Olen seurustellut pari vuotta mieheni kanssa, olemme asuneet yhdessä n. puoli vuotta. Kaikki on mennyt hyvin, paitsi että...
...epäilen, ettei mieheni enää rakasta minua. Nykyään hän viettää erittäin paljon aikaa ystäviensä kanssa, yleensä sekä perjantaina, että lauantaina hän lähtee illalla heidän kanssaan kaljalle, tms. Olen yrittänyt puhua hänelle, että tekisimme jotain yhdessä, mutta hän valittaa kiireitä ja sitä, ettei voi laiminlyödä ystävyyssuhteitaan. Onko siis oikein, että hän laiminlyö minua ja suhdettamme? Ymmärrän, että hän haluaa viettää aikaa ystäviensä kanssa, mutta kyllä se olisi mukavaa, jos edes joskus huomioisi minua.
Hiljattain eräs ystäväni oli nähnyt mieheni kaulailevan jonkun naisen kanssa baarissa. Selvitin asian mieheni kanssa. Onneksi kyseessä oli hänen humalainen ja höperö serkkunsa, joka on välillä hieman tungetteleva. Mielestäni serkun halaamisessa ei ole mitään pahaa, mutta mieheni vastaavasti raivostui, kun kerran baarissa ollessamme lapsuudesta tuttu mies tuli juttelemaan kanssani. Hyvä ettei tullut tappelua. Miksi hän ei anna minun jutella ystävieni ja tuttujeni kanssa, sillä en todellakaan ole aikeissa pettää häntä.
Kerran mieheni toi naisen yöllä kotiimme, mutta nainen oli mieheni kaverin sisko, joka oli hukannut avaimensa. Ajattelin, että eihän sitä sovi toista jättää talvella kadulle yöksi, joten annoin asian olla. Kaiken lisäksi mieheni raivostuu aina, jos otan tämmöisiä asioita puheeksi hänen kanssaan.
Vappuna loukkaannuin erittäin paljon, kun olimme sopineet romanttisesta illasta. Laitoin meille ruokaa suurella vaivalla ja kynttilät palamaan. Mieheni tuli yli tunnin myöhässä muutaman kaverinsa kanssa. Ruokakaan ei maistunut hänelle, kun olivat käyneet matkalla kebabilla.
Mittani tuli kuitenkin täyteen, kun mieheni oli salaa nauhottanut seksiämme ja katsoi sitä parin kaverinsa kanssa, kun tulin töistä kotiin. Kaiken lisäksi he humalaisina alkoivat ehdottelemaan ties mitä ryhmähommeleita. En kuitenkaan suostunut, minkä vuoksi sain kuulla huorittelua heiltä kaikilta, oma mieheni mukaan luettuna sekä olevani myös pihtari. Loukkaannuin tästä todella verisesti. Nyt olenkin alkanut miettimään, miten voisin päästä miehestäni eroon? Juteltuani hyvän ystäväni kanssa, en usko, että mieheni enää rakastaa minua. Enkä myöskään enään itse tunne samalla tavalla, kuin suhteemme alussa. Ongelma on vaan se, että asunto on minun nimissäni ja maksan itse vuokran. Jos heittäisin mieheni ulos, hänellä ei olisi mitään paikkaa mihin mennä. Kaiken lisäksi hän on työtön, joten hän saattaisi masentua ja tehdä itselleen jotain. Lisäksi pelkään, että hän saattaisi käydä agressiiviseksi, jos heittäisin hänet ulos.
Pakko kuitenkin jotain olisi tehdä, sillä näinkään en halua jatkaa. Miten siis voisin päästä hänes kivuttomasti eroon? Isoveljeni ovat monta kertaa uhanneet "vetää kuonoon" miestäni. Kannattaisiko minun kääntyä heidän puoleensa? En kuitenkaan haluaisi mitään tappelua. Olen todella hämmentynyt tästä kaikesta, mutta sen tiedän, että mies saa lähteä lähiaikoina.
Monimutkaisemmaksi asian tekee se, että olen puhunut suhteestamme eräälle mieheni tutulle. Tämä mies on todella ihana ja hän on alusta asti sanonut, että ansaitsen paljon parempaa. Aluksi en ottanut vakavissani näitä puheita, mutta nykyisin olen hänen kanssaan samaa mieltä. Olemme käyneet joskus lounaalla, ym. salaa mieheltäni. Tämä mies on todella ihana ja ymmärtäväinen. Kerran hän pyysi minua elokuviin ja meninkin, mutta miehelleni kerroin meneväni työkavereitteni kanssa. Muutenkin tämä mies on erittäin huomaavainen ja välillä pyydellyt minua ulos, tms. En ole kuitenkaan mennyt, sillä olen ollut uskollinen miehelleni. Nyt pelkään, että jos/kun eroan miehestäni ja hän saa tietää, mitä olen touhunnut, niin hän voi kurittaa tätä tuttuaan...Ja tälle miehelle en tosiaan haluaisi mitään pahaa tapahtuvan.
...epäilen, ettei mieheni enää rakasta minua. Nykyään hän viettää erittäin paljon aikaa ystäviensä kanssa, yleensä sekä perjantaina, että lauantaina hän lähtee illalla heidän kanssaan kaljalle, tms. Olen yrittänyt puhua hänelle, että tekisimme jotain yhdessä, mutta hän valittaa kiireitä ja sitä, ettei voi laiminlyödä ystävyyssuhteitaan. Onko siis oikein, että hän laiminlyö minua ja suhdettamme? Ymmärrän, että hän haluaa viettää aikaa ystäviensä kanssa, mutta kyllä se olisi mukavaa, jos edes joskus huomioisi minua.
Hiljattain eräs ystäväni oli nähnyt mieheni kaulailevan jonkun naisen kanssa baarissa. Selvitin asian mieheni kanssa. Onneksi kyseessä oli hänen humalainen ja höperö serkkunsa, joka on välillä hieman tungetteleva. Mielestäni serkun halaamisessa ei ole mitään pahaa, mutta mieheni vastaavasti raivostui, kun kerran baarissa ollessamme lapsuudesta tuttu mies tuli juttelemaan kanssani. Hyvä ettei tullut tappelua. Miksi hän ei anna minun jutella ystävieni ja tuttujeni kanssa, sillä en todellakaan ole aikeissa pettää häntä.
Kerran mieheni toi naisen yöllä kotiimme, mutta nainen oli mieheni kaverin sisko, joka oli hukannut avaimensa. Ajattelin, että eihän sitä sovi toista jättää talvella kadulle yöksi, joten annoin asian olla. Kaiken lisäksi mieheni raivostuu aina, jos otan tämmöisiä asioita puheeksi hänen kanssaan.
Vappuna loukkaannuin erittäin paljon, kun olimme sopineet romanttisesta illasta. Laitoin meille ruokaa suurella vaivalla ja kynttilät palamaan. Mieheni tuli yli tunnin myöhässä muutaman kaverinsa kanssa. Ruokakaan ei maistunut hänelle, kun olivat käyneet matkalla kebabilla.
Mittani tuli kuitenkin täyteen, kun mieheni oli salaa nauhottanut seksiämme ja katsoi sitä parin kaverinsa kanssa, kun tulin töistä kotiin. Kaiken lisäksi he humalaisina alkoivat ehdottelemaan ties mitä ryhmähommeleita. En kuitenkaan suostunut, minkä vuoksi sain kuulla huorittelua heiltä kaikilta, oma mieheni mukaan luettuna sekä olevani myös pihtari. Loukkaannuin tästä todella verisesti. Nyt olenkin alkanut miettimään, miten voisin päästä miehestäni eroon? Juteltuani hyvän ystäväni kanssa, en usko, että mieheni enää rakastaa minua. Enkä myöskään enään itse tunne samalla tavalla, kuin suhteemme alussa. Ongelma on vaan se, että asunto on minun nimissäni ja maksan itse vuokran. Jos heittäisin mieheni ulos, hänellä ei olisi mitään paikkaa mihin mennä. Kaiken lisäksi hän on työtön, joten hän saattaisi masentua ja tehdä itselleen jotain. Lisäksi pelkään, että hän saattaisi käydä agressiiviseksi, jos heittäisin hänet ulos.
Pakko kuitenkin jotain olisi tehdä, sillä näinkään en halua jatkaa. Miten siis voisin päästä hänes kivuttomasti eroon? Isoveljeni ovat monta kertaa uhanneet "vetää kuonoon" miestäni. Kannattaisiko minun kääntyä heidän puoleensa? En kuitenkaan haluaisi mitään tappelua. Olen todella hämmentynyt tästä kaikesta, mutta sen tiedän, että mies saa lähteä lähiaikoina.
Monimutkaisemmaksi asian tekee se, että olen puhunut suhteestamme eräälle mieheni tutulle. Tämä mies on todella ihana ja hän on alusta asti sanonut, että ansaitsen paljon parempaa. Aluksi en ottanut vakavissani näitä puheita, mutta nykyisin olen hänen kanssaan samaa mieltä. Olemme käyneet joskus lounaalla, ym. salaa mieheltäni. Tämä mies on todella ihana ja ymmärtäväinen. Kerran hän pyysi minua elokuviin ja meninkin, mutta miehelleni kerroin meneväni työkavereitteni kanssa. Muutenkin tämä mies on erittäin huomaavainen ja välillä pyydellyt minua ulos, tms. En ole kuitenkaan mennyt, sillä olen ollut uskollinen miehelleni. Nyt pelkään, että jos/kun eroan miehestäni ja hän saa tietää, mitä olen touhunnut, niin hän voi kurittaa tätä tuttuaan...Ja tälle miehelle en tosiaan haluaisi mitään pahaa tapahtuvan.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Todellakaan sun mies ei rakasta sua ja ei arvosta sua, kun tollaisii filmejäkin näyttelee sen kavereille ja sitten et suostu tollasiin ehdotteluihin. miehes todellakin sietäs tosissaan turpaan. ei kannata alentua, koska sulle on varmaan parempaa elämää tiedossa, jos jätät sen. Jos mies rakastaa oikeesti, niin ei se halua, et naistaan näytellään kavereille ja jaetaan, kuin aamupostia. Kylmästi vaan pihalle ja jos rupee olemaan väkivaltainen, niin sit hankit lähestymiskiellon. Se ois sille ihan oikeen, jos ei olis mitään paikkaa pistäs varmaan vähän ajattelemaan millainen on ollut. älä ole liian hyvätahtoinen tollaiselle miehelle, koska ei näytä hänkään olevan sua kohtaan milläänlailla hyvä.
Jos itse rakastat vielä miestäsi - ainakin jollain tasolla - tämä ei ehkä ole vinkki jonka haluat kuulla. Mutta minusta sinun pitäisi antaa tuollaiselle ukolle kenkää ja heti! Hän on aikuinen mies, ja jos hän kohtelee sinua noin, ei ole sinun ongelmasi missä hän eron jälkeen majoittuu. Jos olet huolissasi siitä, että hän tekee itselleen jotain, sekään ei ole sinun yksin kannettava murheesi... siirrä se vastuu miehen sisaruksille tai hyville ystäville, et voi lukita itseäsi tuohon tilanteeseen.
Juokse, kun jalat vielä kantavat!
tämä on herranjestas heheh!
Ei jessus toihan on kuin jostain huonosta elokuvasta, kaikkea tekin uskotte!
Heheh
Olet ilmeisesti säästynyt maailman kurjuudelta, jos et vielä ole huomannut, että täältä löytyy sekä miehiä että naisia jotka kykenevät mitä epäinhimillisimpiin, oudoimpiin ja ilkeimpiin tekoihin. Ja hyvähän se on sinun kannalta! Alkuperäisen tekstin todenmukaisuutta en tiedä, mutta sen tiedän, että maailmassa on varmasti vastaavia ja kurjempiakin tilanteita, sekä tilanteita jotka ovat vielä enemmän saippuasarjoista.
Ikävää, jos elämäni vaikeudet ovat mielestäsi toisten provosoimista. Onnellisia ovat ne, joiden elämä sujuu ruusuisissa merkeissä alusta loppuun. Meitä vähemmän onnekkaitakin mahtuu joukkoon, vaikka se uskomattalta sinusta ehkä tuntuu. Ole onnellinen, ettet ole samassa tilanteessa!
en edes jaksanut lukea tarinaasi loppuun niin sairaalta se kuulosti.
Sinu taytyy olla mielipuolisti miehen kipea kun tuollaine yhdessaolo kelpaa!
huolehdi, mihin tuleva ex-miehesi menee, kyllä ne rakkaat kaverit auttavat ja antavat surkimuksen majailla nurkissaan kunnes se asunto löytyy.
Pitäähän miehen pystyä kantamaan vastuu itsestään ja omasta elämästään, ei se sinun velvollisuutesi ole.
Ja voin sanoa, että kokemusta löytyy, kyllä ne vaan ihmeesti saa asiansa järjestykseen, vaikkei olisi kukaan paapomassakaan ja hyvää tekee.
Otat vain avaimet pois vaikka huomaamatta ja sanot että takaisin ei ole tulemista ja tulkoon hakemaan henk.koht tavaransa ovesi takaa tai sovitusta paikasta ja loput myöhemmin. Ei voi ainakaan päälle käydä. Ei hänen elämänsä tai kuolemansa ole sinun vastuullasi, jokainen päättää itse millaista elämää haluaa elää tai sitten ei. Olisin heittänyt jo pihalle, jos minua olisi noin törkeästi kohdeltu. Ja se sexivideojuttu olisi ollut se viimeinen teko.
Dumppaa se urpo. Olen itse ollut samanlaisessa tilanteessa. Se kundi käyttää sua hyväkseen minkä kerkee. Jos et kerran enää rakasta, heitä se pihalle ja unohda se. älä mieti miten se elämänsä järjestää, se ei oo sun ongelmas. jos se tapaa itsensä, parempi vaan, yks mulkvisti vähemmän. mut luulen et se etsii vaan uuden elättäjän.
Jos avaimen otto pois mieheltä tuntuu liian vaikealta ja pelkäät omasta puolestasi, niin olisiko mahdoton ajatus muuttaa uuteen asuntoon?? Siten nykyinen ei tietäisi minne muutat ja ainakaan hetkeen ei tulisi takomaan oveasi. Jos vain suinkin pystyt niin hankit salaa uuden asunnon ja muutat yhtäkkiä sinne kun nykyinen on taas ryyppäämässä kavereiden kanssa. Älä missään nimessä kerro tästä suunnitelmasta hänelle. Ota toki sukulaiset avuksi muutossa ja kerro heille tilanteesta, jotta he voivat myös suojella sinua. Sitten kylmästi katkaiset vuokrasopimuksen ja äijällä on siten hetki aikaa nukkua tyhjän asunnon lattialla ja etsiä uusi asunto itselleen tai jäädä nykyiseen jos voi. Et todellakaan ole vastuussa aikuisen miehen selviytymisestä. Muista ottaa kuvia todisteeksi että asunto oli siisti sinun muuttaessa pois. Kerro vaikka isännöitsijälle tilanne.
Jos taas et halua muuttaa, niin voit vaikka poliisien kera pyytää avaimet häneltä. Kyllä poliisi jeesaa, kun kerran pelkäät henkesi puolesta. Pakkaat vaan kylmästi hänen tavaransa ja jätät ne rappuun. Sitten avaimet pois. Tai pyydä vaikka vanhempasi ja isoveli mukaan tilanteeseen, jossa pyydät avaimet pois. Älä missään nimessä ole tilanteessa yksin. Muista myös rikkoa ja hävittää ne kaikki seksinauhat ettet joudu kärsimään niistä myöhemmin.
Toimi nopeasti. Mitä nopeammin pääset siitä luuserista eroon, sitä parempi.
Kirjoitinkin jo tuohon yläpuolelle, että päätin hankkiutua eroon miehestäni. Eli veljien avulla hoidan asian. Vielä tänään irtisanon asunnon ja kesän vietän veljeni perheen luona.
Hyvä, että muistutit noiden seksinauhojen tuhoamisesta. Itse olen jossain määrin sekaisin ja tohkeissani tilanteesta, joten oli kyllä unohtunut koko asia. Nauhoista hankkiudun eroon ensi tilassa!
Uskon olevani "turvassa", kun muutan saman tien pois. Vaikka mieheni on melkoinen ärisijä, ei hän ole koskaan satuttanut minua fyysisesti, joten henkeni puolesta ei onneksi tarvitse pelätä.
Kiitoksia rohkaisevasta viestistä. Mitä enemmän tätä muuttoa ja eroa mietin, sitä paremmalta koko asia tuntuu.
"Muista ottaa kuvia todisteeksi että asunto oli siisti sinun muuttaessa pois. Kerro vaikka isännöitsijälle tilanne."
Kuvien ottaminen ei välttämättä auta. Se kenen nimellä se asunto on, on käsittääkseni vastuussa siitä vuokrasopimuksen loppumiseen asti. Joten jos se mies ihan sekoamaan alkaa niin pelkäänpä pahoin että maksajaksi joutuu joku ihan muu. :( No toivotaan parasta.
Tsemppiä!
Kun kirjoitin tilanteestani, omatkin silmäni avautuivat. Mieshän käyttää minua hyväkseen ja vielä todella härskisti...Olen ollut vähän turhankin sinisilmäinen. Melkeinpä uskallan väittää, että mieheni on saattanut jopa pettää minua, tai ainakin yrittää sitä...No nyt kuitenkin tein ratkaisun asian suhteen. Mies saa mennä ja heti paikalla.
Mieheni lähtee päivällä viikonlopuksi mökkeilemään, minua luonnollisesti "ei ollu kutsuttu". Menkööt ja takaisin ei ole tulemista. Otin aamulla ennen töihinlähtöä kotiavaimen pois hänen avainnipustaan, kun mies vielä kuorsasi krapulaisena. Etsiköön oman kämppänsä, kun ei ole nykyisestäkään maksanut senttiäkään vuokraa. Juteltuani isoveljieni kanssa, päädyimme seuraavanlaiseen ratkaisuun. Irtisanon asunnon ja muutan viikonlopun aikana veljeni perheen luokse kesäksi. Velipojat käyvät huomenna hakemassa tavarani pois, eli vain mieheni vähät tavarat jäävät asuntoon. Mieheni voi sitten käydä veljieni kanssa hakemassa ne vähät tavaransa pois, minä en aio paikalle mennä. Asuntoa kyllä joudun pitämään nimissäni heinäkuun loppuun saakka irtisanomisajan vuoksi, mutta sille ei mahda mitään.
Kunhan tilanne on rauhoittunut, niin etsin uuden asunnon itselleni ja aloitan uuden elämän, johon ei kuulu mitään saamattomia ja turhia miehiä. Vielä reilu kuukausi sitten olin ihan varma, että kyllä tämä tästä vielä korjaantuu. Mutta vapun jälkeen mieleni alkoi muuttumaan ja muutamat tapahtumat nopeuttivat päätöstäni. Toivottavasti tein oikean ratkaisun.
Oikein teit. Onnea!
Onneksi olkoon, päätös on varmasti ollut kova, sillä murtuuhan siinä tavallaan elämän yksikulmakivi. Hyviä miehiä on kyllä ja entiseen kohteluun verrattuna parannusta ei ole vaikea hakea. Tunnen koulusta pari aivan uskomattoman ihanaa naista, jotka suostuvat olemaan jalkamattona ja pilaavat elämänsä. Onnea uudelle alulle ja muuten MUISTA OTTAA SE SEKSIKASETTI POIS. Juuri kun olet löytänyt sen oikean niin varmasti se saaeklin filmi pomppaa jostakin esille ja ...
Onneksi olkoon uuden elämän johdosta. Mutta ehdottomasti se PORNOKASETTI POIS, se perkele pomppaa jostakin esille juuri silloin kun olet rakastunut elämäsi mieheen ja...
kyllä olen minäkin sitä mieltä että teit todella oikean ratkaisun. toivon sulle kaikkea hyvää jatkoon ja pärjäile. *Halaus* =)
Hyvä että annoit silmäsi aueta.Älä nyt sitten usko exäsi vakuutteluja "asioiden korjaamisista,ja muuttumisesta",se ei ikinä tule onnistumaan.Pidä välimatkaa,veljesi voivat sinua auttaa.Anna heidän vaikka lyödä lättyyn sitä muutaman kerran.Pääset hänestä eroon jossain vaiheessa,mutta tuollaiset osaavat olla sinnikkäitä.Itse aikanaan kerroin koko katkeran tarinani mitään kaunistelematta uudelle kumppanilleni.Hänkin sitten tiesi mistä oli kysymys,kun exäni kostoksi kertoili juttuja.Myös ymmarsi,miksi jotkin asiat olivat minulle vaikeita.Niistä olen onneksi jo päässyt yli,kiitos miehelleni tuesta.Hyvää jatkoa sinulle valitsemallesi polulle!
Eikös se nyt ole jonkun lain mittapuun mukaan rikos tehdä noin kuin miehesi teki?
Kyllä muakin pistäis jo vähän mietityttämään jos oma mieheni noin kohtelisi...
Mä olen sitä mieltä, että heitä äijä pihalle, paskaakos sä sen tunteita otat huomioon, kun ei sekään ILMISELVÄSTI OTA HUOMIOON SUN TUNTEITAS. Eikös metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan???
Todellakin, jos sä eroot siitä äijästä, niin periaatteessa sillä ei ole tuollaisen sikamaisen käytöksen johdosta oikeutta tulla sulle valittaan enää mistään. Olisi ottanut asiakseen silloin, kun siihen oli vielä mahdollisuus, ei kai kukaan ole niin tyhmä, että vierittää syyt omasta kurjasta elämästään toisten niskoille, esim. mula ei oo paikkaa mihin mennä, olen kurja työtön asunnoton.
Jos se äijä väkivaltaiseksi käy, niin kerro sitten veljillesi. Anna miesten hoitaa nämä asiat siinä tapauksessa miesten tyyliin. Luulisi tepsivän.
Teit oikean valinnan.
Tulevaisuudessa tiedat ettei siina ole mitaan varra tai laitonta elaa ilman miesta!
Rakenna nyt itsesi kokonaiseksi, opi saada elamaasi tayttymysta olemalla KUNNON ihmisten: miesten, naisten, nuroten, vanhojen, rampojen, terveiden kanssa.Ihmisten, jotka tietavat mita sana: moraali tarkoittaa.
Muista aina etta seura teke kaltaisekseen ja teoistaan mies tunnetaan.
Tulee väkisinkin mieleen, että miksi fiksut miehet ja naiset eivät koskaan kohtaa? Mikä siinä on, että fiksut naiset ottavat rentun, jota sitten yrittävät ahkerasti muuttaa kunnon mieheksi? Tilanne on varmasti sama fiksuilla miehillä: he kiinnostuvat siitä nirppanokkaisesta prinsessasta, jolta saa yhden halauksen vuodessa. Nämä miehet sitten tekevät kaikkensa ja matelevat naisen perässä ja ihmettelevät, miksei naista kiinnosta yhdessäolo. Miten nämä kaksi ryhmää, fiksut miehet ja fiksut naiset, saataisiin kohtaamaan?
Se taitaa olla niin, etteivät ihmiset uskalla lähestyä sellaista, josta oikeasti ovat kiinnostuneita? Esim. fiksu nainen ei uskalla lähestyä kaltaistaan miestä, koska pelkää sitä, ettei suhde toimi ja että mies kuitenkin pettää jossain vaiheessa. Sen sijaan nainen alitajuisesti kiinnostuu vain rentuista, koska ei ole vaaraa, että tunteet missään vaiheessa kasvaisivat liian voimakkaiksi. Ts. tilanne näyttää jo alussa siltä, että nainen voi turvallisesti kiintyä mieheen, koska hän syvällä sisimmässään tietää, ettei ole tosissaan kiinnostunut tästä.
Seuraavassa pieni vertauskuva: renttu ja fiksu nainen tapaavat. He alkavat seurustelemaan. Koko suhteen ajan mies tavallaan kävelee naisesta poispäin ja nainen seuraa miestä, koska pelkää menettävänsä tämän. Tilanne on kummallekin turvallinen: mies pitää jatkuvasti pientä etäisyyttä naiseen ja jos nainen kiihdyttää vauhtiaan, mieskin tekee niin. Nainen taas voi turvallisin mielin seurata miestä, koska tämä jatkuvasti kävelee poispäin hänestä.
Painetaan pause-nappia ja pysäytetään tilanne. Nyt vaihdetaan rentun tilalle fiksu mies ja annetaan tilanteen jatkua. Fiksu mies tietenkin haluaa läheisyyttä ja siksi hän kääntyy takaisin naisen suuntaan ja alkaa kävellä tätä kohti. Nainen säikähtää, että "Mitä nyt oikein tapahtuu?" ja lähtee itse karkuun. Fiksu mies yrittää tavoittaa naista, mutta tämä pelkää häntä liikaa, koska hän on sellainen mies, johon nainen voisi oikeasti rakastua.
Kaikki varmasti ymmärsivät, mitä tarkoitan. Monet suhteet toimivat näin: toinen osapuoli pakenee ja toinen seuraa perässä.
Nakkaa ukko ulos! Hänellä kun on niitä kavereitaan, olkoon heillä!
Miksi tunnet huonoa omatuntoa siitä, ettei hänellä ole kattoa päänsä päällä? Tunteeko hän siitä, mitä tekee sinulle?
Kiitoksia kaikille kannustuksesta.
Eilen illalla mieheni, tai pitäisi varmaan sanoa exäni, tuli mökiltä kotiin. Aika humalaiselta hän kuulosti, kun hän soitti minulle ja ihmetteli, miten pääsisi kotiin. Hän raivostui melkoisesti, kun sanoin suoraan, että olen muuttanut, enkä halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä.
Hän selitti, ettei hänellä ole enää kattoa pään päällä. Sanoin, etten voi valitettavasti auttaa häntä tässä asiassa ja että meidän suhde on nyt ohi. Hän kyseli, mihin olen mennyt, mutten kertonut. Yöllä oli tullut jokunen tekstari, missä mies kirosi minut alimpaan helvettiin. En välitä, suoraan sanottuna pitkästä aikaa minusta tuntui erittäin hyvältä! Exäni oli myös todella vihainen siitä, kun sanoin, että vaatteensa ja pari huonekaluaan hän voi hakea veljieni kanssa asunnosta tämän kuukauden loppuun mennessä. Jos hän ei niitä hae, lupasin heittää ne menemään. Ette arvaa, miten hyvältä tämänkin tuntui! :)
Toki elämäni sekaisin, mutta nyt sillä on ainakin selkeä suunta ja se on ylöspäin. Exäni ystävä, joka on pyydellyt minua ulos, soitteli aamulla. Oli kuullut, että olin heittänyt exän ulos. Nyt hän sitten kyseli, josko voitaisiin tavata. Sanoin, että kyllähän me toki voidaan, mutta en halua ainakaan vielä ryhtyä mihinkään, vaikka miestä selvästi kiinnostaisi. Haluan olla ainakin kesän ajan ihan "yksin", eli selvitellä kaikkea tapahtunutta ja päästä sinuiksi sen kanssa, mitä elämässäni tapahtuu.
Hauskaa ja onnellista kesää kaikille!
Sillälailla sitä pitää toimia.Olet ottanut elämäsi takaisin omiin käsiisi.Olen todella hyvilläni puolestasi.Kaikkea hyvää sinulle jatkossa. :)
Sinulla taitaa olla valtava miehen tarve kun edes vastaat exasi ystavan horinoihin!
Etko sina osaa laittaa valia tuohon mieheen? Pyoriessasi samassa sopassa noiden ihmisten kanssa ei tule muuttamaan paljon tilannetta ja taas kohta saadaan lukea typeryydestasi aiheutunutta paanvaivaa!
Karista nyt hyva ihminen koko sakki kannoiltasi!
hähää siitäs sai... ihan oikeen nyt tietää mitä on tehnyt sulle.. ainakin sen että kaikille ei kannatakkaan ilkeillä... =) hyvä hyvä.
Taidat olla ihan oikeassa, että ei ehkä ole kovinkaan järkevää lähteä tapaamaan tätä miestä edes kaverimielessä. Vaikka kyseinen mies ei olekaan exäni kaltainen missään mielessä, on hän silti exäni kaveri. Eli lienee järkevintä ottaa etäisyyttä koko asiaan. Jos hän haluaa olla ystäväni, kuten hän sanoo, hän varmasti ymmärtää tämänhetkisen ratkaisuni...Jos hän taas haluaakin jotain muuta, niin en ole kyllä siihen nyt valmis.
nyt laitat välittömästi tollasen ällötyksen matkoihinsa. Hyi olkoon, menee sulta kohta itsekunnioitus kokonaan jos moiseen paskaan alistut.
Hoida itsesi pois suhteesta heti, ennenkuin pahempaa tapahtuu.
Heitä se äijäsi mäkeen ja vähän äkkiä. Selvästi se ei rakasta sinua enää. Kyllä nämä "serkut" ja "kavereiden" siskot tiedetään. Ensinnäkään sinun miehesi ei kunnioita sinua ihmisenä ja eikä naisena. Jos miehesi todella rakastaisi sinua lähtisitte välillä baariinkin(tai syömään tai leffaan) yhdessä tai saisit viettää vapaa-illan tyttökavereittesi kanssa. Ja ymmärrän miksi olet käynyt salaa mieheltäsi toisen miehen kanssa lounaalla ja leffassa. Ja se ei ole enää rakkautta jos miehesi on katsellut salaa videoimaansa seksiviedota teistä kahdesta kavereidensa kanssa ja vielä huoritellut sinua heidän kuullen. Naista ei saa koskaan halveksuvasti ikinä haukkua. Jos kunnioitat itseäsi niin jätä se mies,koska todellakin ansaitset parempaa kuin se mitä sinulla nyt on. Jokaisen ihmisen täytyy saada olla onnellinen.