Huvittaa lukea jatkuvasti uutisia, joissa itketään työvoimapulaa ja samaan hengenvetoon mainostetaan mikä paratiisi maan päällä metalliteollisuus on työntekijälle. Alan työvoimapula ja ongelmat ovat täysin itseaiheutettuja.
Joku koneistaminen on sinällään ihan mielekästä hommaa, mutta kun istutat sen huonoon työympäristöön, niin aika epämielekkääksi se muuttuu.
Perspektiivi tässä uutisoinnissa on aina se, että nuoria ei kiinnosta ja nuoret ovat laiskoja. Jotenkin näistä jutuista huokuu vain ulkomaalaisen työvoiman tarveharkinnan poistamisen pohjustaminen. Sen sijaan, että korjattaisiin aidosti alan ongelmia, rekrytoidaan ulkomailta väkeä. Tämähän palvelee myös sitä, että saadaan työntekijöiden järjestäytyminen hajoitettua. Etnisesti yhtenäinen joukko järjestäytyy, etnisesti epäyhtenäinen joukko ei. Enkä nyt tarkoita, että liitotkaan mikään puhtoinen täydellisyys olisivat, mutta ovat ne ainoa työkalu työntekijälle työnantajan mielivaltaa vastaan.
Kyllähän varmaan missä tahansa ammatissa voi päästä hyvillä ansioille, eikä metalliteollisuus ole tässä mikään poikkeus, mutta yleisesti ottaen palkkataso on helvetin huono. Jäänyt varmaan 20-30 vuotta jälkeen muista aloista.
Kaiken kukkuraksi alalla on lukematon määrä muita ilmiöitä, jotka tekevät siitä aina vaan vähemmän houkuttelevan vaihtoehdon.
Nämä ovat vain omia mielipiteitäni, jokainen muodostakoon omansa, mutta omasti mielestäni koko metalliteollisuuden kulttuuri on helvetin vinksahtanut.
Ensimmäisenä huomaa valtavan eriarvoisuuden. Olet samassa asemassa, mutta toisille on aivan omat säännöt. Jotenkin tuntuu, että monessa paikassa on luotu työympäristö, jossa toiset ovat palkattu tekemään töitä ja toiset nauttimaan palkkaa. Jonkinlaisia suojatyöasemia löytyy jokaisesta talosta.
Henkinen ilmapiiri muistutti jotain yläastetta. Monella pakonomainen tarve nälviä ja vittuilla jatkuvasti muille. Itse eivät tietenkään tätä kestäneet. En tiedä mistä moinen käytös kumpuaa. Lieneekö opittu kasvatusmalli vai tyytymättömyys omaan elämään? Ihme kuppikuntia ja kyräilyä. Joku ei sovi (omasta mielestä) porukkaan tai koetaan uhkaksi omalle työlle, niin alkaa lapsellinen savustus ulos. Muutenkin tuntui oudolta, että aikuiset ihmiset käyvät keksimässä juttuja tai kantelemassa jotain lapsellista pomolle, että näyttäisivät itse paremmalta. Tuo kuvio tuntui monesti siltä, että monelle se työpaikka oli jonkinlainen yläasteen kaveripiirin jatkumo. Tai jonkinlainen höntsäporukka, joka kokoontui työpaikalle viettämään aikaa yhdessä. Monessa suhteessa helvetin lapsellista meininkiä. Itse luulin aina, että pörssiyhtiön tehtävä on maksimoida voitto osakkeenomistajille, eikä työllistää pomojen kavereita ja työntekijöiden lapsia.
Välillä menee lujaa ja itketään joustoa työntekijöiltä, sitten kun tahti hiljenee "jousto" unohtuu ja lomalappuja lyödään kouriin. Näitä lomautuksia ja lopputilejäkin tunnuttiin jakavan pärstäkertoimen mukaan. Tuntui että jotkut olivat erityisessä suojeluksessa olivat ajat mitkä tahansa. Aivan varmasti tulee lomautus, jos uskaltaa ääneen esittää asiallistakin kritiikkiä pomoista tai mistään muuusta työpaikkaan liittyvästä. En tajua miksi kritiikkiä pelätään tai sitä ei oteta vakavasti ja asioihin puututa? Kritiikin tarkoitushan on kehittää touhua ja ratkaista ongelmakohtia. Mutta monelle pomollekin kritiikki tuntuu menevän ihon alle ja ratkaisu on lapsellinen kosto. Vähän niin kuin jossain hiekkalaatikolla, muttei ihan.
Jos ei tunne minkäänlaista häpeää ja kehtaa tehdä mitä tahansa, niin varmasti pystyy nousemaan lattiatasolta ylemmäs organisaatiossa. Mutta tämä taitaa olla nykypäivän maailmassa enemmän sääntö kuin poikkeus: mitä enemmän kehtaa, sitä paremmin pärjää.
Joku koneistaminen on sinällään ihan mielekästä hommaa, mutta kun istutat sen huonoon työympäristöön, niin aika epämielekkääksi se muuttuu.
Perspektiivi tässä uutisoinnissa on aina se, että nuoria ei kiinnosta ja nuoret ovat laiskoja. Jotenkin näistä jutuista huokuu vain ulkomaalaisen työvoiman tarveharkinnan poistamisen pohjustaminen. Sen sijaan, että korjattaisiin aidosti alan ongelmia, rekrytoidaan ulkomailta väkeä. Tämähän palvelee myös sitä, että saadaan työntekijöiden järjestäytyminen hajoitettua. Etnisesti yhtenäinen joukko järjestäytyy, etnisesti epäyhtenäinen joukko ei. Enkä nyt tarkoita, että liitotkaan mikään puhtoinen täydellisyys olisivat, mutta ovat ne ainoa työkalu työntekijälle työnantajan mielivaltaa vastaan.
Kyllähän varmaan missä tahansa ammatissa voi päästä hyvillä ansioille, eikä metalliteollisuus ole tässä mikään poikkeus, mutta yleisesti ottaen palkkataso on helvetin huono. Jäänyt varmaan 20-30 vuotta jälkeen muista aloista.
Kaiken kukkuraksi alalla on lukematon määrä muita ilmiöitä, jotka tekevät siitä aina vaan vähemmän houkuttelevan vaihtoehdon.
Nämä ovat vain omia mielipiteitäni, jokainen muodostakoon omansa, mutta omasti mielestäni koko metalliteollisuuden kulttuuri on helvetin vinksahtanut.
Ensimmäisenä huomaa valtavan eriarvoisuuden. Olet samassa asemassa, mutta toisille on aivan omat säännöt. Jotenkin tuntuu, että monessa paikassa on luotu työympäristö, jossa toiset ovat palkattu tekemään töitä ja toiset nauttimaan palkkaa. Jonkinlaisia suojatyöasemia löytyy jokaisesta talosta.
Henkinen ilmapiiri muistutti jotain yläastetta. Monella pakonomainen tarve nälviä ja vittuilla jatkuvasti muille. Itse eivät tietenkään tätä kestäneet. En tiedä mistä moinen käytös kumpuaa. Lieneekö opittu kasvatusmalli vai tyytymättömyys omaan elämään? Ihme kuppikuntia ja kyräilyä. Joku ei sovi (omasta mielestä) porukkaan tai koetaan uhkaksi omalle työlle, niin alkaa lapsellinen savustus ulos. Muutenkin tuntui oudolta, että aikuiset ihmiset käyvät keksimässä juttuja tai kantelemassa jotain lapsellista pomolle, että näyttäisivät itse paremmalta. Tuo kuvio tuntui monesti siltä, että monelle se työpaikka oli jonkinlainen yläasteen kaveripiirin jatkumo. Tai jonkinlainen höntsäporukka, joka kokoontui työpaikalle viettämään aikaa yhdessä. Monessa suhteessa helvetin lapsellista meininkiä. Itse luulin aina, että pörssiyhtiön tehtävä on maksimoida voitto osakkeenomistajille, eikä työllistää pomojen kavereita ja työntekijöiden lapsia.
Välillä menee lujaa ja itketään joustoa työntekijöiltä, sitten kun tahti hiljenee "jousto" unohtuu ja lomalappuja lyödään kouriin. Näitä lomautuksia ja lopputilejäkin tunnuttiin jakavan pärstäkertoimen mukaan. Tuntui että jotkut olivat erityisessä suojeluksessa olivat ajat mitkä tahansa. Aivan varmasti tulee lomautus, jos uskaltaa ääneen esittää asiallistakin kritiikkiä pomoista tai mistään muuusta työpaikkaan liittyvästä. En tajua miksi kritiikkiä pelätään tai sitä ei oteta vakavasti ja asioihin puututa? Kritiikin tarkoitushan on kehittää touhua ja ratkaista ongelmakohtia. Mutta monelle pomollekin kritiikki tuntuu menevän ihon alle ja ratkaisu on lapsellinen kosto. Vähän niin kuin jossain hiekkalaatikolla, muttei ihan.
Jos ei tunne minkäänlaista häpeää ja kehtaa tehdä mitä tahansa, niin varmasti pystyy nousemaan lattiatasolta ylemmäs organisaatiossa. Mutta tämä taitaa olla nykypäivän maailmassa enemmän sääntö kuin poikkeus: mitä enemmän kehtaa, sitä paremmin pärjää.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sano lyhyesti. En jaksa lukea pitkiä mielipiteitä.
Huomaa että sinut on pistetty syrjään työpaikastasi kun et sopeutunut joukkoon.
Myös tuo paasaamisesi joustosta.
Mietippä kerrankin työnantajan puolelta, kun hommia paljon tarvitaan joustoa ylitöinä joista joudutaan maksamaan 50-100% jopa 200% korkeammat työvoimakulut.
Eli tuotot menevät noihin kuluihin.
Sitten kun tulee hiljainen kausi, eli myynti sakkaa niin eihän siitä "hyvästä" kaudesta ole jäänyt ylimääräistä jolla voitaisiin pitää porukka työpaikalla pyörittämässä peukaloita.
Joku firmahan yritti sitä että olsi tehty 6 päiväistä viikkoa sesonkiaikana ja hiljaisena aikana olisi ollut kaikille jotain hommaa, ei kelvannut.
Eli pitäisi maksaa sesonkiaikana tuplapalkkaa mutta hiljaisena aikana pitäisi maksaa joutenolosta, ei muuten ole taloudellisesti kannatavaa toimintaa.
Ei metallialla voi tehdä tuotteita varastoon, tuotteet tehdään tilauksen ja mittojen mukaan.
Ikävä tuottaa pettymys, minua ei pistetty syrjään. Hain opiskelemaan ja pääsin. Opiskelin lipastossa itselleni uuden tutkinnon ja vaihdoin alaa. Palkkakin nousi yli tonnilla.
No hyvä, eikös se metalliala sitten ollut sinulle hyväksi kun se ajoi sinut etenemään urallasi?
Toisin kuin sinä, minä välitän myös muista ihmisistä.
Siis meinaatko ettei ihmisten kannata kokeilla eri aloja?
Tai oikeastaan sehän nyt on trendi, pitää saada asiantuntijan palkka ilman työkokemusta tai taitoja.
Ihmiset ovat kautta aikojen oppineet työnteon aloittamalla sieltä alhaalta, eli ensin lapsetaan paskaa ja sieltä paskamontusta yletään pikkuhiljaa parempiin hommiin.
Nykyään pyritään aloittamaan suoraan sieltä huipulta.
Jos paskamontussa työuransa aloittaa niin sinne paskamontuun yleensä jääkin.
Mitä lyhyemmäksi jää kurahommavaihe niin sitä parempi.
Paskaliksalla kun aloittaa niin sinne monttuun sitten jääkin. Työnantajien propagandaa että paskaliksalla kannattaa jotain tehdä että saa "arvokasta työkokemusta".
Todellisuudessa mitään ei kannata tehdä ilmaiseksi tai paska liksalla.
Työkokemuksella ei ole mitään arvoa, se on nähty 40 vuoden aikana.
Metalli on kirosana.
Kiertäkää kaukaa koko paska-ala.
työnä menisi mutta alalle hakeutuu kaiken mailman väkärit,