Tuossa toisaalla joku mietti, että miesten hankaluus saada parisuhde olisi sairaus.
Ennen tätä ongelmaa ei niin ollut. Syy: Miettikää esim. mummoani. Hän ei ollut 26 -vuotiaana naimisissa, eikä ollut lapsia. Se oli hirveä HÄPEÄ, ja hän oli jo luopunut toivosta. Siis 26-vuotiaana!! (Sitten hän onneksi tapasi pappani.)
Tuohon aikaan oli otettava se ensimmäinen kumppani, koska sille tultiin raskaaksi. Avioliiton ulkopuolinen lapsi oli myös suuri häpeä. Suuren maatilan komea poika otti tietenkin sen kylän kauneimman tytön. Lähes kaikki löysivät jonkun. Sille incelillekin löytyi seuraa. Ei siis kyse ole sairaudesta, kulttuuri on muuttunut. Ennen oli "pakko" ottaa joku. Perheen perustaminen oli se ykkösjuttu, ei itsenäisyys joka asiassa.
Nyt aika on niin eri. Mikään ei ole pakko. Jos ei mieluista seuraa löydy, niin naiset ovat ennemmin yksin. En tiedä onko sekään hyvä. Sitten syödään masennuslääkkeitä ja ahdistutaan.
Ennen tätä ongelmaa ei niin ollut. Syy: Miettikää esim. mummoani. Hän ei ollut 26 -vuotiaana naimisissa, eikä ollut lapsia. Se oli hirveä HÄPEÄ, ja hän oli jo luopunut toivosta. Siis 26-vuotiaana!! (Sitten hän onneksi tapasi pappani.)
Tuohon aikaan oli otettava se ensimmäinen kumppani, koska sille tultiin raskaaksi. Avioliiton ulkopuolinen lapsi oli myös suuri häpeä. Suuren maatilan komea poika otti tietenkin sen kylän kauneimman tytön. Lähes kaikki löysivät jonkun. Sille incelillekin löytyi seuraa. Ei siis kyse ole sairaudesta, kulttuuri on muuttunut. Ennen oli "pakko" ottaa joku. Perheen perustaminen oli se ykkösjuttu, ei itsenäisyys joka asiassa.
Nyt aika on niin eri. Mikään ei ole pakko. Jos ei mieluista seuraa löydy, niin naiset ovat ennemmin yksin. En tiedä onko sekään hyvä. Sitten syödään masennuslääkkeitä ja ahdistutaan.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Aina kaikenlaisia ongelmia on ollut, mutta hyvin niistä ihmiskunta pääsee yli.
Ennen jopa naisen ns. "ammatti" oli aviovaimo. Nainen ei voinut likipitäen elää yhteiakunnassa ilman miestä, mutta naiset selvisi, vaikka osaa kohdeltiin todella huonosti.
Nyt on ehkä sitten osan miesten jäätävä ilman mahdollisuutta jatkaa sukua. Nykymaailma vaatii miehiä käyttäytymään ja huomioimaan muutkin, mikä kokonaisuutena ei ole huonoa asia.
Naiset sortavat kilttejä ja kunnollisia miehiä kieltämällä heiltä pääsyn seksiin sekä rakkauteen. Kelpuutetaan vain väkivaltaisia jännämiehiä tai menestyneitä yritysalfoja, mutta sofistikoituneet kilttimiehet eivät sivistyneinä intellektuelleina naisille kelpaa.
Miehen elämä on sanoinkuvaamatonta helvettiä jos sairastaa aikuisiällä poikuutta.
In cel uliuli .
en tiedä osaavatko tytöt ajella joillain puutarhamoottokoneillakaan kovin hyvin.. vaikka hauushkaa hommaa kasvien kunnostamista.
Ihan itse soppanne keititte. Heititte naisenne mäkeen ja vaihdoitte porno jumalaan. Mitä siinä itkette? Nielkää ja nauttikaa aikaansaannoksistanne.💩
Kakkis meidän, joka olet taivaissa
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä
meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
[Sillä sinun on valtakunta
ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen!
xLiner
rm yor4d' ,otor4fd' olptlrosoomö',åäojom å''see lim tolpm ,oyywsoörr
Ennen oli kyllä paljon myös peräkammarinpoikia ja vanhojapiikoja, jotka jäivät asumaan lapsuuden perheeseen tai aviottomien sisarusten kanssa.
Ennen naisen oli pakko jäädä liittoon, vaikka mies olisi juoppo, väkivaltainen, kohteli huonosti tai ei kommunikoinut mitenkään. En näe mitään syytä mitä hyvää naisia alistavassa ja polkevassa järjestelmässä oli? Seksiä noissa liitoissa ei välttämättä ollut… vain vihamielinen kulissi.
Jos haluaa hyvän parisuhteen, pitää olla valmis kohtelemaan kumppania hyvin, antamaan aikaansa ja läsnäoloaan. Sosiaalisia taitoja voi myös opetella, jos se on luontaisesti vaikeaa.
"Ennen oli kyllä paljon myös peräkammarinpoikia ja vanhojapiikoja, jotka jäivät asumaan lapsuuden perheeseen tai aviottomien sisarusten kanssa. "
Talviset säät poistivat asunnottomuuden ja täydellisen yksinäisyyden. Jossain ja samalla jonkun kanssa piti asua, jos oli olemassa.
Niin ja taisi yhteisöllisyys pitää isoimmat pöllöilyt kurissa ja ujompia luultavasti vähän autettiin riiuulle, jos ei muuten niin lähettämällä nuorta asioimaan sopivaan taloon.
Miksi niin monet tuntuvat kuvittelevan, että menneinä aikoina kaikki pariutuivat ja lisääntyivät? Todellisuudessahan harvemmat pariutuivat kuin nykyaikana, mutta heillä jotka pariutuivat, niin ne huonotkin liitot tietenkin yleensä kestivät, kun ei muutakaan mahdollisuutta ollut.
Aiemmin siihen pariutumiseen ja perheellistymiseen tarvittiin omaisuutta ja tuloa. Perhe piti ruokkia ja asuntokin tarvittiin. Ei taloja omistaneet kuin vain rikkaat, eikä torppariksikaan noin vain päässyt. Työtä tehtiin usein piikomalla tai renkinä ja siinä sai sitten majoituksen samalla, mutta ei sinne muiden nurkkiin perheitä perustettu. Jos siellä ruvettiin lisääntymään, niin lähtö siitä tuli, meni työ ja katto pään päältä. Jos eleli kaupungissa vaikka tehdastöissä, niin siellä asuttiin pitkälti kimppakämpissä, naiset ja miehet omissaan, eikä niitä omia asuntoja pariskunnalle ollut helppo löytää. Se oli suorastaan lottovoitto, jos löysit asunnon, johon oli varaa. Jostain syystä osan on kauhean vaikea tajuta, että ei elämä ollut aiemmin mitään parisuhteiden riemuvoittoa, nainen ja lapsia tarjolla jokaiselle miehelle.
Oi niitä aikoja, ei ollut kännyköitä, oli oikeita ihmisiä.
https://www.youtube.com/watch?v=a9wE62VGueA
Miks noi lapset sitten voi niin huonosti. Kun ensinnäkin huonompi materiaali ei ees pariudu ja sitten ne jotka pariutuu, niin niillekin vain parhaimmille tulee lapset ja silti lapset voi huonosti, vaikka ympäristö onkin hyvä. Tietenkin suomessa on jo pitkään olleet lapsivihamieliset päättäjät, mutta tuskin sekään kaikkee selittää.
Lapsen saanti ei ole tarve, vaan halu tai nykyään yhä enemmän haluttomuus. Tarpeeseen työntää esim. äipän tai isukin jankuttava muistuttaminen suvun jatkamisesta. Oletko koskaan vaivautunut miettimään, kuinka moni meistä kaikista ylipäätään loppujen lopuksi on ollut suunnitelmallisen toivottu? kasvatustieteidenkoulukirja tuskin antaa kenellekään meille vastausta mutta arkielämän viittaukset eroihin, syrjähyppyihin, huostaanottoihin, passiivisagressiivisiin patoumiin, yöllisiin ovien paasaamisiin, heitteillejättöihin, välinpitämättömyyksiin, uusavuttomuuksiin ja sormi suussa ihmettelyihin arvatenkin ruokkivat entisestään ajattelevan ihmisen haluttomuutta olla osallistumatta lapsentekoon? - cu-
Maapallo uusiutuu, vanhat kuolevat ja ruokkivat kuolemallaan uusia sukupolvia.
Kaksi ihmistä yhdentyy, tulee uusi parempi "eläin" joka sopeutuu maapallon muuttuviin olosuhteisiin. Elämällä on tapana löytää keinot tehdä uusista sukupolvista kyvykkäämpiä, ja parempia. Lapsista tulee parempia mitä vanhempansa.
Nykyaikana voi huomata miten ihmiset mieltävät koko elämän kiertokulun väärin, he luulevat syntyneensä maapallolle, joka olisi tarkoitettu vain heille itselleen.
Mulle ei mitään painostusta tän lasten teon kannalta ikinä tehty. Ja oon sentä 70 luvun ihminen. Nykyään uskoisin vielä vähemmän. Mun ikäluokassa varmasti oli ei toivottuja lapsia, mutta nykyään, koska moni on epävarma sen lapsen teon kanssa, niin lapsen päätyy tekemään vaan ne jotka todella toivoo ja siksi tuntuu järkevältä, että myös lapsen hyvinvointiin panostettaisiin enemmän.
Näin on. Ihmiset ei tajua, että sitä maapallo pitää säästää myös tuleville. Tälle kulutushysterialle pitää saada loppu. Vähemmän töitä, vähemmän kulutusta. Yhdessä ratkoittaisiin ongelmia ja järjestetään parempi elämä tuleville polville.
Tai jos tajuaakin ei itsekkyyttään välitä. Kun ei voi jäädä ilman mitään ja ottaa pakkia missään.
Lapsen saaminen on joskus "tahallinen" vahinko. eli "aviolittokavallus". Tyttö tulee paksuksi "vahingossa" vaatii avioliittoa, avioehto ei tehdä ..koska se ei ole tarpeen rakkausavioliitossa, saa lapsen, ja sitten ottaa eron. Tienaa 50% miehen omaisuudesta sekä elatusmaksut. Onko tässä yksi syy suureen määrään bemareilla kaahaavia yh-äitejä?
Nykyaika on sairaus, josta ihmiset oirehtii. Liikaa kaikkea omituista ja älytöntä.
Vois sanoa, että tää mun asuinpaikka on todella murheellinen esimerkki. Sillon kun 14 vuotta sitten tänne muutin, niin pihat oli täynnä leikkiviä lapsia. Mä itekin aattelin, että tää on tosi hyvä paikka, kun itekin olin vielä lapsen teko iässä. Ja nää kämpätkin on suuria. Mutta nyt, ikään kuin jokin imuri ois vieny kaikki lapset ja leikkipaikka on ihan tyhjä. En mä tässä itteeni sure, se oli aikansa se ja nyt keskityn muuhun. Mutta miten yleisesti yhteiskunnassa, mistä ihmiset saa motivaatiota töihin ja yleensä elämään ilman tulevaisuutta.
Fiksusti ajateltu, ainakin minua draivaa eteenpäin nuorin lapseni ja hänen tulevaisuutensa. Ei rahallinen, mutta taidollinen , henkinen tasapaino suhteessa tulevaisuuden yhteiskuntaan.
Mjoo, aikaa siihen menee, mutta tuloksia myös tulee, ja hauskaa on.
Mikäpä olisi mieluisampaa kuin opettaa ja harjoittaa jälkikasvua, jokaisesta asiasta voi myös itse saada mielihyvää. Onhan hän osa minua, ikuisesti. Kiva olisi kurkata joskus tulevaisuudessa pilven päältä miten hän elämässään pärjää, ja mikä jäi opetuksissa vajaaksi. Elämä on oppimista.
AV
nyky aikana on niin paljon ärsykeitä, että ihmisen mieli turtuu tulvaan etei erota ,kanssa ihmisiä toisistaan ja toisen löytäminen vaikeutuu,
Itselläni nousee karvat pystyyn kun näen tietyn liikkeen auton, jossa lukee "saatamme yhteen" .
Välittömästi vetäydyn kuoreeni odottamaan kuka puuttuu kenenkin elämään ja mitä rankkua mahtaa seurata siitä jos on näiden joukkosaattajien suunnitelmien tiellä.
Sairaus ei ole miehissä vaan siinä miten pidetään kiinni vanhanaikaisista naittamis ihanteista.
Luuleeko joku vielä että rakkaudesta täällä liittoja luodaan.