nilkkakipu

luistelet korkea- tai puolikorkeavartisella luistimella, että varsi ottaa kiinni kun yrität painaa nilkkaa eteenpäin. Jos kyse on siitä, suosittelisin harkitsemaan matalaan kenkään siirtymistä, etenkin jos olet aktiiviharrastaja tai aiot sellaiseksi. Luistimen varren korkeus ei nimittäin tuo kenkään tukevuutta vaan kengän kantapään ja nilkan alueen jäykkyys. Korkea varsi hankaloittaa nilkan eteenpäin työntämistä, mikä puolestaan on mahdollista matalalla kengällä. Matalista luistimista saat infoa mm. www.lottanen.com osoitteesta.

Koitappas löysätä luistimia, silleen että melkein pyörii jalassa niin moni kipu kaikkoaapi.

Luistimen kengän etuosaa ei saa kiristää liian kovalle. Yleensä kun isovarvasta voi nostaa ylöspäin millin pari, kireys on sopiva. Varpaiden suonenvetoja syntyy silloin vähiten.

Jalkapöydän kohdalla kenkää kiristetään eniten, sillä sen kohdan kireydestä riippuu tasapainossa pysyminen ja kunnollisen kosketuksen saaminen alustaan. Ei tietysti niin kireälle, että kenkä alkaa puristamaan tai tuntuu kipua. Jäykkä korkeakaarinen jalkaterä sidotaan ehkä hieman tiukemmin kuin elävämpi matalakaarinen jalka.

Kengän suun kohdalta ei saa tehdä mitään kuristuskiristystä. Itse kiristän siitä vain kevyesti. Kohdallasi voi olla syynä juuri kengän suun suuri kireys, jos tapanasi on kiristää juuri sitä liikaa.

Suuri ongelma varsinkin ensimmäisiä luistimia ostavien kohdalla on se, että ostetaan liian suuria luistimia. Tuloksena kenkää joudutaan kiristämään liikaa, josta taas tuloksena voi olla kipuja, suonenvetoja eli kramppeja tai puutumista.

Toinen ongelma kuntoluistinten kohdallakin on tämä mainoskikka MEMORY FOAM eli itsemuotoutuvat pehmusteet. Tosiasiassa jo vuodessa parissa kengät muotoutuvat liiankin suuriksi. Ei siis kannata koskaan ostaa liian suuria luistimia. Kun kenkä pannaan jalkaan liikkeessä, isovarvas saa kevyesti koskettaa kengän kärkeä ennen nauhojen ja solkien kiristystä. Kun soljet ja nauhat pannaan kiinni, jalka AINA VETÄYTYY tarvittavat kaksi milliä taaksepäin kantakuppiin.

Kantapäätä kunnolla tukeva kantakuppi on tärkeä. Sen tulisi olla juuri sopiva eikä liian pehmeä.

Siis lyhyesti: ylin solki ei saa olla liian kireä. Jos kyykkyyn mennessä tuntuu kovaa kireyttä tai kipua nilkan etuosassa, löysää solkea tai nauhaa, jos se ulottuu kengän suuosaan asti. Tasapainon tai luistelun kannalta yläosan ei tarvitse olla tiukka.

Jos nämä ohjeet eivät auta, kyse voi olla jalan rakenteellisesta ongelmasta. Tai jostain muusta. Silloin kannattaa kysellä jostain muualta neuvoa.

Täällä myös kärsitään erittäin voimakkaasta nilkkakivusta rullailtaessa, mikä oli aikamoinen yllätys. Kuvittelin rullailun olevan helppoa hommaa mutta onko sitten huono kunto vai tekniikka hakusessa, en tiedä. Olen luistellut kuukauden päivät ja aina sama homma. Ei auta venytykset eikä nauhojen löysyttelyt. Harmi, alkaa innostus hiipua kovan tuskan takia mutta ihan vielä en periksi anna...
Rullat rullaa ja eteenpäin pääsee mutta kipu jarruttaa :(

Luistelin ennen ns fittness-luistimilla, joissa oli tavallinen, korkea varsi. Oikea, kunnollinen luisteluasento; ei pystyssä luistelu, vaan kunnolla nilkasta ja polvista joustaen, aiheutti nilkan etuosaan suoralaiset patit. Pehmensin nilkan etuosaa monella eri kuonstilla, esim paksuilla nahkapaloilla. Muutenkin nilkkoihin kengän varren korkea malli aiheutti kipua.
Vaan EI ENÄÄ kipuja, nykyiset matalat kengät ovat kuin osa jalkaa: Tukevuus tulee kengän rakenteesta. Mukavuus tulee sen muotoiltavuudesta, jolloin se on kuumentamisen jälkeen muotoiltu jokaiselle jalan luulle sopivaksi. Nilkka tulee oikeaan asentoon, jolloin luistelu on myös mielyttävämpää. Kevyt kisko viisipyöräisilläkin on helppo luistella. Kiskon voi valita eri kokoisille pyörille, 80-100mm.
Kerran kun olet päässyt kokeilemaan matalaa kenkää, et vaihda sitä pois. Tietty fitness kenkä on ihan hyvä rauhalliseen kaupunki hengailuun.
Jossain edellisistä vastauksista oli mainittu hyvän toimittajan osoite Lahdesta.
Vielä selvennys; en ole kilpaluistelija vaikka haluankin mennä lujaa, ilman sauvoja.