Tiedän että eräs iäkäs "ystävä" täyttää vuosia viikon päästä. Olen vuosien varrella joskus auttanut häntä. Olen laittanut hänelle joulu- ja pääsiäiskortteja. Joskus olen antanut lahjakortin syntymäpäivälahjaksi. Olen halunnut ilahduttaa häntä kun hän on valitellut kehnoa taloudellista tilannettaan ja terveysongelmiaan. Olen sanonut että hänen ei tarvitse kokea kiitollisuudenvelkaa jos olen jotakin antanut - enkä todellakaan toivo että hän sellaista kokisi.
Joskus hän on soitellut useinkin, enkä ole pystynyt aina vastaamaan kun olen ollut varattuna. Useimmiten olen sitten kysellyt onko hänellä jotain asiaa ollut. Olen laittanut hänelle joskus tekstiviestejä, mutta nykyisin niihin ei ole tullut vastausta. Joskus kysyin että oletko saanut laittamani tekstiviestit ja hän myönsi saaneensa. Kerran hän pitkään kertoili miten oli juuri kirjoittanut joulukortteja sellaisille joiden kanssa oli vuosien ajan kortteja vaihdellut. Minulle hän ei ole koskaan laittanut minkäänlaisia kortteja vaikka osoitteeni on kyllä tiedossa. Ei tietenkään ole tarvinnutkaan, mutta minusta tuo oli aika mielenkiintoista, että miksi hän juuri minulle kertoi korttien lähettelemisestään? Halusiko hän jotenkin osoittaa miten huono ystävä minä olen ollut?
Nyt ei ole vähään aikaan puhelin soinut. Viimeksi laittamiini tekstiviesteihin hän ei ole mitään vastannut. Vastaukseksihan riittää vaikka ihan Ok tai ei, mutta minulle ei kai tarvitse vastatakaan. Olen miettinyt pitäisikö muistaa häntä hänen syntymäpäivänään, vai unohdanko kokonaan. Jotenkin vaikuttaa siltä että muistamiseni ei ole häntä ilahduttanut? Ehkä hän jotenkin kadehtii minua? Enhän minä hänelle mitään velkaa ole, joten miksi muistaa? Jos olen hänelle jotain aiemmin antanut, niin ei siitä tarvitse tapaa tehdä.
Tarjosin hänelle joskus lukemiani aikakauslehtiä. Hän ei niitä halunnut sen takia, että niissä hänen mukaansa kerrottiin ihan erilaisista ihmisistä kuin mitä hän itse on. Muistan vuosien varrella kun olin työtä vailla ja tämä "ystävä" yritti kovasti saada minut hakemaan sellaista ruumiillisesti erittäin raskasta työtä, mitä hän itse oli aikoinaan tehnyt. En suostunut, koska en olisi kuitenkaan jaksanut tehdä niin raskasta työtä.
Ehkäpä unohdan koko syntymäpäivän. Enkä ota yhteyttä kun hän ei niihin tekstiviesteihinkään mitään vaivautunut vastaamaan.
Joskus hän on soitellut useinkin, enkä ole pystynyt aina vastaamaan kun olen ollut varattuna. Useimmiten olen sitten kysellyt onko hänellä jotain asiaa ollut. Olen laittanut hänelle joskus tekstiviestejä, mutta nykyisin niihin ei ole tullut vastausta. Joskus kysyin että oletko saanut laittamani tekstiviestit ja hän myönsi saaneensa. Kerran hän pitkään kertoili miten oli juuri kirjoittanut joulukortteja sellaisille joiden kanssa oli vuosien ajan kortteja vaihdellut. Minulle hän ei ole koskaan laittanut minkäänlaisia kortteja vaikka osoitteeni on kyllä tiedossa. Ei tietenkään ole tarvinnutkaan, mutta minusta tuo oli aika mielenkiintoista, että miksi hän juuri minulle kertoi korttien lähettelemisestään? Halusiko hän jotenkin osoittaa miten huono ystävä minä olen ollut?
Nyt ei ole vähään aikaan puhelin soinut. Viimeksi laittamiini tekstiviesteihin hän ei ole mitään vastannut. Vastaukseksihan riittää vaikka ihan Ok tai ei, mutta minulle ei kai tarvitse vastatakaan. Olen miettinyt pitäisikö muistaa häntä hänen syntymäpäivänään, vai unohdanko kokonaan. Jotenkin vaikuttaa siltä että muistamiseni ei ole häntä ilahduttanut? Ehkä hän jotenkin kadehtii minua? Enhän minä hänelle mitään velkaa ole, joten miksi muistaa? Jos olen hänelle jotain aiemmin antanut, niin ei siitä tarvitse tapaa tehdä.
Tarjosin hänelle joskus lukemiani aikakauslehtiä. Hän ei niitä halunnut sen takia, että niissä hänen mukaansa kerrottiin ihan erilaisista ihmisistä kuin mitä hän itse on. Muistan vuosien varrella kun olin työtä vailla ja tämä "ystävä" yritti kovasti saada minut hakemaan sellaista ruumiillisesti erittäin raskasta työtä, mitä hän itse oli aikoinaan tehnyt. En suostunut, koska en olisi kuitenkaan jaksanut tehdä niin raskasta työtä.
Ehkäpä unohdan koko syntymäpäivän. Enkä ota yhteyttä kun hän ei niihin tekstiviesteihinkään mitään vaivautunut vastaamaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei muistamisen tarviiolla yksipuolista jos ei vastaa älä vastaa sinäkään 🤗
Minä olen myös tehnyt niin että en enää pidä yhteyttä sellaisiin ihmisiin jotka eivät oma-aloitteisesti ole minuun pitäneet yhteyttä. Katson että se yhteydenpito ei ole pelkästään minun velvollisuus, vaikka kuinka toinen osapuoli olisi ystävyyttään / kaveruuttaan vakuutellut.
>>> muistaako syntymäpäiviä <<<
ei muista .
pitää kyllä huolen siitä , että hänet muistetaan !