Arpikeskustelu

Minun pisimmät arvet on jotakuinkin reilun 30 cm. Vatsassa. Iho menee kasaan samoin arpi, ei näy päällekkään päin vaatteissa. Pikkuisia arpia onkin kymmeniä, olen ollut aina eläväinen ja tekevälle sattuu. Jos ei mitään satu, ei mitään teekkään. 😅

Juu, arpiahan riittää. Kasvoissani olevat arvet tosin ovat sellaisia, että ei niitä juuri huomaa, jollen itse niitä erikseen osoita. Tähän tosin ei voi laskea aknearpia, jotka tietenkin näkyvät. Muualla kropassa on pari leikkausarpea, jotka kyllä näkyvät, kun iho on hyvin vaalea. Pitäisiköhän tähän vielä erikseen mainita, kurpittelijoita varten, että kaikki noista ovat olleet kropassani alle 25-vuotiaasta lähtien.

Arpien lisäksi löytyy myös sairauksien jättämiä jälkiä. Sairastin mm. 22-vuotiaana kasvohermotulehduksen, joka jätti kasvojen lihaksiin liikepuutoksia jne. Nuokin ovat sellaisia, että ei niitä tuntematon aivan helposti heti huomaa. Eiväthän ihmiset oikeastaan koskaan ole täysin symmetrisiä. Itse kuitenkin tiedostan ne, sillä mä tunnen koko ajan kasvojen liikkeissä ne muutamat ei toimivat kohdat. Lisäksi mä olen telonut muutamia niveliäni niin moneen kertaan, että niihin on tullut rustottumaa ja toisinaan sattuu paljon. Aina ei jaksa piilottaa sitä kipua ja toisinaan liikkuminen ei ole niin viehkeää, mutta nämäkin jutut ovat tosiaan olleet olemassa jo varsin nuoresta. Mun kroppani on joutunut nuorena koville, kun on tullut lennettyä hevosen selästä ja moottorikelkan päältä lumilaudalta jne. Nykyään en enää lentele, kun ei ole pakko tehdä kaikkia temppuja. 😆

Ai niin ja on mulla yksi lääketieteellinen tatuointikin. Se on vain voi ja voi, jos se jotakuta ahdistaa.

Lopeta runkkailu vai iho kesii kämmenistä rakkoi ja arpii kämmenet täynnä ja vesikelloi eli lopeta touhusi tai pidä taukoo et kämmen paranee ja saa levähtää

Se ei ole mies eikä mikään ellei löydy kropasta vähintään sadan tikin jälkeä ja muutamaa titaaniruuvia :D. Neljän viikon takaa pieni särömurtuma polveen, en mennyt edes lekurille kun ei haitannut kuin polvilleen menoa...ei kannata kompuroida liikenneympyröissä, tyhmyydestä sakotetaan. Aivot on tallessa mutta en aina muista käyttää niitä :). Tapahtumasta jäi elävä muisto kun pyörähdin oman kameran näkökenttään. Elävät muistot ovat hienoja mutta dokumentoidut vielä parempia :D

Minulla on arpia oik. polvessa ja yksi keisarinleikkausarpi alavatsassa. Muita ei ole.

Jostain syystä, kun liukastun, tai kompuroin, tulen oikea polvi edellä alas. Varsinkin nuorempana, kun olin kova liikkumaan ja urheilemaan, kompuroidessa oli oikea polvi kovilla.
Refleksinomainen liike.

Arpia on oikein kunnolla kroppani kaunistuksena. Olisiko yhteensä ainakin metrin verran.

- Sheena

Minulla ei ole mitään suuria arpia. Ainoastaan kaikkia vahinkoja sattunut matkan varrella. Naama ottanut vähän osumaa ja nenäkin murtunut, mutta ei mitään huomiota herättävää. Lähinnä sellaisia lommoja.

Lieneekö ihmistä, jolla ei jonkinlaisia arpia ja muita elämänjälkiä olisi. Ainakin, jos keski-ikäisistä puhutaan. Arvet kertovat omaa tarinaansa kantajansa elämästä. Aina tarina ei ole kaunein mahdollinen, mutta eihän elämä pelkkää hattaraa ja vaahtokarkkia aina olekaan.

Minulla löytyy esim. arpi polvesta teiniajoilta, kun eräs poika kyyditti minua mopolla koulusta kotiin ja minähän sitten kepeän tyylikkäitä hyppäsin kyydistä pois polvilleni rämähtäen. Otsassa myös näkyy ihan pienen pieni arpi lapsuudesta, kun vedin fillarilla sellaista vauhtia, etten saanutkaan jarrutettua ajoissa vaan ajoin päin postilaatikoita. Synnytysrepeämät ovat yllättävän kauniisti pehmenneet osaksi minua, siitä kiitos ammattitaitoisen kätilön. Luita ei ole koskaan mennyt poikki tai murtunut enkä ole ollut muunlaisissa leikkauksissa, että olen aika vähällä päässyt arpien suhteen. Paitsi ehkä niiden arpien kanssa, jotka eivät näy ulospäin.

Onnettomuus, tai muu vastaava, on aivan eri asia kuin se että menee tarkoituksella pilaamaan ihonsa loppuiäkseen huoralimalla ja vieläpä maksaa siitä.

No eipä ole ihmeemmin arpia, osaan pitää itsestäni huolta, niin niitä ei ainakaan vahingossa tule. Ne mitkä on tulleet, on tulleet joko jääräpäisyydestä tai typeryydestä, mutta eipä ne tulleet ole mitenkään mainittavan arvoisia.

Hienoa kuulla, että on muitakin arven kañtajia. Ne ovat liikkumisen voitonmerkkejä..

Siistiä. En siis ole ainoa arpeutunut hullu.

>simiti<