Edullinen sähköpyörä työmatkalle?

Helppo sanoa rikkaana että ei halvinta mutta ostapa köyhyysrajan alapuolelle jäävällä palkalla. Pankista lupasivat 1500 euroa lainaa.

Kohta lähden pyöräilemään mutta työmatka on nyt lyhyempi.

Anonyymi kirjoitti:

Helppo sanoa rikkaana että ei halvinta mutta ostapa köyhyysrajan alapuolelle jäävällä palkalla. Pankista lupasivat 1500 euroa lainaa.

Kohta lähden pyöräilemään mutta työmatka on nyt lyhyempi.

Lue lisää

Köyhän ei kannata halpaa ostaa. Kestävä ja hyvä kannattaa olla, vaikka joutuukin maksamaan joitain satasia enemmän.

Työsuhdepyörä on polkupyörä tai sähköpyörä, jonka työnantaja hankkii työntekijälle vapaaseen käyttöön. Työsuhdepyörä voi olla osa palkkaa tai palkan päälle tarjottava etu. Työntekijä saa käyttää työsuhdepyörää vapaasti sekä työ- että vapaa-ajanmatkoilla. Työsuhdepyörä on houkutteleva etu niin työntekijälle kuin työnantajallekin.

Työsuhdepyörällä tarkoitetaan perinteistä tai sähköavusteista pyörää, jonka työnantaja hankkii työntekijän käyttöön työ- ja vapaa-ajan matkoja varten. Etu voidaan tarjota työntekijän palkan päälle tai etu voidaan vähentää työntekijän bruttopalkasta.
Sähköavusteinen työsuhdepyörä tulee olla varustettu enintään 250W tehoisella sähkömoottorilla, jonka moottori toimii vain poljettaessa ja lopettaa avustuksen 25km/h vauhdissa.

Vuoden 2021 alusta lähtien polkupyöräetu on tuloverovapaa 1200 € asti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos polkupyörän kustannukset on jaettu esim. neljälle vuodelle, voi työntekijä hankkia tuloverovapaasti esimerkiksi 4800 € hintaisen sähköpolkupyörän. Työsuhdepyörä toimii samalla periaatteella kuin työsuhdeauto. Työnantaja voi hankkia työsuhdepyörät helposti rahoitus- tai leasingsopimuksella tai suoraostona. Leasingsopimus kestää tyypillisesti 24-48kk.

Sopimuskauden päätyttyä sähköpyörä on mahdollista lunastaa käyttöön.

Se on pakko kun töihin pitää mennä. Poljenhan minä nytkin töihin kesät talvet, kaatosateessa, helteessä, kovassa pakkasessa, myrskyssä jne.

Anonyymi kirjoitti:

Se on pakko kun töihin pitää mennä. Poljenhan minä nytkin töihin kesät talvet, kaatosateessa, helteessä, kovassa pakkasessa, myrskyssä jne.

Kuinka pitkä työmatka tällä hetkellä?

Pari vuotta sitten oli joku juttu jossain iltapäivälehdessä USAlaisesta miehestä joka käveli töihin ja kotiin joka päivä kymmeniä kilometrejä.

Keskustelun aloittajan tapauksessa aikaa kertyisi edestakaiseen kävelyyn noin 11 tuntia. Työpäivä 8 tuntia niin siinä ehtisi nukkumaan 5 tuntia. Viikonloppuna univelat pois.

Anonyymi kirjoitti:

Pari vuotta sitten oli joku juttu jossain iltapäivälehdessä USAlaisesta miehestä joka käveli töihin ja kotiin joka päivä kymmeniä kilometrejä.

Keskustelun aloittajan tapauksessa aikaa kertyisi edestakaiseen kävelyyn noin 11 tuntia. Työpäivä 8 tuntia niin siinä ehtisi nukkumaan 5 tuntia. Viikonloppuna univelat pois.

Lue lisää

Ei siinä mitään jos kunto kestää ajaa pitkiä matkoja mutta jos tähän asti ajanut 4 km päivässä ja yhtäkkiä matka kasvaa yli 50 kiometriin niin haastavaa tulee olemaan.

Tuo olisi kyllä järkevin noin pitkälle matkalle, nastoitettuja talvirenkaitakin näköjään saa skoottereihin ja mopoihin nykyään.

Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä työmiehet ja jotkut naisetkin ajelivat mopoilla kesät talvet ilman nastarenkaitakin työmailleen jotka saattoivat olla 50 km suuntaansakin, myös kaikenlaiset valtion ja kuntien virkamiehet ajelivat mopoilla vuodenajasta riippumatta. Tosin siihen aikaan maaseutu oli asutumpaa ja tarvittaessa pääsi torppaan lämmittelemään ilman sen suurempia seremonioita tai valepoliisiepäilyksiä.
Sodan käyneiden keskuudessa ajokorttibuumi tuli sitten joskus 1970-luvulla kun ikä alkoi painaa 1920-luvun ikäluokkaa ja lapsetkin häipyneet Ruotsiin tai kaupunkeihin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo olisi kyllä järkevin noin pitkälle matkalle, nastoitettuja talvirenkaitakin näköjään saa skoottereihin ja mopoihin nykyään.

Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä työmiehet ja jotkut naisetkin ajelivat mopoilla kesät talvet ilman nastarenkaitakin työmailleen jotka saattoivat olla 50 km suuntaansakin, myös kaikenlaiset valtion ja kuntien virkamiehet ajelivat mopoilla vuodenajasta riippumatta. Tosin siihen aikaan maaseutu oli asutumpaa ja tarvittaessa pääsi torppaan lämmittelemään ilman sen suurempia seremonioita tai valepoliisiepäilyksiä.
Sodan käyneiden keskuudessa ajokorttibuumi tuli sitten joskus 1970-luvulla kun ikä alkoi painaa 1920-luvun ikäluokkaa ja lapsetkin häipyneet Ruotsiin tai kaupunkeihin.

Lue lisää

Mopo oli 70-luvun ajoneuvo, mutta ei tämän päivän kulkupeli. Seitsemänkymmen luvulla Suomessa oli suunnilleen 750 tuhatta autoa, mutta tänään liikennekäytössä on pari miljoonaa autoa enemmän.
Taajamissa yleensä mopoilla täytyy ajaa ajoväylällä, autojen seassa.

Ennenkaikkea, jos meinaa töissä tehdä töitäkin. No, suurin osa tekee nykyisin vain pahaa osakkeenomistajan kannalta. Tämä on ylisukupolvellinen tieto.

Aikanaan nuorempana ajoin 6 vuotta 23km työmatka sivuja tavallisella, mutta asfalttia oli alusta ei soraa. Tosin en lumella ajanut ollenkaan ja rankalla vesisateella bussi vei töihin.

Anonyymi kirjoitti:

Aikanaan nuorempana ajoin 6 vuotta 23km työmatka sivuja tavallisella, mutta asfalttia oli alusta ei soraa. Tosin en lumella ajanut ollenkaan ja rankalla vesisateella bussi vei töihin.

Lue lisää

Noin se menee kun bussiyhteyd varalla. Mutta että vain pyörällä mahdollisuus päästä töihin 27 km suunta. Mitä jos jalka kipeytyy tai pientä tai isompaa flunssaa. Ei tuu mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Ennenkaikkea, jos meinaa töissä tehdä töitäkin. No, suurin osa tekee nykyisin vain pahaa osakkeenomistajan kannalta. Tämä on ylisukupolvellinen tieto.

Osakekauppa ja siinä sijoittaminen perustuvat muiden työnteolla spekulointiin ja rikastumiseen. Yrityksiä kiinnostaa tietenkin myös saada palkkakulut pieneksi, koska silloin voittomarginaali paranee, eli voitot suurenevat.

Lisäksi vielä tämä:

Suomeen syntyi köyhien työssäkäyvien luokka
https://www.hs.fi/suomi/art-2000004322823.html

Suomeen on syntynyt työtä tekevien köyhien luokka, tutkijat sanovat
https://seura.fi/asiat/tutkivat/koyhyys-suomeen-on-syntynyt-tyota-tekevien-koyhien-luokka-tutkijat-sanovat/

Mikään näistä ei toki suoraan liity sähköpyörään, mutta voi toki liittyä epäsuorasti sähköpyörän hankintaan.

Anonyymi kirjoitti:

Osakekauppa ja siinä sijoittaminen perustuvat muiden työnteolla spekulointiin ja rikastumiseen. Yrityksiä kiinnostaa tietenkin myös saada palkkakulut pieneksi, koska silloin voittomarginaali paranee, eli voitot suurenevat.

Lisäksi vielä tämä:

Suomeen syntyi köyhien työssäkäyvien luokka
https://www.hs.fi/suomi/art-2000004322823.html

Suomeen on syntynyt työtä tekevien köyhien luokka, tutkijat sanovat
https://seura.fi/asiat/tutkivat/koyhyys-suomeen-on-syntynyt-tyota-tekevien-koyhien-luokka-tutkijat-sanovat/

Mikään näistä ei toki suoraan liity sähköpyörään, mutta voi toki liittyä epäsuorasti sähköpyörän hankintaan.

Lue lisää

Ei ole mikään uusi ilmiö tuo köyhien työssäkäyvien luokka. Sellainen oli ennen kuin Suomessa aloitettiin verovaroin kustannettu tukiverkosto.

Nykyään köyhällä on paljon helpompaa kuin entisajan köyhälistöllä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole mikään uusi ilmiö tuo köyhien työssäkäyvien luokka. Sellainen oli ennen kuin Suomessa aloitettiin verovaroin kustannettu tukiverkosto.

Nykyään köyhällä on paljon helpompaa kuin entisajan köyhälistöllä.

Lue lisää

Jotkut silti kuvittelevat kaikki köyhät työttömiksi. Näinhän ei siis ole.

Etumoottori on täysin kelpo peli. Valheellista väittää etumoottorin olevan huonompi kuin keskiömoottori. Etumoottori on paras vaihtoehto talviajoon. Minä näin naisena olen itse rakentanut kiekkoja, useita sähköpyöränkin.
Pyörän sähköistämiseen tarvitaan etukiekko moottorilla, sekä ohjain eli controller ja kaasu ja kaapelit ja näyttö. Pitää osata irroittaa etukiekko, ja riisua kummit. Sen jälkeen kumit sähköpyörän vanteeseen ja kiekko paikoilleen.
Controlleriin liitetään akkutelakasta tulevat piuhat, ja moottoriin menevät piuhat. Sen jälkeen katsotaan controllerista kaasulle liitin. Näyttö asennetaan ohjaustankoon ja näytön piuha kiinni controlleriin.
Jos vain mahdollista, niin akkutelakka sijoitetaan alaputkeen.
Kun piuhat ja kaapelit on yhdistetty, kokeillaan, toimiiko. Myöhemmin akku-ja moottorikaapelit voi juottaa kiinni, sillä liittimet hukkaavat sähköä.
Controller sujautetaan vahvaa muovipussiin ja omaan pikku boksiin ja ehkä teipataan sinne minne sattuu sopimaan.
Aliexpressin sivuilla voi tutustua ohjaimiin ja kaasuihin. Controller ja näyttö kannattaa hankkia parina. Jotta saisi sääntöjen mukaisen pyörän, niin 250 watin moottori.

Anonyymi kirjoitti:

Etumoottori on täysin kelpo peli. Valheellista väittää etumoottorin olevan huonompi kuin keskiömoottori. Etumoottori on paras vaihtoehto talviajoon. Minä näin naisena olen itse rakentanut kiekkoja, useita sähköpyöränkin.
Pyörän sähköistämiseen tarvitaan etukiekko moottorilla, sekä ohjain eli controller ja kaasu ja kaapelit ja näyttö. Pitää osata irroittaa etukiekko, ja riisua kummit. Sen jälkeen kumit sähköpyörän vanteeseen ja kiekko paikoilleen.
Controlleriin liitetään akkutelakasta tulevat piuhat, ja moottoriin menevät piuhat. Sen jälkeen katsotaan controllerista kaasulle liitin. Näyttö asennetaan ohjaustankoon ja näytön piuha kiinni controlleriin.
Jos vain mahdollista, niin akkutelakka sijoitetaan alaputkeen.
Kun piuhat ja kaapelit on yhdistetty, kokeillaan, toimiiko. Myöhemmin akku-ja moottorikaapelit voi juottaa kiinni, sillä liittimet hukkaavat sähköä.
Controller sujautetaan vahvaa muovipussiin ja omaan pikku boksiin ja ehkä teipataan sinne minne sattuu sopimaan.
Aliexpressin sivuilla voi tutustua ohjaimiin ja kaasuihin. Controller ja näyttö kannattaa hankkia parina. Jotta saisi sääntöjen mukaisen pyörän, niin 250 watin moottori.

Lue lisää

Youtubesta löytyy neuvoja ja ohjetta. Pyörän sähköistäminen ei ole erityisen vaikeaa.

Anonyymi kirjoitti:

Youtubesta löytyy neuvoja ja ohjetta. Pyörän sähköistäminen ei ole erityisen vaikeaa.

Eiks kuitenkin sen muutettavan pyörän tulisi olla kunnossa ja varustettuna hyvillä jarruilla eli aika uus sen pitäis mielestäni olla.

Keskiömoottori kuluttaa voimansiirtoa, ketjua ja etu- ja takarattaita. Voimansiirron uusiminen maksaa ja on itse tehtynä kokemattomalle ehkä työlästä.

Anonyymi kirjoitti:

Etumoottori on täysin kelpo peli. Valheellista väittää etumoottorin olevan huonompi kuin keskiömoottori. Etumoottori on paras vaihtoehto talviajoon. Minä näin naisena olen itse rakentanut kiekkoja, useita sähköpyöränkin.
Pyörän sähköistämiseen tarvitaan etukiekko moottorilla, sekä ohjain eli controller ja kaasu ja kaapelit ja näyttö. Pitää osata irroittaa etukiekko, ja riisua kummit. Sen jälkeen kumit sähköpyörän vanteeseen ja kiekko paikoilleen.
Controlleriin liitetään akkutelakasta tulevat piuhat, ja moottoriin menevät piuhat. Sen jälkeen katsotaan controllerista kaasulle liitin. Näyttö asennetaan ohjaustankoon ja näytön piuha kiinni controlleriin.
Jos vain mahdollista, niin akkutelakka sijoitetaan alaputkeen.
Kun piuhat ja kaapelit on yhdistetty, kokeillaan, toimiiko. Myöhemmin akku-ja moottorikaapelit voi juottaa kiinni, sillä liittimet hukkaavat sähköä.
Controller sujautetaan vahvaa muovipussiin ja omaan pikku boksiin ja ehkä teipataan sinne minne sattuu sopimaan.
Aliexpressin sivuilla voi tutustua ohjaimiin ja kaasuihin. Controller ja näyttö kannattaa hankkia parina. Jotta saisi sääntöjen mukaisen pyörän, niin 250 watin moottori.

Lue lisää

Kiekkoa, moottorivannetta asennattessa pitää erityisesti huomioida, että stopparit, akselilla, navan kummallakin puolella olevat kynnelliset rinkulat, painuvat haarukan hahloon.
Johdot ovat yleensä värikoodattuja, eli punainen johto liitätään punaiseen ja musta mustaan.

Kiinalaiset keskimoottorit katkoo ketjuja. Olisi aika ikävää jäädä keskelle korpea pakkaseen kun ketjut poikki.

Ole vuosia ajanut etumoottoottrilla, EIKÄ YHTÄ AINOAA NYKÄISYÄ OLE OLLUT!!! Vaahtoat olemattomia!!!! PÄÄNUPPISI NYKII!!!

Ukonkäppärät eivät osaa ajaa, ja syyttävät etumoottoria!

Ok, etumoottori ei sovi dementikoille.

Etumoottorilla saa 2-vetoisen fillarin. Kauramoottori pyörittää takarengasta ja sähkömoottori eturengasta.

Maastopyörät ovat vahvoja, ja jos joustokeulan vaihtaa kunnon cromoly-haarukkaan, niin taatusti kestää.

Pyörän akkua ja laturia pitää käsitellä huolella. Pudonnut ja muuten rikkoontunut laite syttyy herkemmin palamaan kuin ehyt.