Olen ollut tässä jo useamman vuoden sinkkuna ja olen yrittänyt etsiä itselleni sitä naista jonka kanssa voi suunnitella yhteistä tulevaisuutta. Jostain syystä ei tunnu millään natsaavan. Olen urheilullinen ja komeaksikin sanottu, mutta en osaa baarista iskeä naisia ollenkaan. Jotenkin tuntuu vastenmieliseltä koko ajatus, että pitää oikein "iskemällä" yrittää naista. Baareissa tulee oikeastaan aika harvoin nykyään käytyäkin, kun elän aika terveellisesti ja urheilupainotteisesti. Sosiaalinen ihminen olen aina ollut ja palveluammatissa töissä. Naispuolisia kavereitakin on minulla useita ja hekin välillä ihmettelevät, että miksi en seurustele vieläkään.. :(
Olen monesti miettinyt, että onko soveliasta pyytää toista treffeille ihan tavallisessa arjessa? esim. salilla tai kaupassa? Tulee vain jotenkin tyhmä olo, kun rupeaa ajattelemaan sitä asiaa ja tilannetta. Monta kiinnostavaa ihmistä olen tavannut juuri näissä arjen tilanteissa, mutta siihen perinteiseen hymyyn ja huumorinheittoon on nekin tilanteet lopulta jääneet.
Olen monesti miettinyt, että onko soveliasta pyytää toista treffeille ihan tavallisessa arjessa? esim. salilla tai kaupassa? Tulee vain jotenkin tyhmä olo, kun rupeaa ajattelemaan sitä asiaa ja tilannetta. Monta kiinnostavaa ihmistä olen tavannut juuri näissä arjen tilanteissa, mutta siihen perinteiseen hymyyn ja huumorinheittoon on nekin tilanteet lopulta jääneet.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä sä olet ihan oikeilla jäljillä. Arkipäiväntilanteista voi mainiosti pyytää treffeille, ja ainakin minä,lähtisin varmemmin selvinpäin,arjessa esitetyn kutsun perusteella, ja luottaisin siihen enemmän kuin 1½promillen kumarassa esitettyyn. Kapakasta, sen harvan kun joskus käyn, lähden yleensä omalla autolla,itseni seurassa,kotiin,suihkuun,sänkyyn miettien ehkä hiukan, mikä on, kun miehet ei tartu, vaikka takuulla erotun joukosta selvinpäinollen.
Vai siinäköhän se sitten on.. Tulee vain jotenkin tyhmä olo, kun rupeaa ajattelemaan sitä asiaa ja tilannetta..Kännissä saa itselleen ikäänkuin alibin toimia niinkuin toimii, jos on selvästi selvinpäin, "vastuu" töppäilyistä,tai siksi tulkittavista jää täysin ja kokonaan itselleen. Hävettääkö jo valmiiksi että on mennyt tekemään tuttavuutta..Ei pitäisi, mutta se itsetunto..Eikä voi edes kännin piikkiin laittaa toimiaan.
Hymyt ja huumorinheitto kolahtaa ainakin meikänaiseen, mutta jos se jää siihen,tulee tunne,etten ollutkaan riittävän kiinnostava ja hauska, ja lopulta sekin voi kääntyä itseään vastaan.
Eikö voisi, jos kerran joku ihminen kiinnostaa,ottaa naurettavaksitulemisen riski, ja kertoa mielenkiinnostaan, pyytää treffeille. Se saattaisi toimia eikä olla lainkaan noloa.
...minuakin pyydetään lennosta harvasa päivä milloin missäkin treffeille(erottuani jopa lastenkentältä hiekkalaatikolta). Tosin en suostu noin vain, mutta sitkeimmät jaksavat piirittää pidempään.
Aina kannatta kokeilla, ja nimenomaan leppoisasti huumorin kyydittämänä, se antaa sinulle tyylikkään perääntymisvaran.
Mun mielestä baarissa ei tarvitse tai ehkä pidäkään valmiita harjoiteltuja repliikkejä laukoa, vaan mennä vain luonnollisesti puhumaan jollekin kiinnostavalle tytölle. En ole itse asiassa koskaan saanut kuulla mitään tyyliin "missä olet ollut kaikki elämäni vuodet" vaan multa on vain kysytty esim. "saako tähän istua" , "saanko tanssia kanssasi" tai "haluaisitko drinkin". Ihan suoraankin on ruvettu puhumaan jostain, en enää edes muista mistä puhuimme, mutta siirryimme siitä tanssimaan.
Arkitilanteissakin voi ruveta juttelemaan, esim. kuntosalilla voi heittää jotain juttua esim laitteista tai kuntoilusta. Tosin monet säikähtävät puhuvaa ihmistä :) eivätkä välttämättä vastaa mitään. Mutta apua pyydettäessä apua yleensä saa. Tuostahan ei erota onko kyseessä arjen small talk, avuntarve vai iskuyritys ja sehän on tarkoituskin, että kaikki sujuu luonnollisesti. Kun on ensin tutustunut voi sitten ohimennen kysyä tai sanoa että ajattelin mennä kahville tämän jälkeen, että haluaisitko tulla mukaan tms.
Tsemppiä sinulle! Toivottavasti löydät tyttösi. :)
minua on pyytänyt töissä eräs treffeille, tosin silloin olin varattu. ja kuntosalilla eräs mies aina jutteli kaikkea, oletin että hän oli vain kaverimielessä ystävällinen.. mutta jostain oli onkinut numeroni ja laitti viestiä jos lähden hänen kanssaan esim leffaan tms :) tuollaisia lähestymisiä lisää, baarissa liian usein aktiiviset ovat liian kännissä tai sitten siellä haetaan vain sitä yhtä asiaa. et menetä mitään jos toimit, päinvastoin!
mikäs siinä on vaikka kassa jonossa pyytää josko joskus tavattas,rohkeutta vaan jos mielenkiintoinen pakkaus osuu kohdalle!=)
Olen tässä jo vähän rohkaissut itseäni ja pyytänyt yhtä tyttöä treffeille ja hän jopa suostui siihen. :) En mä tiedä tuleeko juuri tästä sitä elämää suurempaa juttua, mutta ainakin nyt on päästy siitä ensimmäisestä vaiheesta yli. Eiköhän se sitten joskus kolahda kunnolla kun katselee ympärilleen ja on sinut itsensä kanssa. Sen olen huomannut, että mitään ei saa jos ei yritäkkään. =)
Naiset tykkää jostain syystä sellasist rentuista enempi. Esitä aluksi sellasta vähä rietasta retaletta, niin nainen on myyty. Ne kun aina salaa toivoo voivansa muuttaa retkun kunnolliseksi, ( outoa mutta totta, naiset on sellasia) pikkuhiljaa vähennät sitä rentun oloa, ja kas lopulta olet taas vaan itsesi, on takuuvarmasti sulla nainen kiikissä.
En mä ainakaan mitään retkua haluaisi! Ole vain oma itsesi. Onnea treffeille!
kyllä se siitä. Ja kyllä missä vaan missä on edes pieni hetki jutella voi yrittää - ja oikeastaan baarien ulkopuolella ne paremmat löytyykin
Yrittänyttä ei laiteta - olet oppinut tärkeän jutun
ja useimmilla ei se eka tuttavuus ole kyllä juuri oikea eli pettymysten yli on myös opittava pääsemään