Mikäli Schopenhauerin teoria älyn ylimäärästä neroilla on oikea, niin voidaan kysyä, että missä elämänvaiheessa neron äly sitten on kehittynyt paljon voimakkaammin, mitä tahdon palveleminen edellyttää, jota varten se alun perin on syntynyt. Vai ovatko nerot neroja jo syntyessään, kun esim. Hildesheimerin mukaan Mozartkin todistaa, että nerous ei ole vanhuuden viisauden ja kirkastumisen tuote. Minkä ikäisenä nerosta tulee nero vai ovatko jotkut nerot neroja jo lapsena, vaikka luomisvoima kehittyisikin täyteen kukoistukseensa vasta kypsällä iällä? Nerouden mittapuuna voidaan käyttää ilmeisesti vain neron luomia aitoja hengentuotteita. Lapsi nerolla, Mozartillakin voidaan havaita prosessi, jossa äly on ylivoimaisuutensa painolla irtaantunut juurestaan ja kyennyt luomaan aitoja hengentuotteita joissakin tapauksissa oopperoissa, sinfonioiden hitaissa osissa ym, kun muutoin hän on suuressa määrin jäljitellyt aikaissäveltäjien rutiinituotteita, vaikka hän eroaa heidän kaavamaisesta sävellystyylistään ja sävellajiympyrä laajenee nopeasti.
Minkä ikäisenä äly saa tahdosta ratkaisevan ylivallan neroilla?
Anonyymi-ap
4198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Neroilla on tapana myös poiketa valtavirran ihmisistä käytöksellään sillä usein ovat herkkiä, jopa yliherkkiä ja taipuvaisia omissa oloissa oleskeluun. Esim beethoven oli tällainen ja albertti Einstein (tosin einstein ei nyt liity musaan mitenkään).
Herkkyys tai yliherkkyys ei ole mitenkään kummallista neron ihmisen kohdalla, koska esim taiteessa herkkyydestä on hyötyä paljon kun voi muokata sitä kautta teoksiinsa paljon tunnetasoja.
Nero uhraa persoonallisen hyvänsä objektiiviselle päämäärälle. Muuta hän ei voi, sillä sille kuuluu hänen vakavuutensa.
Nämä ovat valtavia aiheita. Äkkiseltään en osaa sanoa mitään, paitsi kaikki on massaa, ja kiihtyvyyshän ei muistuta lainkaan meitä ihmisiä kuten muut asiat, vaan kiihtyvyys on puhdasta neronleimuntaa!