Tutkimuksen mukaan yksin, ilman parisuhdetta elävät ovat onnettomampia, taloudellisesti ahtaammalla, sairastelevat enemmän ja kuolevat nuorempina kuin onnellisessa parisuhteessa elävät.
Tähän vaikuttaa toki se, että "vaikeat", luottamukseen kykenemättömät ihmiset ovat potentiaalisia ikisinkkuja.
Tähän vaikuttaa toki se, että "vaikeat", luottamukseen kykenemättömät ihmiset ovat potentiaalisia ikisinkkuja.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kyllä minä ainekin olen tyytyväinen yksikseni.enään en mistään hinnasta ottaisi ketään palveltavaksi.ei tarvitse riidellä kenenkään kanssa.kukaan ei petä,saa kulkea omia polkujaan,en ole tilivelvollinen kenellekkään tekemisistäni,menemisistäni.ne kaikki menettäisin,jos olisin suhteessa.terveenäkin olen pysynyt ja jo ikääkin jonkinverran karttunut
Onks tommonen ees totta
Onnellisessa parisuhteessaa elää ehkä noin 1% kansasta.
Itse olen 28 vuotias ikisinkku ja voin sanoa olevani erittäin erittäin terve. Sairastelen todella toddella harvoin, ei ole allergioita, sairauksia. En käyttele mitään lääkkeitä, kun ei tarvi. Armeijassakin olin vain yhden päivän vempassa ja eliniän odote on siinä 90v kieppeillä.
Aika kummallinen ristiriita näihin sinun tutkimuksiisi nähden.
niin joo onnellisessa parisuhteessa,mä oon 37 vuotias enkä ole ikinä tavannut ketään tai tuntenut joka eläisi onnellisessa parisuhteessa.
ole nähnyt joka vielä parin vuoden jälkeen toimisi.eiköhän ne perustu siihen,että asunto ostettu yhdessäja hyvä ,että edes jotenkin toista sietää.
eiköhän ne sairaudetkin aiheuta sitä yksinoloa?
Olis kiva kuulla kommentia...
että sinkkuja ei kutsuta mihinkään illanviettoihin "kun kaikki muutkin tulee pareittain".
Ja kaupassa kaikki myydään perhepaketeissa, joten joutuu ostamaan liian ison sipsipussin ja sitten tulee syötyä liikaa epäterveellisesti.
Ja yksin asuminenhan on kallista, johan sen sanoo järkikin kun yksin maksat kaiken!
No miksi sitten sinkku kuolee nuorena, ehkä se on äsken mainittujen asioiden summa, tai vain se ettei kukaan ole soittamassa ambulanssia kun saat jonkun slaakin kotonas.
Sinkkuus on kadehdittava asia.
Ihminen on onnellisempi sinkkuna ,jollei yhteiskunnan painostus olisi noinkin mittavaa.
Tottuus on se että yksin ihminen on onnellinen.
Jos ei ole niin sitten parisuhde asioihin käsiksi.
Onvarmaan niinkin että sinkkuutta ja parisuhdetta ylikorostetaan ikäänkuin ne olisivat "jotakin".
Kysehän on ihmisestä ja hänen onnellisuudestaan ja tarkemmin elämästä joka olisi kullekkin ihmiselle se oikea vaihtoehto.
On totta että myös vaurioituneet ihmiset eivät niin helposti hakeudu parisuhteeseen,mutta myös toisinpäin.
Ei siis ole mitään oikeaa tutkimusta mikä olisi neutraali.
Nyky "tutkimukset" ovat tarkoitushakuisia ja niillä halutaan ronkkia ihmisten elämää.
Voisimme hylätä koko "tutkimuksen" arvottomana,koska se ei oikeastaan kerro mitään, kenellekään.
Juu tarkkojen tietellisten tutkimusten mukaan ihmisrodun kuolleisuus liikkuu sadassa prosentissa. Nettilääkärikin matojen ruokana päivänä eräänä sitten.
Se että sinkut ovat köyhempiä, sairaampia ja onnettomampia KESKIMÄÄRIN verrattuna parisuhteessa eläviin on useiden asioiden summa. Niistä sinkuista, jotka vähintään hieman kaipaavat parisuhdetta vastakkaisen sukupuolen edustajat valitsevat jo ekaksi elinkelpoisimmat pois päältä. sitä sanotaan evoluutioksi. Kaksikymppisenä tupakoiva ja ylipainoinen on sitä monesti myös kolmi- ja nelikymppisenä! Tosin eivät läheskään kaikki em. ihmiset ole sinkkuja :-)
Toisin kuin joistain televisiosarjoista voisi luulla, niin parisuhteissa olevilla on elämässään keskimäärin huomattavasti enemmän seksiä kuin sinkuilla! Seksi taas lisää huomattavasti tyytyväisyyttä elämään. Tyytyväisyys taas vähentää sairastumisriskiä jne.
Keillä on parisuhde ja mahdollisesti myös lapsia, niin se saa aikaan myös halun ponnistella muiden eteen. Ehkäpä tehdä enemmän töitä ja sitä kautta tienata lisää. Elämässä tuntuu olevan enemmän sisältöä kun ei elä vain itselleen. Näin ainakin minä tulkitsisin.
Sinkkuna olo tulee kalliiksi. Erityisesti asumiskustannuksissa säästäisi pariskuntana tai perheenä huomattavasti, ainakin jos samassa taloudessa olisi vähintään kaksi palkansaajaa. Työssäkäyvälläkään sinkulla ei ole välttämättä mahdollisuutta ottaa asuntolainaa. Jos taas maksaa kallista vuokraa, eikä kartuta lainanlyhennyksellä omaa varallisuuttaan, niin rahat häipyvät vuokrassa tuhkatuuleen ja muuhun elämiseen jää rahaa vähemmän, ainakin pitkällä aikavälillä. Tosin tutkimuksessa käsiteltiin kai bruttotuloja?
Nettilääkäri selvästikin kirjoittaa Nordean tutkimuksesta, jota en kylläkään itse ole lukenut. Keskivertosinkkua luonnollisesti ärsyttävät hyvätuloiset, kauniit ja menestyvät sinkut, jotka siltikin ovat vain vähemmistö kaikista sinkuista. Sinkkuus kun on toisille siunaus ja toisille kirous. Itselleni se on lähempänä jälkimmäistä.
Jottei totuus unohtuisi, niin sinkuillakin taatusti terveyttä ja hyvinvointia huomattavasti edistävät ystävyysssuhteet, liikunta, vähäinen päihteidenkäyttö jne.
en jaksa lukea pitkiä sepostuksia.... pitäs tulostaa ne...
Mutta parisuhteessa tai vaikka seurusteleva tietää ainakin, että hänet hyväksytään ja häntä kaivataan.
yksinoleva joutuu elämään 110% teholla ,kun parisuheessa ei tarvitse kaiketi edes olla lähelläkään 100.