Kannattiko satsata tässä valtiontalouden tilassa 57 alisuorittajan ja heidän apujoukkojensa verran… ja siihen YLEn mittava joukkue päälle.
Ehkä tästä oikeasti löydetään leikkauskohde johon uskalletaan kajota.
Oikeasti Suomen joukkueen koon olisi pitänyt olla 5-6 urheilijaa. Silloin kisa kisapaikoistakin olisi ollut tuloksia parantava. Ehkä 1-2 mitaliakin.
Ehkä tästä oikeasti löydetään leikkauskohde johon uskalletaan kajota.
Oikeasti Suomen joukkueen koon olisi pitänyt olla 5-6 urheilijaa. Silloin kisa kisapaikoistakin olisi ollut tuloksia parantava. Ehkä 1-2 mitaliakin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nykyisen urheiluntila on kuin Suomen valtion velka, velan maksamisesta ei tule yhtään mitään hallituksista riippumatta. Urheilussa sama tilanne mukana ollaan kun on maksava lehmä (Valtio) vailla kunnian himoa kriittistä suhtautumista tekemiseen ollan vaan mukana nauttiakseen kisoista.
Voi rakas alisuorttaja Suomi.Meillä vieläkin luullaan että joku kaunis päivä vielä voitetaan 100 metrin pikapyrähdys ja 1500 juoksu.Tämä kaikki loppui kun kermaperseet rupesi luulemaan että nämä matkat voitetaan hyvällä itsetunnolla.Suomessa ollaan unohdettu vanhat hienot lajit esim.käsipallo(rantaruotsalaisten turha laji),Suomessa täysin unohdettu kun kaikki vaan pelaa jääkiekkoa ja ja salibandya.Muuttuuko mikään pelataan vaan jatkossakin kiekkoa ja säbää,niin varmasti tulee lisää mitaleita olymppialaista.Tämä kansa on tyhmää ja ansaitsee sen mitä sille on annettu,eli ei mitään.
Kiekon peluu sopii suomalaiseen ilmastoon ja lisäksi menestystä tuppaa pienelle joukolle tulevan vain mikäli keskitytään vahvuuksiin ja karsitaan turhia rönsyjä.
Talviolympialaisissa on luonnollista, että suomelta on isompi joukkue kuin kesäolympialaisissa, koska kesäolympialaisissa ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ole mahdollista menestyä joukkuelajeissa, Sen sijaan talviolympialaisissa on kahdelle joukkueelle kohtuullinen odote, ollaan sitten mitä mieltä tahansa naisten jääkiekosta olympialajina. Mutta kun se siellä on niin pronssia kannattaa käydä yrittämässä.
Mutta todellakin nyt olisi korkea aika skaalata kesäolympialaisten osanotto menestysmahdollisuuksien ja kansan koon mukaisiin mittasuhteisiin. Vaikka asteittain, Seuraaviin kisoihin 25 urheilijaa, ei 57, sitä seuraaviin 15 urheilijaa, ei 25 ja sitä seuraaviin 4-15 urheilijaa sen hetkisen menstyspotentiaalin mukaan.
Huippu-urheilu maksaa valtiolle ja kunnille satoja miljoonia vuodessa, ellei miljardeja. Kyllä näillä tuloksilla siinä on säästöjen paikka, ja vaikka tulos olisi ollut 10 kultaa 10 hopeaa ja 10 pronssia, olsi joukkue silti voinut olla kustannustehokkaampi, eikä 57 urheilijan mammutti. Tuollainen "runsas" mitalisaalis jakautuisi kuitenkin huomattavasti alle 30 urheilijan kesken. 4 kultaa ja yksi hopea samalle uimarille jne...
"Huippu-urheilu maksaa valtiolle ja kunnille satoja miljoonia vuodessa, ellei miljardeja"
Niin ja sitten on kuntia joissa ala-koululaisille ei ole varaa rakentaa urheilusalia koulun yhteyteen.
Välillä tietty tulee mieleen myös, onko se urheilusali välttämätön osa koulua? Vai voitaisiinko pienemmässä koulussa suunnitella esimerkiksi ruokala tilaksi jossa voidaan myös järjestää sisäliikuntatunnit tarvittaessa.
Pienessä koulussa liikuntatunteja saattaa olla yhteensä 2-6 viikossa. Pitääkö sen täyttää olypia-koripallon mittasuhteet? Hyvällä suunnittelulla ja kalustevalinnoilla ruokalan saisi 15 minuutissa muutettua liikuntatilaksi.
Isommissa kouluissa on luontevaa olla liikuntasali joka on käytössä 16 tuntia vuorokaudessa, mutta pitääkö tällainen tila olla joka koulussa?
Kun nyt viitsisivät talven halot itse hakata, mutta ei sitäkään vähää. Rampoja raukkoja.
Jos vapaavuori oli tosissaan siitä, että koko kansan liikuttaminen tuo tulosta, niin tavallaan olan hänen kanssaan samaa mieltä.
Urheilun tuki pitäisi siis sijoittaa sinne, missä kansa liikkuu. Pyörätiet ja ulkoilureitit taitaisivat olla oikeasti ainoat oikeat tukikohteet. Samalla voitaisiin alkaa odotella mitaleja maantiepyöräilystä, kävelystä, maratonista, maastojuoksusta, maastopyöräilystä ja triathlonista.
Ja samalla pyörätieverkoston kuntoon laitto vihdoinkin oikeasti tekisi koululaisten koulumatkat kävellen tai pyörällä tehtäviksi, sielläkin missä vanhemmat "turvallisuuden takia" kuskaavat jälkikasvunsa kouluun. Ja työmatkan teosta pyöräillen poistuisi taas yksi iso este. Siis se estehän on yleensä pyöräteiden susisurkea kunto ja reitin katkeilu.
Voisiko tuo olympiakomitean puheenjohtaja vaikka ehdottaa, muutamaan urheilupaikkaan suunnatut 400 miljoonaa satsattavaksi sittenkin "suorituspaikan" sijaan koko kansan suorituspaikkoihin, eli pyöräteihin.