kaikii menee päin paskaa ympäri vuoden ja siten tuntuu että haluan kuolla. Mikä tapa on nopein, oisko helpoin imeä paristo vai lyönkö itteäni veitsellä.
Haluan kuolla
Anonyymi-ap
271406
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Älä tee sitä vielä! 😢 Kaikki kyllä järjestyy. En tiedä kuka olet, mutta haluan sanoa että välitän sinusta 💖
Ajattele kesäpäivänä laulavia lintuja. Ajattele kukkia, jotka puskevat maasta kevättalven lumen sulettua. 🌸Ajattele kaikkia kauniita asioita, joista luovut, jos teet sen. Sinulla on upea elämä edessä, etkä saa lopettaa sitä nyt. Nyt voit tuntua, että olet aivan pohjalla, mutta lupaan, että nouset sieltä pian. Elämästäsi tulee vielä mahtavaa. Sinnittele ❤️🩹
Mutta mitkä asiat menee " päin paskaa ", ja miksi ne mahtavat mennä ?
Voisiko sitä selvittää, voisi olla alku johonkin parempaan.
Jaks enää neuvoo. Tai yks vielä on Ilmottaudu Pelastusarmeijahan.
...Ensin pelastettiin suutari Andersson...
Ei taida olla varmaa ja nopeaa tapaa en ainakaan vielä ole itse keksinyt mosta vaihtoehtoa omalla kohdalla
Terveisin 50 vuotias mies.
Varma tapa on se, että elää niin kauan kuin elää. Tämä maallinen vaellus loppuu jokaisen kohdalla joskus.
Jos se tapahtuisi nopeasti/pian, jäisi paljon näkemättä ja kokematta.
T. Itsekin jo yli 50 v.
Mutta miten sitä vitutusta, masennusta ja yksinäisyyttä kestää jos elämää on edessä vielä pahimmillaan kymmeniä vuosia? Itse olen "vasta" 35-vuotias. On tuntunut jo pidemmän aikaa siltä että en jaksa enää päivääkään.
Itse ainakaan en usko että tulisin enää kokemaan mitään sellaista miksi en voisi kuolla jo vaikka tänään.
T. 35-vuotias
Itse olen ajatellut, että kai sitä jaksaa, kun on jaksanut tähänkin asti.
Ikää reilut viisikymmentä vuotta.
Olet kyllä heikko jos et jaksa. Minun äiti 90 v, selkä kumarassa, kävely haparoivaa, rollaattori, ei käy juuri koskaan kerrostaloasuntonsa ulkopuolella enää, kotihoito. Silti ei kitise ja vingu itsareista vaikka on kotinsa vanki. Haluaa elää ne päivät jotka on annettu.
Sitten joku 35 vee vinkuu ja hakee huomiota typerillä "en jaksa enää"-jutuillaan. Blaah....
Oletpa typerä.
Elämä on elämistä varten! Elämästä teet itse sellaisen kuin haluat. Silti ja joka tapauksessa elämään kuuluu työ, työ, työ. Siitä saa ne hyvät eväät elämälle. Luja työ tuo hyvinvointia!
Vihaan työtä. Sain siitä burn Outin.
Ehkä se ei ollut sinulle sopiva työ.
Myöhemmin kannattaa yrittää jotain toisenlaista.
Hei,
Itsetuhoisista ajatuksista kannattaisi keskustella ammattilaisen kanssa.
Lisäksi on olemassa monia matalan kynnyksen auttavia tahoja, joista voi saada tukea elämän eri kriisitilanteissa. Alla tiedoksi tahoja joihin voi olla yhteydessä anonyymisti ja maksutta:
- Tukinet.net - Tukipisteesi netissä https://tukinet.net/
Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy esimerkiksi Mieli Tukisuhteesta. https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/
Lisäksi ma-ke klo 15-19 ja to klo 15-21 on aikuisten kahdenkeskinen MIELI Kriisichat, jossa voi jutella päivystäjän kanssa mistä tahansa mielessä olevasta huolesta tai hankalasta elämäntilanteesta.
Tukinetissä on llisäksi monenlaisia ryhmächattejä ja keskusteluryhmiä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja.
Tukinetin kaikki palvelut saa käyttöönsä rekisteröitymällä palveluun anonyymisti. Osaa palveluista voi käyttää ilmankin rekisteröitymistä.
Keskusteluapua kriisissä on mahdollista saada matalalla kynnyksellä myös seuraavilta tahoilta:
- MIELI Kriisipuhelin
Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin Kriisipuhelin päivystää24/7 numerossa 09 2525 0111.
- Kriisikeskukset
Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Myös etävastaanotto on mahdollista osassa paikoista. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät mm. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n nettisivuilta: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/keskusteluapua-kriisivastaanotoilla/
Akuutissa tilanteessa kannattaa olla yhteydessä oman alueen psykiatriseen päivystykseen tai soittaa 112.
Ystävällisin terveisin
MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata
Miesvastasitkoomaan uhkaukseen? Hae ihminen apua! Sulla ei oleasiatreilassa
Ensin kumivene,teltta,ruokaa ja viinaa Ilomantsin ja Lieksan välille kätköön piiloon autolla.
Sitten mopolla reppu selässä kätkölle, kumiveneellä pieneen saareen.Siellä juopottelua ym.
Mopo pitää hävittää ym.Metsälammen pohjaan se mopo. Muutkin tavarat pois.
Sitten viimeiset viinat ja ampui itsensä saareen.
Häviää tästä yhteiskunnasta.
Paskat. Ei ole kaksista maata ruumisarkussa puettuna typerään valkoiseen pitkähelmaiseen kuolinpaitaan, valkoisiin sukkiin ja joutua joko 1,5 m syvyyteen mätänemään tai 1100 asteiseen uuniin tuhkattavaksi. Iloitse elämästäsi nyt!
Minäkin olisin valmis täältä jo pois. Periaatteessa lapseni ovat jo isoja eli osa aikuisia niin ei he tarvitse kuin rahaa minulta ja sitäkään minulla ei ole paljon antaa. Niin miksi eläisin täällä vain sen takia että näen ehkä kerran vuodessa noita lapsiani? Jokapäiväinen elämäni on turhaa. Nukkuminen on lempipuuhani.
Miksi koet elämäsi turhaksi ? Eikö elämässäsi ole mitään sisältöä, ja jos ei, niin miksi ei ?
Kyllähän ihminen tekemistä itselleen löytää, jos haluaa.
Elä itsellesi äläkä lapsillesi. Mene ulos, hae seuraa, paneskele, ota viinaa, matkustele. Syö hyvin.
Joo joskus menee päin vittua pitää vain muistaa hengittää,säilyy tässä maailmasa
Noin se menee aina joskus jokaisella.
Kun kiinteistö puoli menee tasoon toisen puhelin koodi tiedot muokataan Tilaus Kärsämäki tulee nollalinjan jako asiaton.
Nolla venäjä leikit liikaa AKA
Sama. Jos en nuku niin mietin miten täältä pääsee nopeiten pois. Ei ole lapsia, eikä muutenkaan mitään pienintäkään syytä elää ja käyttää yhteiskunnan resursseja. Olin 8kk sitten onnettomuudessa ja edelleen kävelen kepeillä. 11 leikkausta tehty enkä pääse mihinkään asunnostani. En lenkille, en salille, en vaeltamaan, en pyöräilemään, en omien harrastuksieni pariin, en edes juhlimaan.. 4kk sairaalassa ollessani muutamat kaverit kävi aluksi katsomassa mutta omia vanhempiani ei kiinnostanut tuon taivaallista. 12 vuotiaana totesivat, ettei lasten kasvatus heitä kiinnosta ja laittoivat laitokseen asumaan heittopussiksi. Olin kiltti ja liikunnallinen nuori tyttö tuolloin, mutta jouduin asumaan narkkari ja rikollis nuorten kanssa. Pois pääsin kun olin täysi-ikäinen. Siitä kannan edelleen traumoja, eivätkä vanhempani ole pyytänyt anteeksi tai halunneet puhua niistä ajoista mitään, vaan ollaan niikun "mitään ei olisi ikinä tapahtunutkaan". 19 vuotiaana jouduin sarjahuijarin kohteeksi joka esitti ihanaa poikaystävää, mutta kusetti minulta 30tuhatta euroa. Meitä oli kymmenia naisia ja miehiä kenelle hän teki samoin, mutta Suomen lain mukaan on ok kusettaa toisia, joten makselin velkoja yli 10 vuotta ja 1kk onnettomuuteni jälkeen sain ulosottovelat maksettua. Vakuutus ei siis korvaa onnettomuudesta aiheutuneita kuluja jotka on luokkaa 90tuhatta euroa. Sain ensimmäisen vakituisen työpaikan 31vuotiaana, eli noin vuosi ennen onnettomuutta. 7kk onnettomuudesta sairaslomalla ollessani sain sähköpostilla irtisanomisilmoituksen töistä. Että jos jonkun mielestä elämä on siistiä niin tsemppiä niille! T. 32v, jalka paskana, onnettomuuden takia lihonnut 22kiloa, ei lapsia, ei miestä, ei työpaikkaa, ei juurikaan läheisiä ja velkaa lähes 100k :)) p.s eutanasia lailliseksi kun ei viitti rekankaan keulaan päsäyttää ettei muille satu mitään :)
Jos olisin sinä, saattaisin alkaa kokeilemaan maalausta, kirjoittamista, tms.
Miksi ajatella, mitä ei enää pysty tekemään, kun voi miettiä, mitä vielä pystyy tekemään.
Korkealta pudotessa luulisi olevan hetki aikaa kuuluisille vapaille ajatuksille.
Jos ei ole enää halua elää, niin miksi pitäisi?