Proteiini laihdutettaessa

Unohda proteiini. Unohda laihduttaminen. Unohda Se mitä et halua olla. Muista Se mitä haluat ja mikä tekee sinulle hyvää. Se sinusta tulee. Jos yrität laihduttaa. Aivosi välittävät viestin alitajunnallesi toisin. Keskity siihen miten hyväksi koet itsesi jo nyt. Kuvittele itsesi siihen hyvää toivottuun tilaan jo nyt. Sitä alitajuntasi sinulle tekee. Alitajunta ei tunne sanaa ei. Se kääntää kaiken olevaksi.
Sanoit että "en haluisi lisätä ruokaa niin pitäisikö syödä proteiinijauheita".
Käytännössä tämä kääntyy viestiksi alitajunnallesi niin. Että "haluaisin lisätä ruokaa sekä kehotukseksi lisätä proteiinijauheita".
Eli mieti mitä haluat. Sillä sitä saat.

Tämä avaus on trollaus koska puhutaan ihannepainokilosta. Se on trollin käyttämä termi.

Jos elimistö ei saa riittävästi proteiinia ravinnosta, elimistö ottaa proteiinin lihaksista, ei rasvasta. Näin lihakset kuihtuvat mutta läski jää. Tämän vuoksi laihdutettaessa on huolehdittava riittävästä proteiinin saannista ja liikunnasta, jotta lihakset pysyvät kunnossa.

Täällä on pätevä artikkeli laihduttajan proteiinintarpeesta.

https://www.kaypahoito.fi/nix01665

Jos proteiinia ei ole tarpeeksi, elimistö käyttää ensin oman elimistön tarpeettomia kudoksia, sitten pian myös lihaksia. Rasvaa ei voi muuttaa proteiiniksi.

"Minimi on abs. 35 g proteiinia/vrk ja maksimi 3 x BMI-25:n mukainen määrä periaatteella gramma-proteiinia-per-kilogramma-painoa. 50-kiloiselle henkilölle siis enintään 150 grammaa proteiinia vuorokaudessa ja satakiloiselle enintään 300 g prot/vrk."

Jos absoluuttinen proteiinin määrä jää pitkäaikaisesti alle tuon 35 gramman vuorokaudessa, sisäelimistön + verenkuvan säätelyn tasapaino saattaa mennä sekaisin. Esimerkkinä ovat kauhukuvat Afrikan näkää näkevistä lapsista, kun neste kertyy varsinkin vatsan alueella; tarvittava määrä proteiinia veressä estää nesteen kertymisen kudoksiin.

Edellisestä huolimatta ihmiset ovat erilaisia, sillä TV:stä tuli juuri dokumentti, jossa seurattiin ihmisten syömishäiriöitä. Eräs nuorehko henkilö oli syönyt jo vuosikausia pelkkiä, siis vain ja ainoastaan, ranskalaisia perunoita (!), mutta hänen toiminnallisuudessaan tai veriarvoissaan ei ollut mitään sen suurempaa moitittavuutta. Tuollaista tosin ei kannata kokeilla itse kotona.

Toisella tavalla laskettuna proteiinin saannin tulisi turvata minimissään 10 % päivittäisesti energian saannista, joka tarkoittaa käytännössä 1500 kCal/vrk-dieetillä 150 kaloria ja siten 37,5 grammaa proteiinia vuorkaudessa.

Laihduttajalle proteiini on erityisen tarpeellista, sillä se tuo energiaansa nähden runsaasti kylläisyyden tunnetta, samoin proteiinilla turvataan mahdollinen turha lihasten menetys. Ylen määrin syötynä proteiini kuitenkin voi kuormittaa terveitäkin munuaisia. Ei ole mitään syytä ylittää edellä BMI-laskettuja lukuarvoja 150 tai 300 grammaa proteiinia vuorokaudessa.

Lihasta, kalasta, maitovalmisteista ja kananmunasta elimistö saa käyttöönsä kaikkia niitä aminohappoja, joita se tarvitsee uusien proteiinien valmistamiseen. Tärkeimmät kasviperäisen proteiinin lähteet ovat puolestaan palkokasvit, viljavalmisteet, pähkinät ja siemenet. Monipuolisuus on asiassa hyvästä.

Diabeetikon ei koskaan kannata tankata proteiiniruokia ylenpalttisesti. Jos diabetekseen liittyy munuaisten vajaatoimintaa, proteiinin saantia pitää yleensä tarkkailla tarkemmin tai rajoittaa, ja varsinaisesta rajoittamisesta puhutaan silloin kun saanti rajoitetaan alle 0,8 grammaan painokiloa kohti päivässä. Terveelläkin ihmisellä liika proteiinin saanti voi munuisvaivojen lisäksi aiheuttaa ummetusta ja ripulia tai muita mahasuolikanavan oireita.

Mitään näyttöä yli 2 gramman saannin hyödyistä painokiloa kohti ei ole olemassa. Konsensus vallitsee - henkilön iästä riippoumatta - siitä, että proteiinin määrä tulisi suhteuttaa henkilön BMI-mukautettuun painoon, määrää ei siis lasketa todellisen käytännön BMI:n mukaan. Tavikselle proteiinin tarve grammoina mukautettua painokiloa kohti on siis 0,8 – 2,0 g/vrk, ja absoluuttisena miniminä 35 g proteiinia/vrk.

Atleetit ja kehonrakentajat sekä muut henkilöt, jotka eivät pelkää munuais- ja vatsavaivoja, voivat nostaa proteiinimäärän arvoon 3,0 g/vrk.

Olen netistä löytänyt ohjeita, joita noudatan. Painan 64 kg. Suurin mitta, jota käytän, on 80 gr päivässä proteiinia. Se tulee maidosta ( 7 dl päivässä ) rahkasta ( 2.5 dl päivässä ) Yhdestä pihvistä (Itse tehtyjä, usein kanaa , tänään 50 gr ) Soijarouhetta 1,5 dl päivässä. Aamulla maitoon tehty puuro 1, 5 dl, Aamiaisleipää, itsetehtyä, jossa on reilusti heraproteiinia.

Suomalaiset syövät tarpeeksi tai jopa liikaa proteiinia. Jos energian saanti on suurempaa kuin kulutus, niin liika proteiini varastoituu kehoon rasvana. Suositeltavan määrän proteiinia saa aivan tavallisesta lautasmallin mukaisesta monipuolisesta ruokavaliosta.
Suomessa proteiinien puutetta esiintyy lähinnä pitkäaikaissairailla ja huonosti syövillä vanhuksilla.
https://www.hsy.fi/vesi-ja-viemarit/miksi-proteiinia-ei-kannata-syoda-liikaa/

Käyttämälläni salilla treenasi eräs nuori nainen useampana vuotena bikinifitness kisoihin.
Voitti ainakin yhden Suomen mestaruuden ja oli kerran maamme edustajana MM-kisoissa.
Nainen bulkkasi ( lihasta, painoa ) ja treenasi massahakuisasti pitkään ja kaikesta päätellen tiesi mitä söi ja milloin ja minkä verran.
Pari kuukautta ennen kisoja alkoi kisoihin valmistava rasvanpoistokuuri.
Piti päästä niukkarasvaisen, lihakset erottuvaan kuntoon.
Kun jututin ruojavaliosta niin nainen sanoi, ettei siinä ole mitään ihmellistä. Tavallista niukkasuolaista sekaruokaa mutta riittävän niukasti. Siis ei erikseen protskuja.
Minun silmiini ennestäänki niukahkot rasvat katosivat todella vähiin.
Eräs dieettikauden havainto. 47 kiloinen nainen veti maasta nälkäkuurin aikana 105 kilolla 5:n sarjoja.