Nykyään tuntuu pahalta kun koitan hoitaa terveyttäni ha hyvinvointiani ja se onkin saanut rajun vastustuksen niiltä henkilöiltä jotka ennen kritisoivat painoani.
Miten teille muille on käynyt. Kerään kokemuksia.
Miten teille muille on käynyt. Kerään kokemuksia.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Olet ehkä aloittanut liian rajun dieetin?
Miten perustellaan raju dieetti? Mä jätin nimittäin pois sokerin. Aijemmin söin pelkkää sokeria enkä yhtään vihanneksia. Sitten aloitin sokerittomuuden. Ruokavalio koostui vihanneksista 80 % ja loput lihaa kalaa kanaa kananmunaa ja jokunen ruiskeivän pala ja marjoja. Lisäsin liikuntaa. Olo oli loistava, väsymys katosi, iho parani ja vyötärölinja tuli esiin. Elämä oli ihanaa. Unenlaatu parani. Söin monipuolisemmin kuin koskaan. Kaikki 40 ylikiloa tippui pois. Söin enemmän kuin yleensä mutta ruuan laatu oli parempi. Lihoin nyt kaikki kilot takaisin koska läheiset alkoi raadella minua kuin sudet. Olen lihava taas ja nyt ne on tyytyväisiä. Minä ouolestani syön nykyään vsin sokeria ja kärsin masennuksesta. En halua liikkua, tavata enää ikinä ketään tai syödä muuta kuin karkkia. Järkytys oli liikaa. Olin ihan varma että vastaanotto uudelle terveellisemmälle elämälle oisi iloinen.
Ole lihava mutta älä käytä sokeria.
Laihtuisin jos pääsisin eroon sokerista. Miks rahtoisin olla lihava?
jätä se mies
Olet sinä aika mahtava uhriutuja!
Onko kukaan saanut esimerkiksi aiheettomia ja asuattomia kommentteja lääkäriltä?
Olen ollut lihava. Aiheettomia tai asiattomia kommentteja ei tullut lääkäreiltä koskaan, vaikka olen joutunut käymään lääkäreissä paljon. Asiallista puuttumista lihavuuten sain joskus kyllä ja lopulta ratkaisevaa apua lihavuuden hoitoonkin. Nykyään olen normaalipainoinen ja sellaisena pysyn.
Ymmärrän, että lihavuus on monelle hyvin herkkä asia ja pieninkin asian esille otto voi tuntua pahalta. Kaikki lääkärit eivät osaa olla tarpeeksi hienotunteisia puuttuessaan lihavuuteen. Joka tapauksessa kukaan lääkäri ei puutu asiaan ilman aihetta. Huomattava lihavuus on iso terveysriski. Usein riski myös toteutuu.
Jos lääkäri mainitsee lihavuudesta, kannattaa kysyä, mitä apua lääkärillä on tarjottavana lihavuudesta eroon pääsemiseksi.
Riippuu vähän ihmisestä, mutta itse kerron vaan, että koetan mahtua vanhoihin vaatteisiin minkä takia kevennän. Ihmiset ovat kateellisia. Laihduttaminen vaatii itsekuria, jota kaikilla aina ei ole.
En julkisesti kehtaa myöntää haaveilevani missin vartalosta, koska tämä haave aiheuttaa kateutta. En tiedä lähtötilannettasi, mutta kai ihmiset ovat tottuneet säälimään sinua. Minulla on joskus ollut aivan upea vartalo ja nyt, kun olen lihavampi minut hyväksytään naisten keskuudessa paremmin.
>>> Lihoin nyt kaikki kilot takaisin koska läheiset alkoi raadella minua kuin sudet. Olen lihava taas ja nyt ne on tyytyväisiä. <<<
Tuo on toki mahdollista, jos kaikki läheisesi ovat läskejä. Läskit viihtyvät toisten läskien seurassa, koska he muodostavat tasa-arvoisen vertaisryhmän. Aikuisista 2/3 on lihavia tai tosi lihavia.
Itse kuitenkin arvaan, että vanhat tavat ja tottumukset kuten runsas sokerin käyttö vetivät sinua puoleensa magneetin lailla. Olit itse lihomisesi taustalla ja olit itse itsesi pahin vihollinen, eivät kuitenkaan läheisesi. Olisi vaikea kuvitella, että aivan kaikki läheisesi halusivat työntää sinut takaisin siihen suohon, josta olit vaivoin ja kaikkia vaivoja säästelemättä päässyt ryömimään ylös. Miksi kaikki läheisesi toivoisivat sinulle raatelevan suden tavoin pahaa, eikä kukaan ajattelisi sinun parastasi?
Välinpitämättömyys, laiskuus, puutteellinen elämänhallinta ja omat mielihalut ovat lähes kaiken lihavuuden taustalla, mutta vain harvoin sairaudet. Tietoa löytyy yleensä itse kullakin, vaan ei löydy taitoa. Ihmisen huonot ja piintyneet tavat seisovat syvällä sisuksissa, ne ovat kuin jatkuva varjo, joista olisi päästävä eroon.
Ei se ole tietenkään läheisteni syytä että lihoin. Omaa syytä, mutta hoikkuus sai murskavastaanoton. Ja joo jos sanojat ois olleet lihavia ite niin oisin ymmärtänyt paremmin mutta useat jotka närkästyivät oli hoikimmillaankin paljon minusta laihempia. Isä vei mun mahdollisuudet päästä kotiin enää jollen syö juustopiirakkaa ja muuta herkkuja.
Naurettavinta oli että isä ei ite syönyt niitä. Se katto että mä syön ja mun isä oli hoikempi kuin minä. Se vei suklaata ja herkkuja myös mun lihavalle veljen vaimolle mutta ei pojalleen. Mä olin ainoa joka sai huudot hoikkuudesta vaikka muut oli hoikempia ja muutkaan ei syönyt rasvasesti ikinä ja minä olin 154 pituus ja pahimmillani 85 kg. Silloin kun olin yli 80 kg sain huudot lihavuudesta ja mun isä ja veljet kommentoi kokoajan että sokeri pois ja liikuntaa. Sitten kuin tein niin, niin siitä se huuto ylty.
Niin isän kanssa meni välit lopullisesti. Sitten kacereiden veli alkoi huutaa mulle kun sokeri on tärkeää ja mun pitää lihoa ja syödä vähänväliä myslivälipalapatukoita että sokerit pysyy ylhäällä. Se ei sellaisia syö ikinä ja se on hoikka ja ite syö pizzaa ha ryyppää olutta. Laihtumisesta huus mulle super lihava naislääkäri jonka tissit roikku polvissa ja maha haaroissa. Sano että mä okseltelen kun oon syönyt ha tarvin psygologia hoitaa mun pään kun oon sekasin kun en syö. Syön vähintään kolmesti päivässä runsaammin kuin moni jonka tunnen ja en oksenna ikinä, mutta kun pudotin 40 kg vuodessa rankalla työllä ja itsekurilla niin se on sairasta. Samoinen lääkäri huusi etten saa mennä leikkauttaa rintoja takasin pystyyn vaan hyväksyy roikkuminen. Sen naisen koko asento ha tussit näytti kivuliaalta jo katsia. Menin ja leikkautin tissit. Selkäkipu ja tissihaju ha gulehdus loppu siihen paikkaan. Myös en tarvi erikoistissiliivejä monen sadan hinnalla, rahaa säästyy ja on hyvä olla. Joo lihavat kärsii kun toinen pelastautuu. Se on kuin menetys niille. Ja hoikille myös näköjään. Miten laihduttajat on myrkkyä ympäristölleen.
Sinua on siis kohdannut mentaalipuolen ongelma, ja oli väärin sanoa, että lihoit läheistesi vuoksi. Sinulla ei vaan riittänyt henkinen kantti pitää saavuttamaasi hyvää painoa, ja annoit periksi mielihaluillesi. Se on varmasti kovin yleistä.
Sitäpaitsi pahinta ei ole ylipaino vaan se kun oma isä pakottaa syömään lihottavia juttuja ja kiristää semmosta joka yrittää kaiken painokn taistella ylipainosta eroon.
Jos esimerkiksi ois arkaluontonen asia jonka kertoo ystävättärelleen ha sitten kuulee sen jutun ympäri kyliä niin ei se että nyt kaikki tietää ole se suurin asia vaan koska on sen jutun kertonut ystävättärelle johon luotti.
Ei kyse ole hlikiloista vaan isä petti mut.
Mutta se ei ole väärin sanoo että lihoin niitten vuoksi. Jos esim alkoholistin pakottaa juomaan viinaa ja sittenkin kun ketään ei ole se jatkaa ryyppäämistä niin tavallaan ne läheiset on syyssä ja sitten tavallaan taas ei ole.sehän on monen tekijän summa.
Olen aina ollut tunneherkkä henkilö.
Painosta kiusattiin paljon ja oltiin tosi julmia. Sitten aattelin viimein hankkia hyväksyntää mutta tunnen että minut murskattiin henkisesti. Reagoin syömällä semmosiin katastrofitilanteisiin. Mulle oli järkytys saada läheisiltä henkisesti turpaan.
Ei kai sinulla jatkuvasti ole katastrofitilanne?
Onnea ja menestystä että saa traumasi kuriin, sillä se on lihavuutesi taustalla. Psykoterapeutti osannee palauttaa sinut lapsuuteesi.
Joo taustalla on vaik mitä. Kysymys on vaan että miks ympärillä olevat ei ole ilosia kun paino vähenee lihavalta. Luulis että ne on helpottuneita.
pyri pääsemään eroon niistä ympärilläsi olevista, lähde heti kun vaan pystyt
Mitä sinun painosi kuuluu läheisillesi? Tai ylipäätään kenellekään?
Pidä painosi ja anna asiattomien kommenttien olla!
Aloittaja on silkkaa epäkypsyyttään uhriutunut. En itsekään ole maailman kypsin, mutta näen ulkopuolisena helpommin aloittajan selittelyn kuin omat virheeni.
Jos et pysty laihtumaan, niin onko jokin pakko syödä epäterveellisesti? Syö terveellisesti ja laadukkaasti kolme kuukautta ja katso miten se vaikuttaa painoosi. Vai onko kauhea kiire laihduttamisessa? Joillakin tätä kauheaa kiirettä on kestänyt lähes koko elinikä, eikä tulosta ole juuri syntynyt.
Voi ollakkin että olen epäkypsästi uhriutunut. Mä annan liikaa valtaa toisten sanomisille. Mua on sattunut lihavuudesta pilkkaaminen niin paljon että luulin että saisin vihdoin positiivisen palautteen niiltä joita arvostan.
Aloittaja, älä sano, että olet 40 vee ja asut edelleen kotona. Tulee ihan 600 lb life mieleen.
Ei sentään mutta kävin kotona. Isä käyttäytyi kuin ne jotka ei anna sen 600 lb ihmisen laihtua. Jos se läski sanoo ettei taho pizzaa niin muut alkaa huutaa anorexiaa. Ja mä en ois päässyt omin nokkineni pois just sielt korvest missä olin ja jouduin syömään kaikkee epäterveellistä koska muuten mun oerhe ei päästäny mua lähtee. Kifjaimrllisesti pakenin enkä mee enää takasin.
Itselleni ei ole noin 20 kilon painonpudotusta juurikaan kommentoitu, ei ainakaan niin, että siitä pitäisi loukkaantua. Olen nyt normaalipainoinen.
20 kiloa on tuntuva ja näkyvä määrä 160 senttiselle. Vaatteet liian isoja, nahka liian iso. Vaatteita toki saa uusien mittojen mukaisia, mutta nahka on vaikeampi saada vaihdettua... Hyvänä puolena kevyempi olo.
Nahka vetäytyy jossain määrin vähän nutta rinnat ja maha saadaan yleensä leikattua. Ne leikkaa jos on terveysperuste. Mutta hienosti tehty. Mulla on ollut vaan karmeita läheisiä ja karmee lääkäri. Sen lekufin kyl toisaalta rajuun. Se oli vihanen roikkutissinen läski gvasimodon näkönen ämmä. Vihaa niitä jotka onnistuu. Ite se on varmaan yrittänyt mutta ei onnistunut.
Roikkuvat rinnat saa tuettua hyvillä rintaliiveillä oikein somiksi. Paljaana niitä en esittele kuten en esittele löysää mahaanikaan. Ajattelen yleensä ihan muita asioita. Ajattele sinäkin!
Minusta ihmisessä on ulkomuotoa tärkeämpää se, mitä hän ajattelee ja miten käyttäytyy muita kohtaan. Tsemppiä sulle!
Hei jos jollekulle se on elämäasä sivuseikka että maha lötköttää ja tissit roikkuu navassa niin sopii mulle. Ja jos jollakin on varaa satasen rintsikoihin ja eikä punaset kivuliaat juovat olkapäissä haittaa niin antaa mennä vaan. Mä en siinä kunnossa ite pystynyt aattelemaan tai tekemään mitään muuta kuin kärsimään. Itelleni en sitä halua. Kivempi hoitaa asia pois alta että pääsee keskittymään kivempiin juttuihin.
Ikävää jos sulla tissit roikkuu napaan ja maha rötköttää oikein pahasti. Hoida homma mieleiseksesi!
Mulla ei tilanne onneksi ole eikä ole ollut yhtä paha. Kahdetkaan yli sadan euron kauniit rintaliivit ei myöskään ole ongelma ja maha pysyy housuissa hyvin, vaikka ylimääräistä nahkaa jonkin verran on. Olen yli seitsemänkymppinen eläkeläismummo, niin kaunein kukoistus on joka tapauksessa ohi.
Perässäpä tulet sinäkin, alkaa helpottaa suru roikkorinnoista ihan itsestään, usko tai älä!
Mun mielestä jos on 70 niin turhaan närkästyy henkilölle joka on kärsinyt vääntyneestä ja roikkuvasta kropasta jo kun täytti 12. Ei mullakaan niin ois ongelmaa roikkua kun on 70 mittarissa. Sitten roikun ja hymyilen ja syön suklaata. Mitä sitä enää voittoviivan jälkeen murjottaa. Eri asia jos on kroppa elinkelvoton enneks on ees aikuinen. Eipä ole ollut varaa yksiinkään liiveihin saati edes ihmisoikeuksiin.
Muuten tuli mieleen että toi on yleinen vastakkainasettelu maailmassa. Lihava ihminen joka ei yritäkkään muuttaa asiaaon hyvä ihminen, rakastava ja keskittyy hirveän tärkeisiin asioihin. On tosi antipinnallinen ja huomioi muut hyvin. Ihminen joka laihduttaa on hirveän huono itsetuntoinen. Ihan itsetuntoraunio ja tosi vääristynyt asenteiltaan ja kropankuvastaan eikä keskity mihinkään mikä on tärkeää.
Ei ole häpeä mutta harmittaa hitokseen.
Kävin tänään InBody koostumusanalyysissä.
Kahden viimevuoden aikana painoni on laskenut 3kg.
7:n vuoden aikana lasku on ollut 9,2kg.
10:n vuoden tappio on 13,8kg.
Vastaavina ajankohtina on rasva ollut 12.8%, 12,9%, 17,7% ja 16,0%. Viitealue 10%- 20%.
Menetykset vastaan hangoittelusta huolimatta.
Taidat olla vanha ihminen, joka ikänsä vuoksi menettää kaiken kropastaan. Vaihtoehtoisesti olet sairas.
Vanheneminen on sinunkin tulevaisuutesi, ellet sitten kuole jo nuorena läskeihisi.
Olen 80v ikäinen ja ainoa havaittu vamma on aortan läpän vuotaminen joka lekureiden mielestä on liian vähäinen leikattavaksi.
Jo. vuoto haittaa varsinkin aerobsia treenejä mutta myöskin todellisia lihasvoiman hiipumista hidastavia.
Eilisen InBodyn mukaan 171 senttiin ja 76,9 kiloon kutistuneella ukolla on lihasmassaa 37kg joka on heman yli 1,2 x saman pituinen ukko ikään katsomatta. Rasvamassaa on 9,8kg joka on lähempänä viitealueen alalaitaa.
Ainoa lohtu näivettymisessä on, että leuanvedot sujuvat entiseen malliin.
Miksi sanoit tuolla tavalla ikävästi? Mikä oli tarkoitus?
Tarkoitus oli antaa takaisin sille, joka kommentoi vanhuutta ikävästi. Turhaa tietysti.
Oletko se sama ihminen joka käskee tyttöjä hankkimaan ensimmäiset poikaystävänsä`tai menemään suureen kaupunkiin? Siis se foorumin kyttäävä vartija?
Jos kaverit kateellisia toisen saavutuksista tai yrityksistä? Onnea laihdutukseen, jos oikeasti ylipainosta irrotat itseäsi etkä anorektikkona laihduta lisää.
Usko pois. Anoreksia riskia ei ole kun on sokeriaddikti ja aina painanut kaks kertaa aikuisen miehen oainon. Toisaalta tahtoisin olla 190 cm ja 140 kiloo vähintään. Se ois kyl cool. Nostelisin miehii kurkusta kuin dardwader jos ne tulis yhtään vittuilee ja jos ne alkais olla paskoi niin istuisin päälle ja rentoutuisin hymyille.