Nyt kun EK on junaillut meille kaikille vapaa-aikaa niin joutaa syventyämään näihin pikku kriiseihinkin mitä metsäteollisuus kovaan ääneen joka paikassa itkee...
Aloinkin miettimään mikä olisi sellainen todellinen syy joka on parin kolmen vuoden aikana saanut patruunat kääntämään katseensa USA:han,Intiaan ja Kiinaan ja miksi Venäjä ei oikein tunnu kelpaavan vaikka olisi noin lähellä?
Pikku aivovoimistelulla yhteiseksi nimittäjäksi jäi heti Kioton sopimus,mikään noista ei ole sitä ratifioinut,paitsi Venäjä äskettäin...Premissinä siis hajatelma siitä että sopimuksen mukanaan tuoma päästökauppa olisi kustannusvaikutukseltaan sellainen että em. maat investointikohteina olisivat houkuttelevampia kuin sopimuksen ratifioineet maat...ja ei kun kaivelemaan..(sorry pituudesta )..
Heti haaviin tarttuu seuraavanlainen uutisointi:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=743226
Teollisuuden investoinnit jäissä
[Arja Haukkasalo 9.6.2005]
Pidäkkeenä epävarmuus päästöoikeuksista ja sähkön hinnasta
Teollisuus- ja energiayhtiöt ovat jäädyttäneet investointejaan Suomessa ja muissa EU:n vanhoissa jäsenmaissa. Ne odottavat, mihin päästöoikeuden ja sähkön hinta asettuvat Kioton ilmastosopimuksen kaudella 2008-2012.
Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen vahvistaa, että epävarmuus kustannuksista ja sähkön hinnasta torpedoi terästeollisuuden investointihaluja. Epätietoisuutta on myös valtiovallan toimista, kuten tulevista energiavero- sekä tuki- ja päästöoikeuskäytännöistä. Suomessa valmistellaan parhaillaan uutta energia- ja ilmastopolitiikkaa.
"Yhtiöt pelkäävät, että jos ne investoivat nyt päästöjen vähentämiseen, niiden päästöoikeuksia karsitaan entisestään Kioton kaudeksi", sanoo johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä.
Auki on myös se, miten päästökaupan ulkopuolinen sektori osallistuu päästöjen vähennyksiin ja ostaako valtio lisää päästöoikeuksia Suomelle. Teollisuus- ja energiayhtiöt tuottavat noin puolet Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä vuosina 2008-2012. Toisen puolen aiheuttavat muun muassa liikenne, kaatopaikkojen metaanipäästöt, maatalouden päästöt sekä turvetuotanto.
Energiateollisuuden epätietoisuutta lisää se, että kauppa- ja teollisuusministeriö ministeri Mauri Pekkarisen johdolla kaavailee leikkaavansa verotuksella hyödyn, jonka hiilidioksidittoman sähkön tuottajat saavat sähkön hinnan noustessa. Tuotantomuodosta riippumatta sähkön markkinahinta nousee päästöoikeuden verran
Parhaasta palkittava
Tammisen mielestä päästökiintiöt pitäisi jakaa yrityksille, jotka käyttävät ilmaston kannalta parasta mahdollista teknologiaa. Nykyinen järjestelmä ohjaa investoinnit maihin, joiden päästöjä Kioton sopimus ei rajoita
Päästöt lisääntyisivät vähintään neljänneksen, jos vanhoissa EU-maissa nyt tuotettava teräsmäärä tuotettaisiin alueen ulkopuolella. Mukana laskelmissa ovat kuljetuskustannukset", Tamminen sanoo.
Erityisen katkera yhtiönsä puolesta on UPM:n energiajohtaja Anja Silvennoinen. UPM on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään alle vuoden 1990 tason, mutta aiempia toimia ei otettu huomioon päästöoikeuksia jaettaessa.
"Vuodesta 1996 UPM on investoinut energiatehokkuuteen, omien prosessien sivutuotteiden ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen yli 450 miljoonaa euroa. Olimme liian aikaisessa", Silvennoinen kertoi Johdon energiaseminaarissa Helsingissä.
UPM:n energiajohtajan toinen huoli koskee raaka-ainetta. Silvennoisen mukaan metsäteollisuus joutuu kilpailemaan puuraaka-aineesta energiantuottajien kanssa.
Kilpa puusta on jo alkanut
Puun kaltaisten hiilidioksidivapaiden polttoaineiden käyttöä tuetaan eri tavoin EU-maissa. Päästöjen vähennysvaade lisää puun kysyntää energiantuotannossa ja nostaa hintaa. Metsänomistaja myy puunsa parhaan hinnan tarjoavalle ostajalle. Hänelle on sama, meneekö puu polttoon vai sellukattilaan ja paperiksi tai sahalle.
"Kilpailusta on jo todisteita. Esimerkiksi Skotlantiin rakennetaan 40 megawatin lauhdevoima puupohjaiselle sähkötuotannolle UPM:n Caledonian tehtaan lähelle."
Siemens kertoi äskettäin rakentavansa Itävaltaan Wien Energielle Euroopan suurimman voimalaitoksen, joka toimii metsän biomassalla. Voimalaitos käyttää 200 000 tonnia puuta vuodessa.
Itävallassa biopolttoaineilla sähköä tuottavalle maksetaan 100 euroa megawattitunnilta. Suomessa sähköllä on yksi markkinahinta, joka on tällä hetkellä noin 30 euroa megawattitunnilta.
Elektrowatt-Ekonon laskelmissa kuitupuu suuntaa polttoaineeksi Suomessa, kun päästöoikeuden hinta tonnilta nousee yli 20 euron.
Suomen päästöt vuosina 2008-2012
Siitähän selviää että teollisuus EU alueella panostaa voimakkaasti uusiin päästökaupan ulottumattomilla oleviin energialähteisiin pitääkseen kilpailukykyään hengissä.Mitäs suomalainen savupiipputeollisuus on asian eteen tehnyt,2001 solmitun sopimuksen vaikutukset tulleet yllätyksenä vai onko mitään kongreettista asian eteen tehty? Sitä varten pitää palata ajassa hiukka taaksepäin että nähdään onko asia tiedostettu...
Tämä näkyy otetun huomioon jo 2002 metsäteollisuuden julkaisussa:
http://www.forestindustries.fi/files/julkaisut/pdf/Koko_Ymparisto_2002.pdf
Siinä povataan "päästökaupan vaarantavan kilpailukyvyn koko EU:n alueella" ja todetaan "päästökauppaan sisältyvän suuria taloudellisia arvoja".
Varsinainen moka ilmeisesti tehtiinkin siinä ettei uskottu EU:n saavan ajettua läpi käyttöönoton aikaistusta eli I vaihetta,siihen viittaa edellisen uutisoinnin sisältämä UPM:n itku siitä että jo tehtyjä investointeja ei lasketa ennen 2005 alkua.Vuoden alusta alkaneen päästökaupan hinnathan on jo tunnetusti mopon kyydissä ja se on todella karannut käsistä... ..Enintään "muutamista kympeistä" mummonmarkkoja on jo tullut muutamia kymmeniä euroja...
Eniwei,metsäteollisuus oli siis hyvin tietoinen ko. asiasta ja valtiovaltakin ,siitä kertoo mm. tämäkin teollisuudelle suunnattu melkoisen optimistinen "tietoisku":
http://www.energia.fi/attachment.asp?Section=1821&Item=3827
Ympäristöministeri Jouni Backman
Senerin Talvipäivä Helsingissä 12.2.2003
"Järjestelmän välittömät taloudelliset vaikutukset koskisivat siihen kuuluvia toimialoja ja laitoksia. Vaikutukset riippuvat kuitenkin ratkaisevasti siitä, miten alkujakosuunnitelma laadittaisiin. Yleensä lähdetään siitä, että Suomessa päästöjen vähentämiskustannukset ovat korkeammat kuin EU:ssa keskimäärin, jolloin voidaan olettaa, että suomalaiset yritykset olisivat ensisijaisesti päästöoikeuksien ostajina. Asia riippuu kuitenkin kansallisesta alkujakosuunnitelmasta ja laitoskohtaisista kiintiöistä ja näiden kireydestä. Aika yleisesti arvioidaan että Saksa ja UK tulevat olemaan EU:n päästökaupan tärkeimmät myyjätahot. "
Seuraavaksihan pitäisi selvitellä asian vaikutuksia metsäteollisuuden osalta,eli millaisesta kustannustekijästä oikeastaan on kysymys.Siitä löytyy tietoa seuraavista linkeistä:
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_12_04_paastot.html
Päästökauppa voi myös lisätä työllisyyttä
Vuodenvaihteessa alkava EU:n päästökauppa rasittaa erityisesti Suomea. Huoli kilpailukyvystä ja työllisyydestä on aiheellinen. Jos kuitenkin osaamme hyödyntää päästökaupan tuomat mahdollisuudet, työllisyys voi kasvaakin työvoimavaltaisen ekosektorin kasvun myötä.
Ulla Kuntsi
Euroopan unionin päästökauppa alkaa tammikuussa. Se on osa ilmastoon kohdistuvaa muutostorjuntaa, jota on valmisteltu Kioton pöytäkirjan toimeenpanon tueksi. Vuoden 2005 tammikuun jälkeen EU-maiden yritykset, jotka kuuluvat päästökaupan piiriin, eivät saa harjoittaa ilman päästöoikeutta toimintaa, josta aiheutuu kasvihuonekaasuja. Päästökauppa koskee raudan ja teräksen tuotantoa, öljynjalostusta, rakennusmateriaalien ja sementin tuotantoa sekä massan ja paperin tuotantoa. Sähkön ja lämmön tuotannon osalta kaupan piiriin kuuluvat yli 20 megawatin tehoiset laitokset. Suomessa päästökaupan piiriin kuuluvia laitoksia on noin 300, joista noin 200 on energiantuotantolaitoksia.
EU:n laajuinen päästökauppa on jaettu kahteen kauppajaksoon. Ensimmäinen, vuosille 2005 - 2007, koskee hiilidioksidia ja seuraava, vuosille 2008 - 2012, myös muita Kioton pöytäkirjassa mainittuja kasvihuonekaasupäästöjä. Suomen velvoite on pitää päästönsä vuosina 2008 - 2012 keskimäärin vuoden 1990 tasolla.
EU-15 päästövähennysvelvoitteet, Mt CO2 ekv. vuoden1990 tasosta vuosina 2008 - 2012
.........................
"Päästökauppa ei ensimmäisellä kaudella tuo päästöoikeuksien hankinnan kautta kohtuuttomia lisäkustannuksia. Pidemmällä aikavälillä syntyy kuitenkin kustannuksia, jotka voivat olla riskinä toimialojen kilpailukyvylle. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on arvioinut päästökaupan nostavan Pohjoismaissa sähkön hintaa jopa 25 prosenttia. Tästä muodostuu huomattava riski energiaintensiivisten toimialojen kilpailukyvylle. Myös kotitalouksien sähkön hankintakustannukset voivat nousta merkittävästi.
Päästökauppa tulee rasittamaan EU-maista eniten Suomea, koska teollisuudestamme kaksi kolmasosaa kuuluu päästökaupan piiriin. Metsä- ja metalliteollisuus on mukana päästökaupassa, mutta Euroopan kemianteollisuus on jätetty ulkopuolelle. Metsä- ja metalliteollisuus toimivat avoimessa globaalissa kilpailussa, eivätkä voi siirtää päästökaupan aiheuttamia lisäkustannuksia hintoihin. Vaarana on, että näille aloille ei enää investoida EU-maissa ja tuotantoa siirretään muualle."
Suomi joutuu tukemaan muiden investointeja
Suomi joutuu luultavasti ostamaan päästöoikeuksia ulkomailta, koska Suomessa energian kulutukseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on investoitu pitkään. Lisävähennysten aikaansaaminen voi olla kallista, eikä niitä kannata eikä voikaan tehdä. Päästöoikeuksia joudutaan luultavasti ostamaan maista, joissa ilmansuojelu ja teollisuuden prosessiteknologia ovat kymmeniä vuosia Suomen tasosta jäljessä. Suomi joutuisi siis välillisesti tukemaan muissa maissa tehtäviä päästöjen vähentämiseen liittyviä investointeja.
EU:n ilmastopolitiikan puoltajat ovat sanoneet, että päästöjen vähennys ja energian käytön tehostaminen tekevät tulevaisuudessa Euroopasta paljon kilpailukykyisemmän kuin nykyisin. Euroopassa tullaan kehittämään uutta teknologiaa ja energian käyttöä tullaan tehostamaan. Kioton sopimuksen ulkopuolelle jäävien maiden hetkellinen kilpailuetu saattaa olla vain väliaikaista ja voi kääntyä pysyväksi tappioksi.
Voidaan perustella, että päästökauppa on Suomelle kansantaloudellisesti kannattava keino päästöjen vähentämiseksi, vaikka siitä syntyykin kustannuksia. Muita vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseksi voisi olla energiaveron raju kiristäminen tai päästörajojen asettaminen. Päästökaupassa teollisuudelle annetaan mahdollisuus vähentää päästöjä tai ostaa lisää päästöoikeuksia. Yritys saa itse päättää sille kannattavamman vaihtoehdon. Päästökaupan vaikutukset Suomen kansantalouteen riippuvat päästökaupan tulevasta hinnasta. Jos päästöluvan hinta nousee odottamattoman korkealle, päästökauppa saattaa olla Suomelle taloudellisesti huono vaihtoehto. EU:n edelläkävijän rooliin liittyy riskejä, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuksia ja potentiaalisen etulyöntiaseman pitkällä aikavälillä.
Kioton pitäisi olla vasta alkua
Kioton ilmastosopimuksen tarkoituksena on ehkäistä ilmastonmuutosta. Se velvoittaa kaikkia teollisuusmaita päästöjen vähennyksiin, jotta maapallon kasvihuonepäästöt saataisiin kuriin. Sopimuksen ovat hyväksyneet lähes kaikki teollisuusmaat. Voimaantulo on edellyttänyt Venäjän mukaantuloa, koska Yhdysvallat maailman suurimpana saastuttajana ei ole hyväksynyt sopimusta. Pitkän aikaa tilanne oli se, että Venäjä ei hyväksynyt sopimusta ja Kioton sopimuksen voimaantulo oli epävarmaa, koska sopimusta ei ollut ratifioinut riittävän moni maa. Venäjä kuitenkin hyväksyi sopimuksen marraskuussa 2004, ja ilmastosopimus astuu voimaan kaikissa sen allekirjoittaneissa maissa 16.2.2005.
................................
Siinäpä kiva käppyrä,suoraan nähtävissä että Saksa tulee vetämään rahaa kotio vanhoilla hiilivoimaloillaan todella reippaasti päästökaupassa ja näköjään tehostaakin sitä nyt jo:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=739333
Saksa käy hiilellä
[Eeva Törmänen 2.6.2005]
Hiili on Saksalle yhä tärkeämpi energialähde nyt, kun maa on päättänyt sulkea kaikki ydinvoimalansa 20 vuoden sisällä.
Ja hiiltä Saksassa riittää. Itäisen Saksan ruskohiilialueella Brandenburgin osavaltiossa on ruskohiiltä ainakin sadaksi vuodeksi.
"Ruskohiilen lämmitysteho on noin kolmasosa kivihiilen lämmitystehosta", sanoo Vattenfall Europe Generation AG:n hallituksen puheenjohtaja Kurt Häge.
Hinnallisesti ruskohiili on edullisempaa, tonni kivihiiltä maksaa noin 50 euroa ja tonni ruskohiiltä 13 euroa.
Vattenfallin ruskohiilikaivosten vuosituotto Saksassa on 59 miljoonaa tonnia. Tällä hetkellä toiminnassa on neljä kaivosta, kun parhaimmiltaan alueella on kaikkiaan 17 avokaivosta.
Kaivosten läheisyydessä Vattenfallilla on neljä ruskohiilivoimalaa, joiden yhteenlaskettu energiantuotanto on 7 400 megawattia vuodessa.
Hägen mukaan Saksa tarvitsee vielä pitkään ruskohiiltä. Säästöjä haetaan tehokkuutta parantamalla. Lähiaikojen tavoite on ryhtyä polttamaan jätettä ruskohiilivoimaloissa, kun Saksan jätelaki muuttuu heinäkuun alussa.
Neljästä saksalaisesta energiayhtiöstä yhdistetty Vattenfall Europe on Saksan kolmanneksi suurin energiayhtiö E.ON- ja RWE-yhtiöiden jälkeen sekä Saksan suurin lämmöntuottaja. Lähes 90 prosenttia yrityksen tuottamasta energiasta tehdään hiilivoimalla.
Viime vuonna Vattenfall Europen myynti Saksassa oli noin seitsemän miljardia euroa ja yrityksellä oli reilu kolme miljoonaa sähkösopimusta.
Ruskohiilivoimaloista puhuttaessa ympäristökysymykset ovat pinnalla. Vattenfall on modernisoinut vanhoja voimaloita yhteensä yhdeksällä miljoonalla eurolla ja vähentänyt vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä 50 miljoonalla tonnilla."Nämä ovat maailman moderneimpia hiilivoimaloita", Häge väittää.Vattenfallin uusi päästötön koevoimala rakennetaan Schwarze Pumpen ruskohiilivoimalan viereen.
Happipolton avulla hiilidioksidin talteen keräävä voimala ei itse asiassa tuota sähköä lainkaan, vaan voimalan höyry johdetaan Schwarze Pumpen turbiineihin. Uutta teknologiaa ei voi kuitenkaan jälkiasentaa vanhoihin voimaloihin.
Elikkäs mitä tämä nyt elävässä elämässä tarkoittaakaan? Sitähän se että maat joilla on paljon vanhentuneita fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimaloita nappaa leijonan osan myytävistä päästökiintiöistä ja teknisesti kehittyneet maksaa niiden uudistamista saamatta vastineeksi muuta kuin kuluja ja hyvän mielen,kuulostaa varmaan metsäteollisuudesta kovin houkuttelevalta... ..ne jotka haluavat päästä jyvälle asiasta kannattaa tsekata VTT:n visio asioiden kulusta:
http://www.vtt.fi/pro/uutta/tulevaisuus/helynen.pdf
Kun nyt kaikille alkaa olla selvää mistä puhutaan.. ..mietitään mitä sivun 21 vanhojen energiamuotojen häviäminen tuokaan tullessaan,edellisiltä sivulta selviää sekin,järkyttävästi kasvavaa energiatarvetta paikataan mm. tuulivoimalla,bionesteillä ja jätteenpoltolla,aurinkoenergialla ja ydinvoimalla.Kuulostaa todella vakuuttavalta...eikös?
Biovoimaloitahan pistetään kuumeisesti pystyyn,Itävallassa startataan todella isoa ja Suomessa Biowatti itkee risusavottansa perään:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=741522
http://www.energialehti.fi/juttu_2_4_05.shtml
Ettei "likaista sähköä" liruisi käyttöön otettiin senkin suhteen raamit käyttöön:
Velvoite ilmoittaa sähkön alkuperä
Energiasisämarkkinadirektiivin toimeenpanon myötä Suomessa tuli 31.12.2003 voimaan laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta. Suomeen luodaan sähkön alkuperätakuujärjestelmä, jolla sähkönmyyjät voivat halutessaan varmentaa tuottamansa uusiutuvan sähkön tuotantotavan ja energialähteen. Järjestelmä laajennetaan myöhemmin koskemaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoa.
Nyt kun peruskäsitteet alkaa olla kasassa siirrytään sinne kustannusvaikutuspuolelle,eli mikä on ketsäteollisuuden näkemys energian hinnoista ( osin selittää Saksan kilpailukykyäkin ):
http://www.cor.eu.int/document/activities/deve_presentation_stefan_sundman.pdf
Siellä sivulla 11 nähdään mielenkiintoinen esitys metsäteollisuuden energiaveroista 2004 mukaan.Kustannustasoon pääsemme kiinni sivun 10 päästötaulukon avulla.Sen mukaan metsäteollisuus tuotti CO2 päästöjä vuonna 2003 rapiat 5,3 milj. tonnia.Jos oletamme että aikaisempien tietojen mukaan päästöostot ovat 50% luokkaa ja jo alunperinkin asetettu hintataso 9€/tonni saadaan laskimesta ulos sellainen lukema luokkaa 24 milj. euroa.Ja kuten vasta uutisoinneista olemme kuulleet,alan asiantuntijat ihmettelevät päästökaupan tonnihinnan hätyyttävän jo parinkympin rajaa,tarkoittanee noin 50 milj. pottia..Tämä siis konsernien Suomen osastoille jakoon,ei kuulostane pahalta,pikkuperunoita...vielä,onhan kyseessä ennakoiva "tutkimus" .
Koska tila on rajallinen,samoin kun lukijan mielenkiinto.. ..todetaan mietelmään mukaan seuraavat seikat,Tilastokeskuksen mukaan sähkönkulutus on jatkuvasti nousussa koko teollisuudessa ja vaikka metsäteollisuus on suhteellisen omavarainen sähköntuotossa,monien konsernien tuloslaskelmissa näkyy ostosähkö kuluna.Tyypillisesti kokoluokka on esim SE.n 7% kuluista ( abaut puolet henkilökuluista ) ja siitä ylöspäin.Tuoreet tiedot voi tsekata seuraavista käppyröistä:
Sähkönkulutus sektoreittain 1970-2004
Sähkönkulutus Sektoreittain vuonna 2004
Metsäteollisuus siis lohkoo potista 59%.Lisätään vielä yksi osa palapeliin eli tämä:
http://ktm.elinar.fi/ktm/puheet/puheet.nsf/0/aaa79a3317b407d2c2256f4d0028684d?OpenDocument
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen 11.11.2004
- EU-tasoisesti on uusiutuville asetettu tavoite 31,5 % sähköstä, mikä edellyttäisi bioenergiaan, tuulivoimaan ja vesivoimaan perustuvan sähköntuotannon lisäämistä yli kuudella TWh:lla vuoteen 2010 mennessä. Tämän saavuttaminen ei nykymenolla toteudu. Tavoitteesta ei kuitenkaan voida tinkiä.
Sitten aletaankin vetää johtopäätöksiä ja pikkuisen spekuloimaan. Katsellaan taas asioita maksajan silmin elikkäs istahdetaan vaikka ison pöydän ääreen jossa patruunat sikariaan tupruttelee ja miettii viisaita.. ..Ja heidänhän tilannettaan kuvannee parhaiten erään PowerPoint esityksen kohta:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=32948&lan=fi
jossa teollisuuden näkökulmat esitetään (dia 10).Mielenkiintoista että itse J.Pöyry näkee vaihtoehtoina
kilpailukyvyn säilyttämiselle tai hintojen nostolle muuton Kiinaan,huolena vain katteen,energian hinnan ja muutoksien aikataulut.Samasta esityksestä käy ilmi myös päästökaupan hintahaitari suoraan
sähköenergiaan ( dia 13 ) joka ennustetaan max. 0,8 x € / TCO2.Suhtetetaanpa sitä metsäyhtiöiden energiakulutukseen joista päästömaksujen kuluina on odotettavissa tämän päivän hintatasolla ( EUA 9/6/05 19,22€ / T ) esitetyllä kaavalla 0,8 x 19,22 x kulutus MWH.
http://www.pointcarbon.com/article.php?articleID=6521&categoryID=632
Ja kuten aina,pääoman ollessa kyseessätehdään pieni tarkistus toisesta lähteestä:
Energian kokonaiskulutus, loppukulutus ja hiilidioksidipäästöt 1990-2004
Eli tilanne ensimmäiseen kuvioon on hyvin lähellä,80 milj. tonnin rajaa hätyytellään ja näyttäisi nyt olevan luokkaa 74 milj.Nyt iskeekin dilemma,metsäteollisuus kun omissa "mittauksissaan" puhuu 5,3 milj tonnin päästöistä.Koska maksut varmaankin tullaan osioimaan valtiollisen mittauksen mukaan tehdään pikku laskelma.Koska päästökiintiöitä pitää ostaa Suomen päästöistä se 50% ja siitä metsäteollisuuden osuus on 59% puhutaan 21,8 milj. tonnista.Nyt tuleekin mielenkiintoisin osa,tuon määrän päästömaksut tekisivät silloin arvioidulla 9€ tasolla n. 196 milj.€. Sopimuksen julkistamisen aikoihin (2001) metsäteollisuuden osuus olisi tehnyt arviolta 180 milj.Tämä siis aivan ylimääräistä maksua tuotteiden hintaan,mistähän metsäteollisuus äkkipäätään aikoi ottaa tuon eron kilpailijoihin takaisin,varmaan jostakin nopeasti hyödynnettävästä kustannuspoistosta...ulkoiluttaminen tai joku vastaava...hmmmm
Ja tämän päivän hinnoilla tuon metsäteollisuuden osan hinta on 419 milj.€ / vuosi..
Koska jo tunnemme korrelaation sähköön asioita voidaan tarkastella jopa yhtiökohtaisesti.Kurkistus vaikka M-realiin,joka tilinpäätöksessään kehuu kuluttaneensa 35000 GWH energiaa ( päästömaksuosuus tekisi 50% mukaan 269 milj. ) ja suoraa sähköenergiaa 7000 GWH,omavaraisuusaste 56% ja suorat päästömaksujen siirrot maksaisivat n. 107 milj.Huomattavaa on että puhdas 44% ostosähkö on tariffin mukaan maksanut vain n.92,2 milj. lopullista hintaa sopimussalaisuuksien takia tuskin saadaan koskaan selville.SE on tajunnut hukata moiset tiedot...
Oletetaanpa että patruunoiden pöydässä istuu lisäksi ekonomi joka osaa katsoa sikarinpäätä pitemmälle ja saa laskemalla 2 2 keskimäärin neljä.Tälläinen mies osaisi katsella em. taulukointia juuri Pöyryn osoittamalla tavalla eteenpäin ja näkisi mitä on odotettavissa 2008 -2030 kun vanhoja energialähteitä modernisoidaan Saksan tapaan tai lopetetaan VTT ennusteen ( sivu 21 ) tavalla.Jo vuonna 2020 se ennustaa hakusessa olevan liki metsäteollisuuden nykykäytön kokoisen energiavajeen.Hän ehkä näkisi jo 2001 tulossa olevan n.180 milj. vuosittaisen kulun joka tuskin tekisi muuta kuin kasvaisi kasvamistaa,sitähän Kioton sopimus edellyttää.Hän tajuaisi metsäteollisuuden joutuvan kilpailemaan puusta bioenergian käytön korvatessa öljy-,hiili-,maakaasu- ja turve-energian.Hän luultavasti tajuais korvaavien energialähteiden pääomavaltaiset yli 20 vuoden takaisinmaksuajan vaatimat valtavat investointikustannukset ja sitä myöten rajusti nousevat sähköenergian hinnat ( vrt. Itävallan biovoimalan 100€/Mwh tariffihintaan 30€/Mwh ).Hän luultavasti arvaisi valtiovallan tavoin ettei korvaavia aurinko-,tuuli- ja risupohjaisia energialähteitä saada ajoissa korvaamaan kasvavaa vajetta ja määräkään tuskin riittäisi muuhun kuin tehtaiden valaistuksen ylläpitoon.
Mitä siis hän ehdottaisi patruunoille 2001 toimintasuunnitelmaksi tulevina vuosina? Ehkä jotain tämänsuuntaista: "Nyt jäppiset näyttää pahalta,homma menee ketuille ja pikavauhtia.Kilpailijat EU:n ulkopuolella on saamassa sellaisen hintaedun ettei millään väliä.Meillä on panostettu viherrykseen hirveet summat ja nyt ne onkin vaan rasite,maksuun pannaan meiltä muiden EU kilpailijoiden remontointi.Sakemannit uusii voimaloita ja vetää kohta massiinsa puolet päästökiintiöhinnoista.Ai ku korpee,kaikki on meiltä pois kun täällä hommia ei voi enää parannella ilman hirveitä investointeja joista ei tiedä milloin hynat saa takas.Nyt kuulkaas pitää lopettaa tää toistemme ostelu täällä,pistetään kaikki joutava myyden,metsät ja voimalat yms. ja pistetään kaikki iso kehittely EU:ssa jäihin.Aletaan ostaa osuuksia sieltä mihin tuo kirottu sopimus ei yllä ja pistetään uudetkin tehtaat pystyyn sellasiin paikkoihin missä työ on halpaa ja viherryshommat ei vaivaa..Mitäs sanotte?...Yks juttu vaan,kun ollaan pistetty niin paljon kiinni tuohon imageen...ei kestä yleisesti huudella että mennään päästövelvotteita pakoon...pitää keksiä muutolle joku muu syntipukki...jookos..ideoita syylliseksi?"
Tokihan voi olla että tilanne on sekin,että huonolla kristallipallolla varustettu ekonomi tänä päivänä miettii tuota yllättäen kouriin putoavaa 419 milj. laskua ja yrittää ennusteeseensa räknäillä energiakulujen nousua tietäen mm. nykyisen sähkökulun olevan luokkaa 25Twh=n.750 milj.€ (tariffihinnalla) ja pahimmassa skenaariossa hinta voi "pompsahtaa" jopa kolminkertaiseksi luokkaan 2,25 miljardia ja ehkä jopa päästömaksutkin välille 0,5-1 miljardia.Ja nämä maksut pitäisi sulloa hintoihin jotka kilpailijoiden tuotteesta puuttuvat.Lisäksi takaraivossa on tieto että 2008 mukaan laskuihin tulee kasvihuonekaasujen osuus.Samaan syssyyn hän näkee päästöhintojen olevan "kipurajalla" puun osalta,tietää teollisuuden kohta joutuvan tappelemaan puusta energiatuottajien kanssa.Eikä minkäänlaista takarajaa kustannusnousulle näy,koska päästöjen rajoittamisen ovat valtiot sopineet ja tahti vain kiristyy...
No,kaikkea se joutilas mieli keksiikin,täytyyhän hajatelman olla pielessä jotenkin.Kaikkihan me tiedämme kuinka metsäteollisuus kantaa pyyteetöntä huolta ympäristöstään ja investoi EU:n alueella korvaaviin energialähteisiin sekä uusiin tehtaisiin,eikös?Lisäksi omakohtaisestikin olemme saaneet kuulla että kannattavuus on oikeastaan kiinni vain 150 milj. vuosisäästöstä jota tyhmät työläiset eivät tajua joustaa.SENHÄN täytyy olla se todellinen syy sinne kaukomaille menoon,mitä sitä suotta TA:n oppineiden johtajien lausuntoja epäilemään.......eikös
Aloinkin miettimään mikä olisi sellainen todellinen syy joka on parin kolmen vuoden aikana saanut patruunat kääntämään katseensa USA:han,Intiaan ja Kiinaan ja miksi Venäjä ei oikein tunnu kelpaavan vaikka olisi noin lähellä?
Pikku aivovoimistelulla yhteiseksi nimittäjäksi jäi heti Kioton sopimus,mikään noista ei ole sitä ratifioinut,paitsi Venäjä äskettäin...Premissinä siis hajatelma siitä että sopimuksen mukanaan tuoma päästökauppa olisi kustannusvaikutukseltaan sellainen että em. maat investointikohteina olisivat houkuttelevampia kuin sopimuksen ratifioineet maat...ja ei kun kaivelemaan..(sorry pituudesta )..
Heti haaviin tarttuu seuraavanlainen uutisointi:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=743226
Teollisuuden investoinnit jäissä
[Arja Haukkasalo 9.6.2005]
Pidäkkeenä epävarmuus päästöoikeuksista ja sähkön hinnasta
Teollisuus- ja energiayhtiöt ovat jäädyttäneet investointejaan Suomessa ja muissa EU:n vanhoissa jäsenmaissa. Ne odottavat, mihin päästöoikeuden ja sähkön hinta asettuvat Kioton ilmastosopimuksen kaudella 2008-2012.
Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen vahvistaa, että epävarmuus kustannuksista ja sähkön hinnasta torpedoi terästeollisuuden investointihaluja. Epätietoisuutta on myös valtiovallan toimista, kuten tulevista energiavero- sekä tuki- ja päästöoikeuskäytännöistä. Suomessa valmistellaan parhaillaan uutta energia- ja ilmastopolitiikkaa.
"Yhtiöt pelkäävät, että jos ne investoivat nyt päästöjen vähentämiseen, niiden päästöoikeuksia karsitaan entisestään Kioton kaudeksi", sanoo johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä.
Auki on myös se, miten päästökaupan ulkopuolinen sektori osallistuu päästöjen vähennyksiin ja ostaako valtio lisää päästöoikeuksia Suomelle. Teollisuus- ja energiayhtiöt tuottavat noin puolet Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä vuosina 2008-2012. Toisen puolen aiheuttavat muun muassa liikenne, kaatopaikkojen metaanipäästöt, maatalouden päästöt sekä turvetuotanto.
Energiateollisuuden epätietoisuutta lisää se, että kauppa- ja teollisuusministeriö ministeri Mauri Pekkarisen johdolla kaavailee leikkaavansa verotuksella hyödyn, jonka hiilidioksidittoman sähkön tuottajat saavat sähkön hinnan noustessa. Tuotantomuodosta riippumatta sähkön markkinahinta nousee päästöoikeuden verran
Parhaasta palkittava
Tammisen mielestä päästökiintiöt pitäisi jakaa yrityksille, jotka käyttävät ilmaston kannalta parasta mahdollista teknologiaa. Nykyinen järjestelmä ohjaa investoinnit maihin, joiden päästöjä Kioton sopimus ei rajoita
Päästöt lisääntyisivät vähintään neljänneksen, jos vanhoissa EU-maissa nyt tuotettava teräsmäärä tuotettaisiin alueen ulkopuolella. Mukana laskelmissa ovat kuljetuskustannukset", Tamminen sanoo.
Erityisen katkera yhtiönsä puolesta on UPM:n energiajohtaja Anja Silvennoinen. UPM on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään alle vuoden 1990 tason, mutta aiempia toimia ei otettu huomioon päästöoikeuksia jaettaessa.
"Vuodesta 1996 UPM on investoinut energiatehokkuuteen, omien prosessien sivutuotteiden ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen yli 450 miljoonaa euroa. Olimme liian aikaisessa", Silvennoinen kertoi Johdon energiaseminaarissa Helsingissä.
UPM:n energiajohtajan toinen huoli koskee raaka-ainetta. Silvennoisen mukaan metsäteollisuus joutuu kilpailemaan puuraaka-aineesta energiantuottajien kanssa.
Kilpa puusta on jo alkanut
Puun kaltaisten hiilidioksidivapaiden polttoaineiden käyttöä tuetaan eri tavoin EU-maissa. Päästöjen vähennysvaade lisää puun kysyntää energiantuotannossa ja nostaa hintaa. Metsänomistaja myy puunsa parhaan hinnan tarjoavalle ostajalle. Hänelle on sama, meneekö puu polttoon vai sellukattilaan ja paperiksi tai sahalle.
"Kilpailusta on jo todisteita. Esimerkiksi Skotlantiin rakennetaan 40 megawatin lauhdevoima puupohjaiselle sähkötuotannolle UPM:n Caledonian tehtaan lähelle."
Siemens kertoi äskettäin rakentavansa Itävaltaan Wien Energielle Euroopan suurimman voimalaitoksen, joka toimii metsän biomassalla. Voimalaitos käyttää 200 000 tonnia puuta vuodessa.
Itävallassa biopolttoaineilla sähköä tuottavalle maksetaan 100 euroa megawattitunnilta. Suomessa sähköllä on yksi markkinahinta, joka on tällä hetkellä noin 30 euroa megawattitunnilta.
Elektrowatt-Ekonon laskelmissa kuitupuu suuntaa polttoaineeksi Suomessa, kun päästöoikeuden hinta tonnilta nousee yli 20 euron.
Suomen päästöt vuosina 2008-2012
Siitähän selviää että teollisuus EU alueella panostaa voimakkaasti uusiin päästökaupan ulottumattomilla oleviin energialähteisiin pitääkseen kilpailukykyään hengissä.Mitäs suomalainen savupiipputeollisuus on asian eteen tehnyt,2001 solmitun sopimuksen vaikutukset tulleet yllätyksenä vai onko mitään kongreettista asian eteen tehty? Sitä varten pitää palata ajassa hiukka taaksepäin että nähdään onko asia tiedostettu...
Tämä näkyy otetun huomioon jo 2002 metsäteollisuuden julkaisussa:
http://www.forestindustries.fi/files/julkaisut/pdf/Koko_Ymparisto_2002.pdf
Siinä povataan "päästökaupan vaarantavan kilpailukyvyn koko EU:n alueella" ja todetaan "päästökauppaan sisältyvän suuria taloudellisia arvoja".
Varsinainen moka ilmeisesti tehtiinkin siinä ettei uskottu EU:n saavan ajettua läpi käyttöönoton aikaistusta eli I vaihetta,siihen viittaa edellisen uutisoinnin sisältämä UPM:n itku siitä että jo tehtyjä investointeja ei lasketa ennen 2005 alkua.Vuoden alusta alkaneen päästökaupan hinnathan on jo tunnetusti mopon kyydissä ja se on todella karannut käsistä... ..Enintään "muutamista kympeistä" mummonmarkkoja on jo tullut muutamia kymmeniä euroja...
Eniwei,metsäteollisuus oli siis hyvin tietoinen ko. asiasta ja valtiovaltakin ,siitä kertoo mm. tämäkin teollisuudelle suunnattu melkoisen optimistinen "tietoisku":
http://www.energia.fi/attachment.asp?Section=1821&Item=3827
Ympäristöministeri Jouni Backman
Senerin Talvipäivä Helsingissä 12.2.2003
"Järjestelmän välittömät taloudelliset vaikutukset koskisivat siihen kuuluvia toimialoja ja laitoksia. Vaikutukset riippuvat kuitenkin ratkaisevasti siitä, miten alkujakosuunnitelma laadittaisiin. Yleensä lähdetään siitä, että Suomessa päästöjen vähentämiskustannukset ovat korkeammat kuin EU:ssa keskimäärin, jolloin voidaan olettaa, että suomalaiset yritykset olisivat ensisijaisesti päästöoikeuksien ostajina. Asia riippuu kuitenkin kansallisesta alkujakosuunnitelmasta ja laitoskohtaisista kiintiöistä ja näiden kireydestä. Aika yleisesti arvioidaan että Saksa ja UK tulevat olemaan EU:n päästökaupan tärkeimmät myyjätahot. "
Seuraavaksihan pitäisi selvitellä asian vaikutuksia metsäteollisuuden osalta,eli millaisesta kustannustekijästä oikeastaan on kysymys.Siitä löytyy tietoa seuraavista linkeistä:
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_12_04_paastot.html
Päästökauppa voi myös lisätä työllisyyttä
Vuodenvaihteessa alkava EU:n päästökauppa rasittaa erityisesti Suomea. Huoli kilpailukyvystä ja työllisyydestä on aiheellinen. Jos kuitenkin osaamme hyödyntää päästökaupan tuomat mahdollisuudet, työllisyys voi kasvaakin työvoimavaltaisen ekosektorin kasvun myötä.
Ulla Kuntsi
Euroopan unionin päästökauppa alkaa tammikuussa. Se on osa ilmastoon kohdistuvaa muutostorjuntaa, jota on valmisteltu Kioton pöytäkirjan toimeenpanon tueksi. Vuoden 2005 tammikuun jälkeen EU-maiden yritykset, jotka kuuluvat päästökaupan piiriin, eivät saa harjoittaa ilman päästöoikeutta toimintaa, josta aiheutuu kasvihuonekaasuja. Päästökauppa koskee raudan ja teräksen tuotantoa, öljynjalostusta, rakennusmateriaalien ja sementin tuotantoa sekä massan ja paperin tuotantoa. Sähkön ja lämmön tuotannon osalta kaupan piiriin kuuluvat yli 20 megawatin tehoiset laitokset. Suomessa päästökaupan piiriin kuuluvia laitoksia on noin 300, joista noin 200 on energiantuotantolaitoksia.
EU:n laajuinen päästökauppa on jaettu kahteen kauppajaksoon. Ensimmäinen, vuosille 2005 - 2007, koskee hiilidioksidia ja seuraava, vuosille 2008 - 2012, myös muita Kioton pöytäkirjassa mainittuja kasvihuonekaasupäästöjä. Suomen velvoite on pitää päästönsä vuosina 2008 - 2012 keskimäärin vuoden 1990 tasolla.
EU-15 päästövähennysvelvoitteet, Mt CO2 ekv. vuoden1990 tasosta vuosina 2008 - 2012
.........................
"Päästökauppa ei ensimmäisellä kaudella tuo päästöoikeuksien hankinnan kautta kohtuuttomia lisäkustannuksia. Pidemmällä aikavälillä syntyy kuitenkin kustannuksia, jotka voivat olla riskinä toimialojen kilpailukyvylle. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on arvioinut päästökaupan nostavan Pohjoismaissa sähkön hintaa jopa 25 prosenttia. Tästä muodostuu huomattava riski energiaintensiivisten toimialojen kilpailukyvylle. Myös kotitalouksien sähkön hankintakustannukset voivat nousta merkittävästi.
Päästökauppa tulee rasittamaan EU-maista eniten Suomea, koska teollisuudestamme kaksi kolmasosaa kuuluu päästökaupan piiriin. Metsä- ja metalliteollisuus on mukana päästökaupassa, mutta Euroopan kemianteollisuus on jätetty ulkopuolelle. Metsä- ja metalliteollisuus toimivat avoimessa globaalissa kilpailussa, eivätkä voi siirtää päästökaupan aiheuttamia lisäkustannuksia hintoihin. Vaarana on, että näille aloille ei enää investoida EU-maissa ja tuotantoa siirretään muualle."
Suomi joutuu tukemaan muiden investointeja
Suomi joutuu luultavasti ostamaan päästöoikeuksia ulkomailta, koska Suomessa energian kulutukseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on investoitu pitkään. Lisävähennysten aikaansaaminen voi olla kallista, eikä niitä kannata eikä voikaan tehdä. Päästöoikeuksia joudutaan luultavasti ostamaan maista, joissa ilmansuojelu ja teollisuuden prosessiteknologia ovat kymmeniä vuosia Suomen tasosta jäljessä. Suomi joutuisi siis välillisesti tukemaan muissa maissa tehtäviä päästöjen vähentämiseen liittyviä investointeja.
EU:n ilmastopolitiikan puoltajat ovat sanoneet, että päästöjen vähennys ja energian käytön tehostaminen tekevät tulevaisuudessa Euroopasta paljon kilpailukykyisemmän kuin nykyisin. Euroopassa tullaan kehittämään uutta teknologiaa ja energian käyttöä tullaan tehostamaan. Kioton sopimuksen ulkopuolelle jäävien maiden hetkellinen kilpailuetu saattaa olla vain väliaikaista ja voi kääntyä pysyväksi tappioksi.
Voidaan perustella, että päästökauppa on Suomelle kansantaloudellisesti kannattava keino päästöjen vähentämiseksi, vaikka siitä syntyykin kustannuksia. Muita vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseksi voisi olla energiaveron raju kiristäminen tai päästörajojen asettaminen. Päästökaupassa teollisuudelle annetaan mahdollisuus vähentää päästöjä tai ostaa lisää päästöoikeuksia. Yritys saa itse päättää sille kannattavamman vaihtoehdon. Päästökaupan vaikutukset Suomen kansantalouteen riippuvat päästökaupan tulevasta hinnasta. Jos päästöluvan hinta nousee odottamattoman korkealle, päästökauppa saattaa olla Suomelle taloudellisesti huono vaihtoehto. EU:n edelläkävijän rooliin liittyy riskejä, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuksia ja potentiaalisen etulyöntiaseman pitkällä aikavälillä.
Kioton pitäisi olla vasta alkua
Kioton ilmastosopimuksen tarkoituksena on ehkäistä ilmastonmuutosta. Se velvoittaa kaikkia teollisuusmaita päästöjen vähennyksiin, jotta maapallon kasvihuonepäästöt saataisiin kuriin. Sopimuksen ovat hyväksyneet lähes kaikki teollisuusmaat. Voimaantulo on edellyttänyt Venäjän mukaantuloa, koska Yhdysvallat maailman suurimpana saastuttajana ei ole hyväksynyt sopimusta. Pitkän aikaa tilanne oli se, että Venäjä ei hyväksynyt sopimusta ja Kioton sopimuksen voimaantulo oli epävarmaa, koska sopimusta ei ollut ratifioinut riittävän moni maa. Venäjä kuitenkin hyväksyi sopimuksen marraskuussa 2004, ja ilmastosopimus astuu voimaan kaikissa sen allekirjoittaneissa maissa 16.2.2005.
................................
Siinäpä kiva käppyrä,suoraan nähtävissä että Saksa tulee vetämään rahaa kotio vanhoilla hiilivoimaloillaan todella reippaasti päästökaupassa ja näköjään tehostaakin sitä nyt jo:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=739333
Saksa käy hiilellä
[Eeva Törmänen 2.6.2005]
Hiili on Saksalle yhä tärkeämpi energialähde nyt, kun maa on päättänyt sulkea kaikki ydinvoimalansa 20 vuoden sisällä.
Ja hiiltä Saksassa riittää. Itäisen Saksan ruskohiilialueella Brandenburgin osavaltiossa on ruskohiiltä ainakin sadaksi vuodeksi.
"Ruskohiilen lämmitysteho on noin kolmasosa kivihiilen lämmitystehosta", sanoo Vattenfall Europe Generation AG:n hallituksen puheenjohtaja Kurt Häge.
Hinnallisesti ruskohiili on edullisempaa, tonni kivihiiltä maksaa noin 50 euroa ja tonni ruskohiiltä 13 euroa.
Vattenfallin ruskohiilikaivosten vuosituotto Saksassa on 59 miljoonaa tonnia. Tällä hetkellä toiminnassa on neljä kaivosta, kun parhaimmiltaan alueella on kaikkiaan 17 avokaivosta.
Kaivosten läheisyydessä Vattenfallilla on neljä ruskohiilivoimalaa, joiden yhteenlaskettu energiantuotanto on 7 400 megawattia vuodessa.
Hägen mukaan Saksa tarvitsee vielä pitkään ruskohiiltä. Säästöjä haetaan tehokkuutta parantamalla. Lähiaikojen tavoite on ryhtyä polttamaan jätettä ruskohiilivoimaloissa, kun Saksan jätelaki muuttuu heinäkuun alussa.
Neljästä saksalaisesta energiayhtiöstä yhdistetty Vattenfall Europe on Saksan kolmanneksi suurin energiayhtiö E.ON- ja RWE-yhtiöiden jälkeen sekä Saksan suurin lämmöntuottaja. Lähes 90 prosenttia yrityksen tuottamasta energiasta tehdään hiilivoimalla.
Viime vuonna Vattenfall Europen myynti Saksassa oli noin seitsemän miljardia euroa ja yrityksellä oli reilu kolme miljoonaa sähkösopimusta.
Ruskohiilivoimaloista puhuttaessa ympäristökysymykset ovat pinnalla. Vattenfall on modernisoinut vanhoja voimaloita yhteensä yhdeksällä miljoonalla eurolla ja vähentänyt vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä 50 miljoonalla tonnilla."Nämä ovat maailman moderneimpia hiilivoimaloita", Häge väittää.Vattenfallin uusi päästötön koevoimala rakennetaan Schwarze Pumpen ruskohiilivoimalan viereen.
Happipolton avulla hiilidioksidin talteen keräävä voimala ei itse asiassa tuota sähköä lainkaan, vaan voimalan höyry johdetaan Schwarze Pumpen turbiineihin. Uutta teknologiaa ei voi kuitenkaan jälkiasentaa vanhoihin voimaloihin.
Elikkäs mitä tämä nyt elävässä elämässä tarkoittaakaan? Sitähän se että maat joilla on paljon vanhentuneita fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimaloita nappaa leijonan osan myytävistä päästökiintiöistä ja teknisesti kehittyneet maksaa niiden uudistamista saamatta vastineeksi muuta kuin kuluja ja hyvän mielen,kuulostaa varmaan metsäteollisuudesta kovin houkuttelevalta... ..ne jotka haluavat päästä jyvälle asiasta kannattaa tsekata VTT:n visio asioiden kulusta:
http://www.vtt.fi/pro/uutta/tulevaisuus/helynen.pdf
Kun nyt kaikille alkaa olla selvää mistä puhutaan.. ..mietitään mitä sivun 21 vanhojen energiamuotojen häviäminen tuokaan tullessaan,edellisiltä sivulta selviää sekin,järkyttävästi kasvavaa energiatarvetta paikataan mm. tuulivoimalla,bionesteillä ja jätteenpoltolla,aurinkoenergialla ja ydinvoimalla.Kuulostaa todella vakuuttavalta...eikös?
Biovoimaloitahan pistetään kuumeisesti pystyyn,Itävallassa startataan todella isoa ja Suomessa Biowatti itkee risusavottansa perään:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=741522
http://www.energialehti.fi/juttu_2_4_05.shtml
Ettei "likaista sähköä" liruisi käyttöön otettiin senkin suhteen raamit käyttöön:
Velvoite ilmoittaa sähkön alkuperä
Energiasisämarkkinadirektiivin toimeenpanon myötä Suomessa tuli 31.12.2003 voimaan laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta. Suomeen luodaan sähkön alkuperätakuujärjestelmä, jolla sähkönmyyjät voivat halutessaan varmentaa tuottamansa uusiutuvan sähkön tuotantotavan ja energialähteen. Järjestelmä laajennetaan myöhemmin koskemaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoa.
Nyt kun peruskäsitteet alkaa olla kasassa siirrytään sinne kustannusvaikutuspuolelle,eli mikä on ketsäteollisuuden näkemys energian hinnoista ( osin selittää Saksan kilpailukykyäkin ):
http://www.cor.eu.int/document/activities/deve_presentation_stefan_sundman.pdf
Siellä sivulla 11 nähdään mielenkiintoinen esitys metsäteollisuuden energiaveroista 2004 mukaan.Kustannustasoon pääsemme kiinni sivun 10 päästötaulukon avulla.Sen mukaan metsäteollisuus tuotti CO2 päästöjä vuonna 2003 rapiat 5,3 milj. tonnia.Jos oletamme että aikaisempien tietojen mukaan päästöostot ovat 50% luokkaa ja jo alunperinkin asetettu hintataso 9€/tonni saadaan laskimesta ulos sellainen lukema luokkaa 24 milj. euroa.Ja kuten vasta uutisoinneista olemme kuulleet,alan asiantuntijat ihmettelevät päästökaupan tonnihinnan hätyyttävän jo parinkympin rajaa,tarkoittanee noin 50 milj. pottia..Tämä siis konsernien Suomen osastoille jakoon,ei kuulostane pahalta,pikkuperunoita...vielä,onhan kyseessä ennakoiva "tutkimus" .
Koska tila on rajallinen,samoin kun lukijan mielenkiinto.. ..todetaan mietelmään mukaan seuraavat seikat,Tilastokeskuksen mukaan sähkönkulutus on jatkuvasti nousussa koko teollisuudessa ja vaikka metsäteollisuus on suhteellisen omavarainen sähköntuotossa,monien konsernien tuloslaskelmissa näkyy ostosähkö kuluna.Tyypillisesti kokoluokka on esim SE.n 7% kuluista ( abaut puolet henkilökuluista ) ja siitä ylöspäin.Tuoreet tiedot voi tsekata seuraavista käppyröistä:
Sähkönkulutus sektoreittain 1970-2004
Sähkönkulutus Sektoreittain vuonna 2004
Metsäteollisuus siis lohkoo potista 59%.Lisätään vielä yksi osa palapeliin eli tämä:
http://ktm.elinar.fi/ktm/puheet/puheet.nsf/0/aaa79a3317b407d2c2256f4d0028684d?OpenDocument
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen 11.11.2004
- EU-tasoisesti on uusiutuville asetettu tavoite 31,5 % sähköstä, mikä edellyttäisi bioenergiaan, tuulivoimaan ja vesivoimaan perustuvan sähköntuotannon lisäämistä yli kuudella TWh:lla vuoteen 2010 mennessä. Tämän saavuttaminen ei nykymenolla toteudu. Tavoitteesta ei kuitenkaan voida tinkiä.
Sitten aletaankin vetää johtopäätöksiä ja pikkuisen spekuloimaan. Katsellaan taas asioita maksajan silmin elikkäs istahdetaan vaikka ison pöydän ääreen jossa patruunat sikariaan tupruttelee ja miettii viisaita.. ..Ja heidänhän tilannettaan kuvannee parhaiten erään PowerPoint esityksen kohta:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=32948&lan=fi
jossa teollisuuden näkökulmat esitetään (dia 10).Mielenkiintoista että itse J.Pöyry näkee vaihtoehtoina
kilpailukyvyn säilyttämiselle tai hintojen nostolle muuton Kiinaan,huolena vain katteen,energian hinnan ja muutoksien aikataulut.Samasta esityksestä käy ilmi myös päästökaupan hintahaitari suoraan
sähköenergiaan ( dia 13 ) joka ennustetaan max. 0,8 x € / TCO2.Suhtetetaanpa sitä metsäyhtiöiden energiakulutukseen joista päästömaksujen kuluina on odotettavissa tämän päivän hintatasolla ( EUA 9/6/05 19,22€ / T ) esitetyllä kaavalla 0,8 x 19,22 x kulutus MWH.
http://www.pointcarbon.com/article.php?articleID=6521&categoryID=632
Ja kuten aina,pääoman ollessa kyseessätehdään pieni tarkistus toisesta lähteestä:
Energian kokonaiskulutus, loppukulutus ja hiilidioksidipäästöt 1990-2004
Eli tilanne ensimmäiseen kuvioon on hyvin lähellä,80 milj. tonnin rajaa hätyytellään ja näyttäisi nyt olevan luokkaa 74 milj.Nyt iskeekin dilemma,metsäteollisuus kun omissa "mittauksissaan" puhuu 5,3 milj tonnin päästöistä.Koska maksut varmaankin tullaan osioimaan valtiollisen mittauksen mukaan tehdään pikku laskelma.Koska päästökiintiöitä pitää ostaa Suomen päästöistä se 50% ja siitä metsäteollisuuden osuus on 59% puhutaan 21,8 milj. tonnista.Nyt tuleekin mielenkiintoisin osa,tuon määrän päästömaksut tekisivät silloin arvioidulla 9€ tasolla n. 196 milj.€. Sopimuksen julkistamisen aikoihin (2001) metsäteollisuuden osuus olisi tehnyt arviolta 180 milj.Tämä siis aivan ylimääräistä maksua tuotteiden hintaan,mistähän metsäteollisuus äkkipäätään aikoi ottaa tuon eron kilpailijoihin takaisin,varmaan jostakin nopeasti hyödynnettävästä kustannuspoistosta...ulkoiluttaminen tai joku vastaava...hmmmm
Ja tämän päivän hinnoilla tuon metsäteollisuuden osan hinta on 419 milj.€ / vuosi..
Koska jo tunnemme korrelaation sähköön asioita voidaan tarkastella jopa yhtiökohtaisesti.Kurkistus vaikka M-realiin,joka tilinpäätöksessään kehuu kuluttaneensa 35000 GWH energiaa ( päästömaksuosuus tekisi 50% mukaan 269 milj. ) ja suoraa sähköenergiaa 7000 GWH,omavaraisuusaste 56% ja suorat päästömaksujen siirrot maksaisivat n. 107 milj.Huomattavaa on että puhdas 44% ostosähkö on tariffin mukaan maksanut vain n.92,2 milj. lopullista hintaa sopimussalaisuuksien takia tuskin saadaan koskaan selville.SE on tajunnut hukata moiset tiedot...
Oletetaanpa että patruunoiden pöydässä istuu lisäksi ekonomi joka osaa katsoa sikarinpäätä pitemmälle ja saa laskemalla 2 2 keskimäärin neljä.Tälläinen mies osaisi katsella em. taulukointia juuri Pöyryn osoittamalla tavalla eteenpäin ja näkisi mitä on odotettavissa 2008 -2030 kun vanhoja energialähteitä modernisoidaan Saksan tapaan tai lopetetaan VTT ennusteen ( sivu 21 ) tavalla.Jo vuonna 2020 se ennustaa hakusessa olevan liki metsäteollisuuden nykykäytön kokoisen energiavajeen.Hän ehkä näkisi jo 2001 tulossa olevan n.180 milj. vuosittaisen kulun joka tuskin tekisi muuta kuin kasvaisi kasvamistaa,sitähän Kioton sopimus edellyttää.Hän tajuaisi metsäteollisuuden joutuvan kilpailemaan puusta bioenergian käytön korvatessa öljy-,hiili-,maakaasu- ja turve-energian.Hän luultavasti tajuais korvaavien energialähteiden pääomavaltaiset yli 20 vuoden takaisinmaksuajan vaatimat valtavat investointikustannukset ja sitä myöten rajusti nousevat sähköenergian hinnat ( vrt. Itävallan biovoimalan 100€/Mwh tariffihintaan 30€/Mwh ).Hän luultavasti arvaisi valtiovallan tavoin ettei korvaavia aurinko-,tuuli- ja risupohjaisia energialähteitä saada ajoissa korvaamaan kasvavaa vajetta ja määräkään tuskin riittäisi muuhun kuin tehtaiden valaistuksen ylläpitoon.
Mitä siis hän ehdottaisi patruunoille 2001 toimintasuunnitelmaksi tulevina vuosina? Ehkä jotain tämänsuuntaista: "Nyt jäppiset näyttää pahalta,homma menee ketuille ja pikavauhtia.Kilpailijat EU:n ulkopuolella on saamassa sellaisen hintaedun ettei millään väliä.Meillä on panostettu viherrykseen hirveet summat ja nyt ne onkin vaan rasite,maksuun pannaan meiltä muiden EU kilpailijoiden remontointi.Sakemannit uusii voimaloita ja vetää kohta massiinsa puolet päästökiintiöhinnoista.Ai ku korpee,kaikki on meiltä pois kun täällä hommia ei voi enää parannella ilman hirveitä investointeja joista ei tiedä milloin hynat saa takas.Nyt kuulkaas pitää lopettaa tää toistemme ostelu täällä,pistetään kaikki joutava myyden,metsät ja voimalat yms. ja pistetään kaikki iso kehittely EU:ssa jäihin.Aletaan ostaa osuuksia sieltä mihin tuo kirottu sopimus ei yllä ja pistetään uudetkin tehtaat pystyyn sellasiin paikkoihin missä työ on halpaa ja viherryshommat ei vaivaa..Mitäs sanotte?...Yks juttu vaan,kun ollaan pistetty niin paljon kiinni tuohon imageen...ei kestä yleisesti huudella että mennään päästövelvotteita pakoon...pitää keksiä muutolle joku muu syntipukki...jookos..ideoita syylliseksi?"
Tokihan voi olla että tilanne on sekin,että huonolla kristallipallolla varustettu ekonomi tänä päivänä miettii tuota yllättäen kouriin putoavaa 419 milj. laskua ja yrittää ennusteeseensa räknäillä energiakulujen nousua tietäen mm. nykyisen sähkökulun olevan luokkaa 25Twh=n.750 milj.€ (tariffihinnalla) ja pahimmassa skenaariossa hinta voi "pompsahtaa" jopa kolminkertaiseksi luokkaan 2,25 miljardia ja ehkä jopa päästömaksutkin välille 0,5-1 miljardia.Ja nämä maksut pitäisi sulloa hintoihin jotka kilpailijoiden tuotteesta puuttuvat.Lisäksi takaraivossa on tieto että 2008 mukaan laskuihin tulee kasvihuonekaasujen osuus.Samaan syssyyn hän näkee päästöhintojen olevan "kipurajalla" puun osalta,tietää teollisuuden kohta joutuvan tappelemaan puusta energiatuottajien kanssa.Eikä minkäänlaista takarajaa kustannusnousulle näy,koska päästöjen rajoittamisen ovat valtiot sopineet ja tahti vain kiristyy...
No,kaikkea se joutilas mieli keksiikin,täytyyhän hajatelman olla pielessä jotenkin.Kaikkihan me tiedämme kuinka metsäteollisuus kantaa pyyteetöntä huolta ympäristöstään ja investoi EU:n alueella korvaaviin energialähteisiin sekä uusiin tehtaisiin,eikös?Lisäksi omakohtaisestikin olemme saaneet kuulla että kannattavuus on oikeastaan kiinni vain 150 milj. vuosisäästöstä jota tyhmät työläiset eivät tajua joustaa.SENHÄN täytyy olla se todellinen syy sinne kaukomaille menoon,mitä sitä suotta TA:n oppineiden johtajien lausuntoja epäilemään.......eikös
Vastaukset 1
Vanhimmat
Silkkaa asiaa!Helppoa ei ole TA:lla olemaan yrittäessään selättää Paperiliittoa.