Mitä seuraavaksi? Aloin miettimään kesän kasveja Suomessa ja eräs kasvi häiritsi minua. Se on yleinen ja vähän joka puolella kun kesällä katselee maisemia. Koulussa tai muualla ei opeteta tällaista perusekologiaa. Se kasvi taitaa olla pujo, mitä kuvien perusteella katselin. Kasvien tunnistamisesta voi olla ihan käytännönkin hyötyä koska niiden äärellä elelee muitakin elukoita. Esim. maitohorsmaryppäät ovat semmoisia joissa voi liikkua kauriita kesäisin. Eli niiden läheisyydessä saa olla tarkkana liikenteessä.
Monet kasvilajit muistuttavat toisiaan, mikä tekee tunnistamisesta vaikeampaa. Silti kun yleisimmät harjoittelee niin sillä pötkii jo pitkälle. Sehän ruokkii todennäköisyyksiä että tunnistaa lajin oikein mikäli tunnistaa yleisimmät lajit. Osa on tietysti helppoja vaikka ne kannattaakin kerrata. Hevonhierakka, järvikorte, järviruoko, mesiangervo, nurmilauha, pietaryrtti, piharatamo, pihasaunio, siankärsämö ja vanamo ovat hyödyllisiä tietää. Vaikka tunnistaisi lajin niin sen nimi saattaa olla hakusessa, minulla esim. järviruoko. E.m. listaus perustuu tähän wikipediajuttuun. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kasvisto. Luontoportista ja laji.fi:stä löytää luultavasti tarvitsemansa. Tieteellisellä nimellä hakeminen voi antaa lisää kuvia ym. tietoa. Mahdollisesti IUCN red list ja siellä hakuun tieteellisellä nimellä, niin löytyy tietoja.
Levinneisyyskin on mielenkiintoinen seikka. Kerran eräs tuttavani vietti aikaa jossain Louisianassa päin eli Texasista hieman itään. Hänelle tuli jotain ihmeellistä ja pitkäkestoista ihottumaa jalkoihin ja kertoi kävelleensä pusikoissa. En tiennyt myrkkymuratin levinneisyyttä sillä hetkellä kun debrieffasimme tuota keissiä mutta se tuli minulle kuitenkin ensimmäisenä mieleeni. Katsoimme IUCN red listiltä että murattia esiintyy niillä alueilla. Nyt se sama kartta ei näytä mitään mutta wikipediakartta näyttää tältä (kun scrollaa hieman alas): https://en.wikipedia.org/wiki/Toxicodendron_radicans. Myrkkymuratti se varmaan oli. Eli kyllä asioiden tietämisestä voi olla jotain hyötyäkin irl.
Monet kasvilajit muistuttavat toisiaan, mikä tekee tunnistamisesta vaikeampaa. Silti kun yleisimmät harjoittelee niin sillä pötkii jo pitkälle. Sehän ruokkii todennäköisyyksiä että tunnistaa lajin oikein mikäli tunnistaa yleisimmät lajit. Osa on tietysti helppoja vaikka ne kannattaakin kerrata. Hevonhierakka, järvikorte, järviruoko, mesiangervo, nurmilauha, pietaryrtti, piharatamo, pihasaunio, siankärsämö ja vanamo ovat hyödyllisiä tietää. Vaikka tunnistaisi lajin niin sen nimi saattaa olla hakusessa, minulla esim. järviruoko. E.m. listaus perustuu tähän wikipediajuttuun. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kasvisto. Luontoportista ja laji.fi:stä löytää luultavasti tarvitsemansa. Tieteellisellä nimellä hakeminen voi antaa lisää kuvia ym. tietoa. Mahdollisesti IUCN red list ja siellä hakuun tieteellisellä nimellä, niin löytyy tietoja.
Levinneisyyskin on mielenkiintoinen seikka. Kerran eräs tuttavani vietti aikaa jossain Louisianassa päin eli Texasista hieman itään. Hänelle tuli jotain ihmeellistä ja pitkäkestoista ihottumaa jalkoihin ja kertoi kävelleensä pusikoissa. En tiennyt myrkkymuratin levinneisyyttä sillä hetkellä kun debrieffasimme tuota keissiä mutta se tuli minulle kuitenkin ensimmäisenä mieleeni. Katsoimme IUCN red listiltä että murattia esiintyy niillä alueilla. Nyt se sama kartta ei näytä mitään mutta wikipediakartta näyttää tältä (kun scrollaa hieman alas): https://en.wikipedia.org/wiki/Toxicodendron_radicans. Myrkkymuratti se varmaan oli. Eli kyllä asioiden tietämisestä voi olla jotain hyötyäkin irl.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ennen on ollut kunnollista, kun lapset koulussa ovat keränneet tunnistamiaan kasveja omaan kasvistoonsa. Itse en ole moista tehnyt, mutta nyt yläkoulussa olevalla sukulaislapsella taas on kasvisto. Ei pelkkä kasvio silti nykyaikaa kunnolliseksi tee :D
Tunnistan kasveja: mänty, kuusi, kataja, koivu ja muitakin lehtipuita vähintään silloin kun niissä on lehtiä. Sitten tunnistan myös niitä metsien varpukerroksen mustikoita, puolukoita, kanervia, käenkaaleja yms. Mutta näitä pihojen, pientareiden ja joutomaiden harvoin osaan nimetä.
Jänniä nimi kasveilla. Esim. tuo jokapaikansara kuulostaa enemmän joltain toimiston omat ja muidenkin asiat sotkevalta tättähäärältä tai urheiluseuran puuhanaiselta kuin kasvilta.
Itse asiassa ikkunani alla kasvaa eräs lehtipuu. En tiedä mikä se on. Se kasvaa kapeaksi ja korkeaksi ja on jotenkin jäykän näköinen. Runko on hennon puoleinen. Se kasvaa ennemminkin ylöspäin kuin sivuille. Joskus siinä on muistaakseni ruskean-violetin vivahteisia lehtiä ja tietysti vihreitä kesäaikaan. Voisin selvittää mikä se on. Lehtikuusi on vissiin lehtipuu vaikka siinä on neulaset. Se ei ole kuitenkaan ikivihreä eli sen neulaset muuttuvat oransseiksi ja putoavat talveksi pois, mikä on minun mielestäni omituista.
Minulla on sellainen mututuntuma että näädät pitäisivät lehtikuusikoista. - ap olen siis.
Luokittelisin lehtikuusen kyllä havupuuksi. Se on melko paljon sen meidän tavallisimman kuusen oloinen, mutta kasvattaa ja pudottaa joka vuosi uudet neulaset. Lehtikuusiakin sitten taas o monia eri lajeja, mutta taitaapi olla nimeltään siperianlehtikuusi se meillä yleisin. Sitä kasvaa luontaisesti melko lähellä, mutta Suomen puut on silti lähes aina istutettuja.
Joo, kommentoin alempana että ne ovat havupuita. Ikivihreät kasvit on helpompi tunnistaa kuin muut. Lehtien putoaminen, marjat ja kukintojen rajallisuus sekoittavat lajintunnistusta. Kirsikkapuut ovat esim. kukintojensa jälkeen hyvinkin neutraalin näköisiä puita. Tuomi on helppo tunnistaa sen huumaavasta tuoksusta, eli muitakin aisteja kuin näköään voi yrittää hyödyntää tunnistamisessa. Tuomen tunnistaa myös siitä kun ne toukat punovat juuri niihin seittejään kesäisin. Lehdistä tunnistaa varmaan helpoiten mikä laji on kyseessä ja puiden kohdalla myös runko on olennainen tekijä.
Yksi informaatio tunnistamiseen on sitten vielä ympäristö. Usein kasvit kasvavat vain tietynlaisessa ympäristössä, joten muut kasvit ja maaperä yms. vihjaavat mikä jokin tietty voisi olla.
hyvä juttu joo joku pelottava tyttö pensaikossa...
ootas voin katsoa paljonko nyt kone-tiedon lämpö..
sisä 26.3 ulko 23.8
Minulla sisälämpötila on noin 25. Se on pimeässä nurkkauksessa eli muualla kämpässä saattaa olla hieman lämpimämpää. Ulkona on yli 20 täälläkin. Yritän totuttaa itseni lämpöön. Hikoilun avulla se viimeistään onnistuu.
ei niin jotkut työt ole pelottaviaq sillei... mu6t joku järj4stö klan, qwhite supee4macistws voi ollqa.
Lehtikuuset ovatkin havupuita vaikka pudottavat lehtensä. Ensin löysin sellaisen kuin kartiotammi. Google sitten ehdotti pylväshaapaa ja tulin siihen lopputulokseen että pylväshaapa se on. Niitä näkee istutettuina kaupunkialueilla. -ap.