Nyt kun EK on junaillut meille kaikille vapaa-aikaa niin joutaa syventyämään näihin pikku kriiseihinkin mitä metsäteollisuus kovaan ääneen joka paikassa itkee...
Aloinkin miettimään mikä olisi sellainen todellinen syy joka on parin kolmen vuoden aikana saanut patruunat kääntämään katseensa USA:han,Intiaan ja Kiinaan ja miksi Venäjä ei oikein tunnu kelpaavan vaikka olisi noin lähellä?
Pikku aivovoimistelulla yhteiseksi nimittäjäksi jäi heti Kioton sopimus,mikään noista ei ole sitä ratifioinut,paitsi Venäjä äskettäin...Premissinä siis hajatelma siitä että sopimuksen mukanaan tuoma päästökauppa olisi kustannusvaikutukseltaan sellainen että em. maat investointikohteina olisivat houkuttelevampia kuin sopimuksen ratifioineet maat...ja ei kun kaivelemaan..(sorry pituudesta )..
Heti haaviin tarttuu seuraavanlainen uutisointi:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=743226
Teollisuuden investoinnit jäissä
[Arja Haukkasalo 9.6.2005]
Pidäkkeenä epävarmuus päästöoikeuksista ja sähkön hinnasta
Teollisuus- ja energiayhtiöt ovat jäädyttäneet investointejaan Suomessa ja muissa EU:n vanhoissa jäsenmaissa. Ne odottavat, mihin päästöoikeuden ja sähkön hinta asettuvat Kioton ilmastosopimuksen kaudella 2008-2012.
Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen vahvistaa, että epävarmuus kustannuksista ja sähkön hinnasta torpedoi terästeollisuuden investointihaluja. Epätietoisuutta on myös valtiovallan toimista, kuten tulevista energiavero- sekä tuki- ja päästöoikeuskäytännöistä. Suomessa valmistellaan parhaillaan uutta energia- ja ilmastopolitiikkaa.
"Yhtiöt pelkäävät, että jos ne investoivat nyt päästöjen vähentämiseen, niiden päästöoikeuksia karsitaan entisestään Kioton kaudeksi", sanoo johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä.
Auki on myös se, miten päästökaupan ulkopuolinen sektori osallistuu päästöjen vähennyksiin ja ostaako valtio lisää päästöoikeuksia Suomelle. Teollisuus- ja energiayhtiöt tuottavat noin puolet Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä vuosina 2008-2012. Toisen puolen aiheuttavat muun muassa liikenne, kaatopaikkojen metaanipäästöt, maatalouden päästöt sekä turvetuotanto.
Energiateollisuuden epätietoisuutta lisää se, että kauppa- ja teollisuusministeriö ministeri Mauri Pekkarisen johdolla kaavailee leikkaavansa verotuksella hyödyn, jonka hiilidioksidittoman sähkön tuottajat saavat sähkön hinnan noustessa. Tuotantomuodosta riippumatta sähkön markkinahinta nousee päästöoikeuden verran
Parhaasta palkittava
Tammisen mielestä päästökiintiöt pitäisi jakaa yrityksille, jotka käyttävät ilmaston kannalta parasta mahdollista teknologiaa. Nykyinen järjestelmä ohjaa investoinnit maihin, joiden päästöjä Kioton sopimus ei rajoita
Päästöt lisääntyisivät vähintään neljänneksen, jos vanhoissa EU-maissa nyt tuotettava teräsmäärä tuotettaisiin alueen ulkopuolella. Mukana laskelmissa ovat kuljetuskustannukset", Tamminen sanoo.
Erityisen katkera yhtiönsä puolesta on UPM:n energiajohtaja Anja Silvennoinen. UPM on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään alle vuoden 1990 tason, mutta aiempia toimia ei otettu huomioon päästöoikeuksia jaettaessa.
"Vuodesta 1996 UPM on investoinut energiatehokkuuteen, omien prosessien sivutuotteiden ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen yli 450 miljoonaa euroa. Olimme liian aikaisessa", Silvennoinen kertoi Johdon energiaseminaarissa Helsingissä.
UPM:n energiajohtajan toinen huoli koskee raaka-ainetta. Silvennoisen mukaan metsäteollisuus joutuu kilpailemaan puuraaka-aineesta energiantuottajien kanssa.
Aloinkin miettimään mikä olisi sellainen todellinen syy joka on parin kolmen vuoden aikana saanut patruunat kääntämään katseensa USA:han,Intiaan ja Kiinaan ja miksi Venäjä ei oikein tunnu kelpaavan vaikka olisi noin lähellä?
Pikku aivovoimistelulla yhteiseksi nimittäjäksi jäi heti Kioton sopimus,mikään noista ei ole sitä ratifioinut,paitsi Venäjä äskettäin...Premissinä siis hajatelma siitä että sopimuksen mukanaan tuoma päästökauppa olisi kustannusvaikutukseltaan sellainen että em. maat investointikohteina olisivat houkuttelevampia kuin sopimuksen ratifioineet maat...ja ei kun kaivelemaan..(sorry pituudesta )..
Heti haaviin tarttuu seuraavanlainen uutisointi:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=743226
Teollisuuden investoinnit jäissä
[Arja Haukkasalo 9.6.2005]
Pidäkkeenä epävarmuus päästöoikeuksista ja sähkön hinnasta
Teollisuus- ja energiayhtiöt ovat jäädyttäneet investointejaan Suomessa ja muissa EU:n vanhoissa jäsenmaissa. Ne odottavat, mihin päästöoikeuden ja sähkön hinta asettuvat Kioton ilmastosopimuksen kaudella 2008-2012.
Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen vahvistaa, että epävarmuus kustannuksista ja sähkön hinnasta torpedoi terästeollisuuden investointihaluja. Epätietoisuutta on myös valtiovallan toimista, kuten tulevista energiavero- sekä tuki- ja päästöoikeuskäytännöistä. Suomessa valmistellaan parhaillaan uutta energia- ja ilmastopolitiikkaa.
"Yhtiöt pelkäävät, että jos ne investoivat nyt päästöjen vähentämiseen, niiden päästöoikeuksia karsitaan entisestään Kioton kaudeksi", sanoo johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä.
Auki on myös se, miten päästökaupan ulkopuolinen sektori osallistuu päästöjen vähennyksiin ja ostaako valtio lisää päästöoikeuksia Suomelle. Teollisuus- ja energiayhtiöt tuottavat noin puolet Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä vuosina 2008-2012. Toisen puolen aiheuttavat muun muassa liikenne, kaatopaikkojen metaanipäästöt, maatalouden päästöt sekä turvetuotanto.
Energiateollisuuden epätietoisuutta lisää se, että kauppa- ja teollisuusministeriö ministeri Mauri Pekkarisen johdolla kaavailee leikkaavansa verotuksella hyödyn, jonka hiilidioksidittoman sähkön tuottajat saavat sähkön hinnan noustessa. Tuotantomuodosta riippumatta sähkön markkinahinta nousee päästöoikeuden verran
Parhaasta palkittava
Tammisen mielestä päästökiintiöt pitäisi jakaa yrityksille, jotka käyttävät ilmaston kannalta parasta mahdollista teknologiaa. Nykyinen järjestelmä ohjaa investoinnit maihin, joiden päästöjä Kioton sopimus ei rajoita
Päästöt lisääntyisivät vähintään neljänneksen, jos vanhoissa EU-maissa nyt tuotettava teräsmäärä tuotettaisiin alueen ulkopuolella. Mukana laskelmissa ovat kuljetuskustannukset", Tamminen sanoo.
Erityisen katkera yhtiönsä puolesta on UPM:n energiajohtaja Anja Silvennoinen. UPM on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään alle vuoden 1990 tason, mutta aiempia toimia ei otettu huomioon päästöoikeuksia jaettaessa.
"Vuodesta 1996 UPM on investoinut energiatehokkuuteen, omien prosessien sivutuotteiden ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen yli 450 miljoonaa euroa. Olimme liian aikaisessa", Silvennoinen kertoi Johdon energiaseminaarissa Helsingissä.
UPM:n energiajohtajan toinen huoli koskee raaka-ainetta. Silvennoisen mukaan metsäteollisuus joutuu kilpailemaan puuraaka-aineesta energiantuottajien kanssa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.