
Help! Help!
Viimeiset 4 vuotta olen yksin kantanut vastuuta seksielämästämme..Miestäni ei kiinnosta tehdä aloitetta; ei kuulemma osaa /saa aikaiseksi..Olen osaltani yrittänyt piristää tilannetta kaikin mahdollisin keinoin mutta tuloksetta ( asut, välineet,yms.)Rakastelukerrat ovat vain harventuneet ja pahimmillaan taukoa hänen puoleltaan saattaa kestää 2-3 kk. Itse arvatenkin olen viriili ja tarvitsen seksiä useammin, parikin kertaa viikossa..
Olemme keskustelleet asiasta vuosien aikana monen monituista kertaa ja osittain myös päässeet asiassa eteenpäin, hetkeksi. Olen vain huomannut että miehelläni elämä seksin suhteen on aaltomaista.Kuukausia jolloin hän huomaa minut mutta taas unohtaa "olemassaoloni" pariksi kuukaudeksi eteenpäin kunnes huomautan asiasta. Mieheni on uskollinen.
Mitään ei tapahdu spontaanisti..Ei edes rakastelun "aktiivisimpina" kuukausina.Pelit hänellä toimivat mainiosti niinä harvoina kertoina kun rakastelemme, joten mielestäni kyseessä ei ole elimellinen "vika".
Nyt tänä vuonna homma on räjähtänyt käsiin koska itse olen aivan loppuun palanut. Aina hän lupailee parannusta asioihin mutta mitään ei kuitenkaan tapahdu..odotin taas lie monettako kertaa ja...petyin...Tunnen että naiseuteni ja itsetuntoni on pirstaleina koska pakit tulevat harva se kerta...Seksin spontaanisuudesta olemme myös puhuneet mutta ne "yritys"kerrat hänen puoleltaan ovat kaatuneet "kömpelyyteen" ja siihen että aistin mitä pakkopullaa se hänelle on.. Seksi on minun puoleltani nykyään kerjäämistä koska muuten saan elää puutteessa ja kärsiä kuukausi kaupalla. Hullua onkin että muuten elämämme on hyvin.. ja kuitenkin rakastan tätä miestä ja tiedän että hän rakastaa minua...mutta tunnen että olemme vain kämppiksiä joilla on yhteinen lapsi. Tiedostan senkin että pitkässä liitossa tulee aikoja jolloin motivatiota seksiin joutuu joskus kaivamaan syvältä..mutta mikä on inhimillinen aika..?
Voimani ovat loppuneet..Sanoin hänelle että jos tähän seksi-asiaan ei tule muutosta joudun miettimään muita vaihtoehtoja..kenties eroa. En pysty elämään näin.. Nyt tätä kirjoittaessani tiedän että asiat eivät tule muuttumaan koska toistahan ei voi "väkisin" haluta enemmän..Hän vain toteaa että haluaa minua mutta ei tarvitse seksiä enempää. Itseäni kehumatta olen mielestäni hyvännäköinen nainen jolla on muodot kohdallaan hoikassa kropassa, ja itsestäni olen pitänyt huolta myös raskauden jälkeen..paikat ovat ok!!
Ystävät hyvät kertokaa mikä neuvoksi...terapiassakin on käyty mutta samassa tilanteessa ollaan kuin aikaisemminkin...En tiedä onko tässä enää mitään järkeä koska me molemmat kärsimme tästä..minä haluan enemmän ja hän vähemmän ..oravan pyörä on valmis!
Help! Help!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei sille mitään voi jos halut ei kohtaa. Onko mies tutkituttanut itsensä, voi olla että hormoonit hyrrää tarpeeksi. Kurja juttu, mutta elämä on ....joskus.
paraneeko seksielämäsi sitten eron jälkeen?
on kamalaa kun joutuu seksiä kerjäämään-mutta entäs jos miehesi salaa jotain?=työhuolia tai sitten vauva on muuttanut hänen innostustaan sinuun, nyt olet myös ÄITI, et vain hänen puolisonsa, mutta ongelmiahan oli ennen lapsen syntymääkin.
Osta miehellesi luontaistuotekaupasta jotain "hormonipiristettä" -jospa se siitä.
Oliko miehesi synnytyksessä mukana? Jos oli se vaikkutaa joihinkin miehiin negatiivisesti.Jos oli ota tämä asia puheeksi.Eihän se ole normaalia et 30 llä ei tee seksiä mieli ei todellakaan!!Eikä ole oikein et sinun pitää vongata häneltä seksiä.Jos tilanne ois toisinpäin ei homma olisi toiminut näin kauvon.Mies ei yleensä kysele seksiä kovin pitkään jos sitä ei saa kotoa he hakevat se muualta.Joten älä siekään alistu tuollaiseen!!Voimia sulle ja jaksamista.
Kuten joku muukin jo kysyi, kysyn minäkin: Paraneeko seksielämäsi eroamalla?
Luulisin, että varsinkin pienen lapsen äitinä voi olla hankalaa "metsästellä" miehiä. Ja, vaikka seksiä onkin kertaluontoisesti naisen kuin naisen suht helppo saada, voi muiden asioiden saaminen olla vaikeaa, esim. läheisyyden, yhteenkuuluvuuden tunteen, ymmärryksen jne. Noita asioita kuitenkin alkaa jossain vaiheessa kaipaamaan, ehkäpä jopa seksiä enemmän.
Itse olen eronneena harrastanut seksiä huomattavasti harvemmin, kuin taannoisen suhteeni seksuaalisesti epäantoisimpina aikoina. Sitäpaitsi: sinkkuna kokemani seksielämä on ollut laadullisesti lähinnä ala-arvoista, verrattuna parisuhdeseksiin.
Ota asia puheeksi, hakekaa apua, älä tee sitä virhettä että jätät seksin vuoksi, jos muuten välitätte. Puhu, kuuntele, keskustele, viehätä, rakasta, (jos rakastat)